Toivoisin keskustelua kaupungin urakoitsijakilpailutuksesta pienten töiden osalta.
Nythän on niin, että jyväskyläläinen Äänekosken kaupungin virkamies on tilannut kilpailutuspalvelun jyväskyläläiseltä konsultilta ISS:ltä. ISS on laittanut urakoitsijat paremmuusjärjestykseen. Kilpailutusmuoto on lähinnä outo maallikon silmin ja maalaisjärjellä katsottuna. ISSn valitsemat urakoitsijat valittiin ilmeisesti seuraavin kriteerein:
- mitä suurempi yritys, sen parempi
- mitä isompi liikevaihto, sen parempi
- mitä enemmän väkeä töissä, sen parempi
- mitä kovempia referenssejä, sen parempi
- tuntihinnan merkitys; onko sitä?
Iss:n kilpailtuksen tulokset olivat, että pieniä kaupungin töitä tekisi jatkossa jyväskyläläiset urakoitsijat mm. ISS Palvelut. Myöskin Primair, Jääwatti, K-S:n Ilmastointi ja Rak.liike Seiska tulisivat tekemään paikallisia pieniä töitä.
Tiettävästi em. yritykset eivät ole toimineet paikkakunnalla aiemmin. Tiettävästi heillä ei ole yhteyksiä paikkakuntalaisiin henkilöihin eikä kukaan tunne paikallisia rakennuskohteita, missä noita töitä tultaisiin tekemään.
ISSn valitsemia urakoitsijoita ei valittu seuraavin kriteerein:
- paikkakunnan tuntemus
- paikkakunnalla toimivien henkilöiden tuntemus
- paikkakuntalaisten rakennusten tuntemus
- läheisyys ja pikaisen työtilauksen pikainen suoritus
- ekologisuus, matka- ja polttoainekulut
Jos tästä ei saada aikaan kansanliikettä, että koko kilpailutus ja sen pelisäännöt uusittaisiin, olen pettynyt. Tekniseltä lautakunnalta ja muilta luottamushenkilöiltä sekä kaupungin johdolta se vaatii siviilirohkeutta. Kilpailutus voidaan toteuttaa myös edullisesti. Myös lopputuloksesta tulee tällöin tilaajalle edullisempi.
Nythän on niin, että jyväskyläläinen Äänekosken kaupungin virkamies on tilannut kilpailutuspalvelun jyväskyläläiseltä konsultilta ISS:ltä. ISS on laittanut urakoitsijat paremmuusjärjestykseen. Kilpailutusmuoto on lähinnä outo maallikon silmin ja maalaisjärjellä katsottuna. ISSn valitsemat urakoitsijat valittiin ilmeisesti seuraavin kriteerein:
- mitä suurempi yritys, sen parempi
- mitä isompi liikevaihto, sen parempi
- mitä enemmän väkeä töissä, sen parempi
- mitä kovempia referenssejä, sen parempi
- tuntihinnan merkitys; onko sitä?
Iss:n kilpailtuksen tulokset olivat, että pieniä kaupungin töitä tekisi jatkossa jyväskyläläiset urakoitsijat mm. ISS Palvelut. Myöskin Primair, Jääwatti, K-S:n Ilmastointi ja Rak.liike Seiska tulisivat tekemään paikallisia pieniä töitä.
Tiettävästi em. yritykset eivät ole toimineet paikkakunnalla aiemmin. Tiettävästi heillä ei ole yhteyksiä paikkakuntalaisiin henkilöihin eikä kukaan tunne paikallisia rakennuskohteita, missä noita töitä tultaisiin tekemään.
ISSn valitsemia urakoitsijoita ei valittu seuraavin kriteerein:
- paikkakunnan tuntemus
- paikkakunnalla toimivien henkilöiden tuntemus
- paikkakuntalaisten rakennusten tuntemus
- läheisyys ja pikaisen työtilauksen pikainen suoritus
- ekologisuus, matka- ja polttoainekulut
Jos tästä ei saada aikaan kansanliikettä, että koko kilpailutus ja sen pelisäännöt uusittaisiin, olen pettynyt. Tekniseltä lautakunnalta ja muilta luottamushenkilöiltä sekä kaupungin johdolta se vaatii siviilirohkeutta. Kilpailutus voidaan toteuttaa myös edullisesti. Myös lopputuloksesta tulee tällöin tilaajalle edullisempi.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Tuohan on normaalia punikkitoimintaa ettei perheyritykset tai yksinyrittäjät pääse pilaamaan tiettyä järjestelmää.
