Nyt kun 30 vuotta alkaa olla mittarissa olen alkanut miettimään mitä olen elämässäni saavuttanut. Hyväpalkkainen työ, oma asunto, koiria kaksinkappalein.. Onhan ne jo jotain. Elämästäni puuttuu vaan ihminen, jonka kanssa voisin jakaa kaiken, ennenkaikkea arjen, iloineen ja suruineen. En jaksa sitä oikeaa baareista etsiä, kotiovelle hän ei myöskään tule ovikelloa soittamaan. Oletko sinä täällä?
Yksin
Kaipaan sinua
27
695
Vastaukset
- .....89
Itellä melkein sama juttu olen 24 vuotias ja oma asunto on. En ole löytänyt semmosta ihmistä kuka haluu minun kanssa, surut ja naurut viettää elämässä. Jos sinua kiinnostaa tutustua minuun paremmin laita viestiä tänne.
- nainen.tre.87
Sinkku-lepakoita maailma täynnä, mutta kun ei vaan löydy ittelle sopivaa... On se niin vaikeaa. Kaikenmaailman hulluja puskee joka tuutista tai sitten muuten vain niin hankalia/vässyköitä, että ei tunnu hyvältä. Missä kaikki te normaalit ihmiset olette? Te, jotka ette elä sossun rahoilla ja vedä kuutta eri lääkettä kaikkiin mielenterveysvaivoihinne?
Anteeksi, jos loukkasin jotakuta. Menee vain hermot tähän tilanteeseen.
Olkaa ystävälliset ja tulkaa iskemään minut seuraavissa leimareissa. Tai kahtokaa edes mun suuntaani niin mää tulen teidät. Kiitos.- Paljon elämää nähnyt
Oli aivan "pakko" vastata tähän...ihmisiä ne on ne mainitsemasi sossun rahoilla elävät ja mielenterveysvaivaiset, elämä ei ole nyt vaan aina kaikille yhtä tasapuolinen ja koskaan ei pitäisi sanoa ei koskaan. Toivottavasti löydät tasollesi sopivan normaalin ihmisen, mikä nyt on sitten sulle normaali. Suvaitsevuutta toivoisin, kaiken takana on kuitenkin tunteva ihminen.
- Leimari leimasi
En tule iskemään leimareihin tuollaista pinnallista, yksinkertaista rääväsuuta, yök!! Ennemmin vaikka lääkettä syövä, oravanpyörän kyseenalaistanut rohkea ja erilainen nainen. Elämä ei ole helppo, ihmiset ovat hurjan mustavalkoisia. Kuinka monta prossaa suomalaisista on syönyt masennuslääkettä? Mieti sitä.
- ToinenYksinkertainen
Paljon elämää nähnyt kirjoitti:
Oli aivan "pakko" vastata tähän...ihmisiä ne on ne mainitsemasi sossun rahoilla elävät ja mielenterveysvaivaiset, elämä ei ole nyt vaan aina kaikille yhtä tasapuolinen ja koskaan ei pitäisi sanoa ei koskaan. Toivottavasti löydät tasollesi sopivan normaalin ihmisen, mikä nyt on sitten sulle normaali. Suvaitsevuutta toivoisin, kaiken takana on kuitenkin tunteva ihminen.
Kyllä, suvaitsevainen pitää olla ja kunnioittaa jokaista ihmistä. En kuitenkaan näe mitään väärää siinä, että sanoo mitä haluaa. Itsestäni tiedän, että kokisin todella raskaaksi, jos kumppani kärsisi esimerkiksi mielenterveysongelmista. Ehkä se on sitten pinnallisuutta tai itsekkyyttä, ettei edes halua sellaiseen suhteeseen lähteä. Myöskään en kestäisi sitä, että toinen makaisi sohvalla aina kun tulen töistä kotiin, eikä edes yrittäisi työtä etsiä, vaan olisi tilanteeseen aivan tyytyväinen. Jos tämä tarkoittaa sitä, että etsin tasolleni sopivaa tai olen suvaitsematon ihminen, niin olkoon sitten niin.
- 17+12
ToinenYksinkertainen kirjoitti:
Kyllä, suvaitsevainen pitää olla ja kunnioittaa jokaista ihmistä. En kuitenkaan näe mitään väärää siinä, että sanoo mitä haluaa. Itsestäni tiedän, että kokisin todella raskaaksi, jos kumppani kärsisi esimerkiksi mielenterveysongelmista. Ehkä se on sitten pinnallisuutta tai itsekkyyttä, ettei edes halua sellaiseen suhteeseen lähteä. Myöskään en kestäisi sitä, että toinen makaisi sohvalla aina kun tulen töistä kotiin, eikä edes yrittäisi työtä etsiä, vaan olisi tilanteeseen aivan tyytyväinen. Jos tämä tarkoittaa sitä, että etsin tasolleni sopivaa tai olen suvaitsematon ihminen, niin olkoon sitten niin.
