Onko kellään kokemusta koirasta ja kanista saman katon alla?
Harkitsemme koiran hankintaa (cavalieri?)ja olisi kiva tietää millaisia kokemuksia teillä on, tuleeko toimeen keskenään?
Vanhempieni kissan kanssa kanimme tulee hyvin toimeen (ei tietenkään ilman valvontaa jätetä kahdestaan). Kotona olisi kuitenkin kiva että ei tarvitsisi koko ajan silmä kovana vahtia ettei kani päädy koiranruuaksi tai "leluksi"... Kani on kuitenkin tottunut olemaan koko ajan vapaana kotona ollessamme
Harkitsemme koiran hankintaa (cavalieri?)ja olisi kiva tietää millaisia kokemuksia teillä on, tuleeko toimeen keskenään?
Vanhempieni kissan kanssa kanimme tulee hyvin toimeen (ei tietenkään ilman valvontaa jätetä kahdestaan). Kotona olisi kuitenkin kiva että ei tarvitsisi koko ajan silmä kovana vahtia ettei kani päädy koiranruuaksi tai "leluksi"... Kani on kuitenkin tottunut olemaan koko ajan vapaana kotona ollessamme
Vastaukset 5
Vanhimmat
Meillä on kaksi koiraa ja kani. Hyvin tulevat toimeen keskenään kanin vapaana ollessa, riitaa tulee lähinnä kahden koiran välillä siitä kumpi saa "hoitaa" kania.
Kiinanharjakoirat kohtelevat kania ikään kuin pentuna (vaikka molemmat uroksia): ne putsaavat sen turkkia, silmät ja korvat, ne mykertyvät kanin viereen lepäilemään kun on tilaisuus ja seuraavat tarkasti kanin touhuja muutaman askelen etäisyydeltä. Tietenkään meilläkään ei koko porukkaa laiteta yhteen ilman valvontaa -eihän sitä koskaan tiedä.
Koiran rotu kyllä saattaa vaikuttaa asiaan. Meillä on koirat seurakoiria jotka viihtyvät sylissä ja toistensa kyljessä - toisin voisi olla, jos kanin kaverina olisi vaikka ajo- tai metsästyskoira.
Mulla oli 12-vuotias sekarotuinen pystykorva, jolle hankittiin "seuraksi" ranskanjättiluppakorvakanin poikanen. Karvaturilaat olivat parhaita ystävyksiä ensinäkemästä saakka! Kanimme eli vapaana asunnossamme, kävi tarpeillaan sille rakennetussa hiekkalaatikko-mökissä. Kaverukset leikkivät keskenään, nukkuivat vierekkäin ja jopa söivät yhtäaikaa samaa maissiluuta! Tietysti kumpanenkin halusi välillä omaa rauhaa ja silloin kaveri sai mennä matkoihinsa. Mikä hauskinta.. koiramme kävi isäni kanssa metsästämässä pupusia! Oman pitkäkorvan antoi olla rauhassa, vaikka metsästysvietin omasikin.
vastauksista!
Justiin toi metsästysvietti on vähän mietityttänyt, kun toisena vaihtoehtona roduksi olisi cairnterrieri. Ja nehän on justiin tollasten pikkueläinten metsästyksessä ollut käytössä. Mutta että jos pennusta asti tottuis niin eiköhän se siitä, jos teilläkin noin hyvin vaikka oli koiralla ikääkin... Ranskanjättilupalla on tietysti toi koko puolellaan. Meidän poika on hermeliini, mutta aika reipas tapaus :)
Kaikki rodut eivät käy. Aioin juuri varoittaa Sinua terriereistä. Nissä on yleensä käynyt huonosti. Joillain on voinut mennä vuosi pari hyvin ja sitten on vainjotain lauennut koiran päässä ja se on ollut kanin loppu. Tiedän vain yhden terrierin joka on pärjännyt vuosia kanin kanssa. Sen rotu oli Sealyhaminterrieri. Cavalier on hyvä rotuvalinta joka mitä suurimmalla todennäköisyydellä pärjää kanin kanssa. Yleensä onnistuu paremmin niin että kani on ensin ja sitten tulee koira pentuna taloon. Näissäkin tapauksissa on joskus käynyt, että kun vanha kani on kuollut niin koira ei ole enää uutta hyväksynyt.
vähän pelkäsinkin ja siksi kyselin. Hyvä että jollain on kokemusta asiasta, ettei tule tehtyä mitään suurempaa mokaa rodun valinnassa. Kani kuitenkin on alkuperäisenä asukkaana etusijalla.
Toivottavasti pääsemme yhteisymmärrykseen rodusta, poikakaverini kun on enemmän mieltynyt noihin cairneihin.
Mutta kertokaahan nyt vielä kaikenlaisia kokemuksia jos niitä löytyy!!