Tuolla periaatteella kylläkin kustannukset karkaa käsistä mu so what :).
Aiemminhan "pikkuhommat" hoidettiin ilman kilpailutusta tunnetuin seurauksin, ei ollut Velpekista enää urakoitsijaksi kun ruvettiin toimimaan pykälien mukaan.
Kyllä jos oisin itse yrittäjänä ollut samassa pyörityksessä kun velpekin porukka, en ihan heti olisi yhteistyötä suunnittelemassa Äänekosken kaupungin kanssa tai sitten pitäisi olla hommat tosi vähissä...
Kyllä taisi Velpek tietää että heikoilla jäillä mentiin kun kaupungille laskuja teki, tai sitten on todella sinisilmäinen tai muuten vaan yksinkertainen.
Äänekoskelle ei tarvita kuin yksi vähän isompi urakka ja se pitää antaa sumiaslaisille isäntämiehille.
Sumiaisten juntit voisivat ottaa traktorinsa ja lanata koko Äänekosken kumoon. Olisi järkevämpää tehdä näin suoran toiminnan kautta. Nyt päätöksiä väännetään ihan hakoperusteisesti ja kalliisti. Lopputulos on kuitenkin sama. Maksukykyisten ja maksupakkoisten palkansaajien on kustannettava määjussien touhut ja sumiaislaisten ja muitten maajussien tuhlailut.
Nyt valta on kökkötraktoreilla ja se tietää ikäviä aikoja maattomille äänekoskelaisille.
- paikkakunnan tuntemus
- paikkakunnalla toimivien henkilöiden tuntemus
- paikkakuntalaisten rakennusten tuntemus
Kaikki edellä mainitut ovat hankintalain vastaisia kriteereitä, rajoittaa kilpailua jos vain ne jotka jo tuntevat paikkakuntaa voivat osallistua tai siitä on niille etua. Hankintalaki nyt vain on sellainen että sen perusteella ei voi suosia paikallisia esim. vero- tai työllisyyshyödyn saamiseksi paikkakunnalle. Ja antaahan se vapaa kilpailu tasavertaisen mahdollisuuden Äänekoskelaisille kilpailla muilla paikkakunnilla, vaikka Jyväskylässä.
Hyvä nimim. hankintalaki
Jos luulet tuntevasi Hankintalain 30.3.2007/348 kaikkine muutosäädöksineen, olet eri fiksu. Minä en silloin ole yhtä fiksu.
Minulla on kuitenkin tuntemus, että
Hankintalain henkeä tulee noudattaa vaan sitä voidaan soveltaa monin tavoin.
Pisteytyskriteereiksi voidaan tarjouspyynnössä ilmoittaa erinäisiä asioita.
§62:ssa lukee mm.
Tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin.
Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, kustannustehokkuutta, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, huoltopalveluja, toimituspäivää tai toimitus- tai toteutusaikaa taikka elinkaarikustannuksia.
Ympäristöystävällisyys on eräs kriteereistä, joita voidaan kilpailutuksen pisteytyksessä huomioida.
Tunnen kullä hankintalakia, tosin eri aihealueelta kuin urakoitsijavalinta mutta samat periaatteet pätevät. Lainaus Kuntaliiton hankinnat.fi sivulta:
"Ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava julkisissa hankinnoissa samalla tavalla riippumatta sellaisista tekijöistä, jotka eivät liity hankinnan toteuttamiseen. Tällaisia tekijöitä ovat erityisesti ehdokkaiden tai tarjoajien kansallisuus taikka sijoittautuminen johonkin jäsenvaltioon tai alueelle. Syrjimätön kohtelu edellyttää siten myös, että eri paikkakunnilta olevia ehdokkaita tai tarjoajia kohdellaan samalla tavoin kuin esimerkiksi oman kunnan yrityksiä. Syrjimättömyysperiaatteen on tulkittu tarkoittavan, että hankinnalle asetetut vaatimukset eivät saa olla paikallisia, tiettyä aluetta suosivia tai syrjiviä."
