Ajokoiran koulutus..

Minulla on suomenajokoiran pennut pöläyttäneet kolmikuukautisina muutamia minuutteja jänistä.

Käytä pentua usein metsässä ja liiku ensi alkuun pieniä matkoja, jotta koira oppii seuraamaan ja sitten ole aina yhdessä kohdassa ja anna koiran tutustua lähiympäristöön, liiku vähän silloin kun koira ottaa yhteyttä.

Paljon omistajasta riippuu se, tuleeko koirasta lähihakuinen vai kaukohakuinen. Jatkuvasti liikkuvalle tulee yleensä lähihakuinen ja koko ajan paikallaan olevalle kaukohakuinen. Jos koiran päästää omin päin metsään, niin se ajan oloon oppii liian itsenäiseksi eikä välitä omistajasta ollenkaan, vaan menee minne sattuu.

Ihanne olisi sellainen, joka hakee15 - 30 minuutin hakulenkkejä ja ottaa sitten yhteyttä metsästäjään, jos ei ole tavannut ajettavan jälkiä. Metsässä ollessa kannattaa välillä kytkeä koira ja palkita se herkkupalalla ja laskea se sitten taas hakemaan. Näin saa sellaisen koiran, jonka saa aikuisenakin pois metsästä.

Juu kiitoksia vinkeistä, tänäänkin tuli taas toista tuntia pyörittyä metsässä. Kovasti pentua kiinnostaa hajut varsinkin sellaisissa paikoissa missä jänöt on varmaankin pyörineet mutta kovinkaan kauaksi ei vielä uskalla mennä.
Kyllä se perslähtö tulee ennemmin tai myöhemmin :)

Olen tehnyt niin että kävellyt pätkän matkaa ja istahtanut taas hetkeksi johki kannon nokkaan siksi aikaa kun koira tutkii laastoa mutta en koskaan olen liikkunut sillein että koira ei olisi nähnyt.

Ajokoiran koulutuksessa tällä hetkellä suurimmat virheet tehdään laskemalla koira irti yksinään metsään tai sitten istumalla nuotion ääressä koko päivän ja annetaan koiran touhuta mitä haluaa. Illalla sitten haetaan tutkan näytön mukaan pois.

Jatkuvasti kun tehdään näin, niin koira ei pidä yhteyttä kuljettajaan eikä palaa irtilaskupaikalle, niin kuin sen pitäisi tehdä.

Paikkein pahinta pitkällä aikavälillä on se, että jalostuksesta katoavat ne koirat, jotka sopivasti pitävät yhteyttä omistajaan ja joilla on hyvä suuntavaisto. Takavuosina oli niin hyvä vaistoisia ajokoiria, että ne osasivat palata suoraan irtilaskupaikalle kymmenienkin kilometrien päästä, toinen vaihtoehto on palata takaisin omia jälkiä pitkin, mikä on hidasta, mikäli on päivän ajanut kauaksi mennyttä jänista tai kettua.

Koulutus on kaiken perusta, ja se pitää aloittaa nuorena, toistoja niin paljon, jotta uppoaa päähän, kaikki maltilla ja pitkäjänteisesti.

No niin, tänään se sitten tapahtui rusakon perslähtö ja ensimmäisen 100m mentiin ilman ääntä mutta sitten rupes haukku raikamaan, erittäin hieno fiilis jäi tapahtumasta! Ajohan ei kestänyt kuin pari minuuttia ja sitten kiireesti takasin minuakatsomaan.. :) Hukan teki niin pahaan paikkaan että ei kauaa selvitelty sitä, kovasti kehuja annoin ja jospa se nyt sisitten pikkuhiljaa tästä lähtis suttaantuu!

Sanoin kuvaamaton tunne tuo eka pölläytys omalle koiralle pakostakin veti suun koko päiväksi hymyyn. Niijoo, koiruus nyt tasan 6kk..

Harjoitus tekee mestarin. Kun pennulle tulee uskonpuute, niin on syytä mennä niille seutuville, missä hukka on tullut. Sitten pitää antaa pennun itse touhuta hukalla, jotta ajo jatkuisi, tarvittaessa voi auttaa.