Tämä on yksi lain keskeinen seikka eli jonkun suosiminen, esim. paikallisuuden tai vetotulojen vuoksi, on kiellettyä
Hyvä nimim. hankintalaki
Ymmärsinkö väärin vai oikein, että
a) pidät hankintalakia hyvin laadittuna ja oikeutettuna sellaisenaan ja siinä ei ole puutteita
b) hankintalakia ei voida mielestäsi soveltaa veronmaksajien hyödyksi
Esitän esimerkin valossa, mitä ajan takaa:
Pienempien miksei isompienkin kohteiden suunnittelussa ja urakoinnissa pääsääntöisesti muodostuu lisätöitä, joita muodostuu suunnitelmien täydentämisestä tai korjaamisesta. Em. muutoksia aiheuttaa joskus suunnitelmapuutteet, joskus käyttäjien myöhäisten toiveiden huomioiminen ja tilaajan uudet tarpeet. Jos suunnittelija on 500 km:n takaa, muutossuunnittelu maksaa tuplasti verrattuna tilanteeseen, jossa suunnittelija on alle 50 km päässä. Samoin urakoitsijan lisätyö maksaa paljon enemmän silloin, kun urakoitsija tulee 50 km:n takaa verrattuna, jos urakoitsija on samalta kylältä.
Hankintakilpailuissa voisi ymmärrykseni mukaan käyttää keskimääräisiä lisätyömääriä ja niistä muodostuvia laskelmia. Esim. mitä venttiilin vaihto tai pistorasian asennus maksaa jyväkyläläisen urakoitsijan tekemänä ja mitä se maksaa oman kylän urakoitsijan tekemänä.
Lopputulemana tarkoitan sitä, että Hankintalakia ei pääsääntöisesti osata noudattaa veronmaksajien edun mukaisesti.
Aivan varmasti hulppeasta laista löytyy aukkoja, joita voidaan soveltaa järkevällä tavalla veronmaksajien eduksi. Konsulttien (isot konsulttitoimistot) kehittämät mallit suosivat isoja yrityksiä. Esim. suunnittelun kilpailutuksen ohjelmat on laadittu SKOLin piirissä. SKOLin jäseninä ovat isot suunnittelutoimistot. Käyttöön otettujen ohjelmien myötä isot suunnittelutoimistot ovat paisuneet kuin pullataikina. Urakointipuolella mennään samaan suuntaan. Ns. kilpailutuksella pikkutyötkin saadaan isoille yrityksille, jotka voivat olla kaukaa.
Konsulttien laatimilla vaikeaselkoisilla ja työläillä kilpailutuksilla on sellainenkin vaikutus, että kaikki urakoitsijat, etenkin pienemmät eivät viitsi tai jaksa vaivautua.
Mielestäni kilpailutusta pienten urakointikohteiden kohdalla voidaan hankintalain puitteissa yksinkertaistaa ja saattaa houkuttelevemmaksi.
Mielestäni pienten töiden (venttiilien vaihto, pistorasian lisäys) urakointi tulisi kilpailuttaa erikseen niin, että paikalliset pienet toimijat olisivat etulyöntiasemassa. Vähän isommat kokonaisuudet, joissa edellytetään suunnitteluakin, voitaisiin kilpailuttaa tiukemmalla seulalla siten, että ympäristöystävällisyys huomioitaisiin pisteytyksessä. Onhan ympäristöystävällisyyttä sekin, että keskimääräiset polttoainekustannukset ovat vähäisemmät.
vastaus kysymyksiisi:
a) jos kerron mikä on lain tarkoitusperä, ei se tarkoita sitä että pidän lakia hyvänä tai perusteltuna, se on vain laki jota tulee noudattaa oli siitä sitten mitä mieltä hyvänsä, ei varmaankaan kaikki muutkaan lait ole joka suhteessa fiksuja.
b) lain tarkoitushan nimenomaan on tehostaa julkisen rahan käyttöä edellyttämällä julkisissa hankinnoissa kilpailutusta. Se ei aina välttämättä ole niin että jos valitaan paikallinen niin se on veronmaksajien kannalta se paras ratkaisu. Kun valitaan fiksusti laadituilla kriteereillä joko edullisin, tai mieluummin kokonaistaloudellisesti edullisin niin se on useimmissa tapauksissa tehokkain tapa käyttää veronmaksajien rahaa. Tehokas kilpailutushan yleensä alentaa kustannuksia, tai fiksusti hoidettu kilpailutus tuo ainakin rahalle paremmin vastinetta kun myös laatus tms. mitataan.
Niin mukavaa ja järkevää kun se olisikin huomioida paikkakunnan yritykset, työllisyys ja verotuotot niin ei se ainakaan kovin helppoa ole hankkijoiden niin toimia. Paikallisuutta suosivat kriteerit ovat vähän kuin veteen piirretty viiva, milloin sitten mennään sille puolelle että syrjitään muita....ja silloin kaupunki onkin oikeudessa.
Hankintalakia ei sovelleta:
1) tavara- tai palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin eikä palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 30 000 euroa;
3) rakennusurakoihin ja käyttöoikeusurakoihin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 150 000 euroa.
Em. ns. kansalliset kynnysarvot ovat kohtuullisen isoja niin, ettei julkisen sektorin, tässä tapauksessa Äänekosken kaupungin tarvitsisi lain mukaan kilpailuttaa näitä pistorasia- tai venttiilikeikkoja. Kilpailutetuissa puitesopimuksessa tarjotaan pieniä urakointikeikkoja jyväskyläläisille yrityksille, vaikka laki mahdollistaa tilata pieni keikkatyö vaikka yhden hengen yritykseltä, edullisesti ja nopeasti. Lisäksi polttoainekulut jäisivät vähäisiksi.
Lieneekö nimim. hankintalailla juristin koulutus, jolta puuttuu yhteys käytännön touhuihin? Monella konsultillakin on sama puute.
Jos palveluhankinnoista tehdään pidempiä sopimuksia niinkuin nyt Äänekoskella käsittääkseni on tehty, lasketaan kaikki sopimusvuodet yhteen, eli jos on kolmen vuoden sopimus niin ostettava määrä saa olla silloin vain 10.000 euroa vuodessa jotta on alle rajan. Luulisin että Äänekoskikin ostaa esim. sähkötöitä huomattavasti enemmän kuin tällä määrällä, ja maallikkona tuntuu että jos aletaan jakamaan sähkötöitä pieniin osiin (esim. pistorasianvaihdot erikseen jne. ) siksi että ei ylitetä hankintarajaa niin se on keinotekoista ja silloin taas rikotaan lakia.
lainaus "Vaikka hankinta on mahdollista toteuttaa erillisinä osina, sitä ei kuitenkaan saa jakaa eriin, osittaa tai laskea poikkeuksellisin menetelmin hankintalain säännösten soveltamisen välttämiseksi."
Ei ole juristin koulutustsa mutta jonkin verran kokemusta hankintalain kanssa puuhastelusta joten tiedän sen periaatteet ja sen mitä säännöksiä se sisältää. Laki ja käytäntö....no sehän ei aina kulje muutoinkaan käsikädessä. Onneksi taitaa olla kuitenkin yleinen käytäntö lähes kaikissa kunnissa että käytetään sitä maalaisjärkeä ja ostetaan paikallisilta jakamalla, pilkkomalla ja kilpailuttamatta koska se aika usein on se fiksuin tapa saada asiat hoidettua, eikä tarvitse niitä konsultteja lihottaa.
Äänekoskella ei olla saatu vielä sopimuksia vaan odotan tekniseltä lautakunnalta, tekniseltä toimen johdolta, kaupungin johdolta ja kaikilta luottamushenkilöiltä ryhdikästä toimintaa. Odotamme kaikkien paikkakuntalaisten nimissä koko prosessin nollaamista ja alusta aloittamista.
Minullakin on tiedossa yli 20000 euron suoria hankintoja, joita julkinen sektori ei ole kilpailuttanut. Näin kunnissa voitaisiin menetelläkin, että annetaan useille paikkakuntalaisille töitä tuntihintatarjousten pohjalta ja huolehditaan, ettei laskutus ole yli 10000-15000 euroa vuodessa. Puitesopimus ei minusta kerta kaikkiaan ole kokonaistaloudellisesti edullinen muoto pienimpien töiden hankintaan.
Äänekoskella mentiin takavuosina juuri siinä lankaan, kun ei huomattu vuosilaskutuksen nousua liian korkeaksi. Aiemmin moitiittin teknistä toimea, kun se ei huolehtinut kllpailutuksesta ja nyt ollaan kilpailuttamassa hölmösti oman kunnan tappioksi.
Tämä Kansalainen2 esittämä jakaminen pieniin osiin ja ostaminen suoraan niin että laskutus jää alle 10000 euron ei auta, on juuri sitä mihin edellisen viestini lainaus viittaa, eli ei ole lain mukainen tapa sekään mutta käytännössä yleinen tapa toimia varmaankin useissa kunnissa.
Meneehän se noinkin (kuntapäättäjän ja yrittäjän?) työpäivä. Taisi loppua neljän maissa molemmilla. :-)
Hyvä täällä on huudella mutta se on vain niin että ylihinnoittelulla paikkakuntalaiset yrittäjät eivät saa mitään myytyä
Jos nyt totta puhutaan hintataso on monessa paikkaa Äänekoskella esimerkiksi Jyvässeutua edullisempi.
Meniköhän se niin, että pitkään jatkunut perinne oli, ettei pieniä töitä juuri kilpailutettu ja siitä teknisen toimen johto sai moitteet, tutkintapyynnön ja syyteharkinnan.
Tämä puitesopimuskilpailutus on johtanut tilaajan etujen vastaiseen kilpailutukseen. Konsultin laatima kilpailutus maksaa ja puitesopimuksilla saavutetaan tilaajalle huomattavasti kalliimmat palvelut kuin mitä maalaisjärjen käytöllä saavutettaisiin. Ts. nyt moititaan siitä, että kilpailutetaan hölmöllä tavalla.
Kansalainen 3:lle tiedoksi että näitä "pieniä" töitä ketjutettiin niin että niitä kertyi vuoden mittaan yli 400 000 euron edestä ja tätä toimintaa tehtiin tietoisesti usean vuoden ajan.
Lakia rikottiinkin lähes törkeästi, vaikka toisaalta kaupungin edun mukaisestikin toimittiin. Yhdeltä toimijalta tilattiin kilpailuttamatta aivan liikaa.
Kyseinen yritys, jolta pääosin tilattiin remonttityötä, teki hyvää jälkeä, jossa hinta-laatu-suhde oli kohillaan. Millään kilpailuttamisen keinoin ei saavuteta edullisempia hankintoja kaupungille, valitettavasti.
Sen verran työlääksi ja vastenmieliseksi tuo tarjousten laatiminen jo on tehty, että se yksistään nostaa kustannuksia 10-20 %.
Tekninen johtaja joutui nöyrtymään ja suoritettu "kilpailutus" peruutetaan.
Tekniselle lautakunnalle annettakoon mitalit, kun ovat saaneet itse asiassa jotain aikaan. Hurraa. Jospa tuota kilpailutusmenettelyä uskallettaisiinkin yksinkertaistaa ja heittää konsultit ulos sotkemasta asioita. Pienet työt voitaisiin kilpailuttaa "halvin hinta" periaatteelle. Halvin tuntihinta on yksinkertainen ja varma valinta.
http://jonnerautjarvi.com - sivustolta voipi jokainen äänekoskelainen tarkistaa, montako puitesopimuskilpailutuksen voittajaksi selvinnyttä urakoitsijaa on sponsoroimassa nuoren karting-kuskin, rakennuttajapäällikön lähipiiriläisen uraa.
mielestäni jääwatti on ainakin paikkakuntalainen, olenko väärässä?
Nimim. äkirul on oikeassa. Yrityksen kotiosoite on Äkellä. On vain outo yritys ja outoa on sekin, että se oli valittuna ("kilpailutuksen perusteella") Äänekosken kaupungin pienten lvi-töiden suorittajaksi, vaikka kotisivujenkin mukaan yritys on maalämpö- ja jäähdytysalalla. Ja kaiken lisäksi yritys on vasta ilmestynyt Äkelle.
Täyttääkö edes tarjouskilpailun kriteerejä?