Itse en enää edes yritä saada sosiaalista elämää, koska oma työttömyys hävettää niin paljon. En halua joutua tilanteeseen, jossa minulta kysytään työ- ja opiskeluasioita, koska sitten joutuisin kertomaan myös mielenterveysongelmistani. Kukaan ei halua olla missään tekemisissä työttömän masentuneen syömishäiriöisen lesbon kanssa.
- masennus?
Leimari leimasi kirjoitti:
En tule iskemään leimareihin tuollaista pinnallista, yksinkertaista rääväsuuta, yök!! Ennemmin vaikka lääkettä syövä, oravanpyörän kyseenalaistanut rohkea ja erilainen nainen. Elämä ei ole helppo, ihmiset ovat hurjan mustavalkoisia. Kuinka monta prossaa suomalaisista on syönyt masennuslääkettä? Mieti sitä.
Kuinka monen masennus johtuu pelkästään viinaongelmasta?
- ei mustavalkoista
ToinenYksinkertainen kirjoitti:
Kyllä, suvaitsevainen pitää olla ja kunnioittaa jokaista ihmistä. En kuitenkaan näe mitään väärää siinä, että sanoo mitä haluaa. Itsestäni tiedän, että kokisin todella raskaaksi, jos kumppani kärsisi esimerkiksi mielenterveysongelmista. Ehkä se on sitten pinnallisuutta tai itsekkyyttä, ettei edes halua sellaiseen suhteeseen lähteä. Myöskään en kestäisi sitä, että toinen makaisi sohvalla aina kun tulen töistä kotiin, eikä edes yrittäisi työtä etsiä, vaan olisi tilanteeseen aivan tyytyväinen. Jos tämä tarkoittaa sitä, että etsin tasolleni sopivaa tai olen suvaitsematon ihminen, niin olkoon sitten niin.
Työttömyys ei välttämättä tarkoita sitä, että makaa sohvalla eikä tee mitään tai että olisi masentunut. Työttömänä voi myös urheilla, opiskella lisää, tavata ystäviä, hoitaa lemmikkejä, käydä erilaisissa tapahtumissa ja nauttia vapaudesta ja ladata akkuja tulevaa elämää varten. On paljon asioita mitä työttömänä voi tehdä ja ihan vielä ilmaiseksi.
On olemassa myös työttömiä ja "työttömiä". He, jotka oikeasti ovat työttömiä ilman omaa syytään ja toisaalta taas työttömiä, joita ei koskaan edes ole kiinnostanut työnteko eikä opiskelu. On myös ylikoulutettuja ja niitä, jotka ovat kannustinloukussa (jolloin tiettyihin töihin on aivan taloudellisesti typerää mennä) sekä myös niitä, jotka ovat ajaneet itsensä burn outtiin tekemällä töitä ympäri vuorokauden. Varmasti löytyy myös työttömiä, joilla on puolta parempi koulutus (ja työkokemus) kuin sinulla, aloittaja. Ota myös huomioon, jos kumppani olisi työnarkomaani ja erittäin ahkera, ei hänellä jäisi aikaa edes seurusteluun laisinkaan.
Ihmisillä on erilaisia elämäntarinoita. - Montapuolta
masennus? kirjoitti:
Kuinka monen masennus johtuu pelkästään viinaongelmasta?
Kuinka monen päihdeongelma johtuu masennuksesta ja yksinäisyydestä?
- Mielipuolta
Montapuolta kirjoitti:
Kuinka monen päihdeongelma johtuu masennuksesta ja yksinäisyydestä?
kuinka monen masennus ja yksinäisyys paranee viinaa ottamalla? Kun ei, vaan pahenee. Suomessa on ihmeellinen viinakulttuuri.
- Leimaillaan
Hakusessa myös tasapainoinen, itsestään huolehtiva, töissäkäyvä/työtä hakeva tai opiskeleva nainen tampereelta. Oon huono pokaamaan, eli pidä leimareissa silmät auki ;)
- 56757577
Leimaillaan kirjoitti:
Hakusessa myös tasapainoinen, itsestään huolehtiva, töissäkäyvä/työtä hakeva tai opiskeleva nainen tampereelta. Oon huono pokaamaan, eli pidä leimareissa silmät auki ;)
ITSESTÄÄN HUOLEHTIVA. :DDDDDDDDDDDDDDDDDDDD
- 82 alone
Olen itse 30 ,mutta puuttui vain ihminen ja enkä vielä kaipaa kutenkin.Olen toistaiseksi "työtön opiskelija",mutta ehkä joskus myöhemmin töitä.En ole käynyt ollenkaan baareissa ja eikä kukaan voi hakea kotiovelleni.Voi ollakin,että pysyn kauempaa sinkkuna.
- 33 vee
itse olen alkanut harkita jopa netti-treffi-profiilin luomista.
- Mielipuolta
nii. Mitäänhän se ei tod. näk. vie, jotain voi saada :)
- Kaipaan sinua
Olen mäkin miettinyt netti-treffi profiilin luomista, et josko sitä kautta löytäisin sen "puolikkaan minusta". Mulla ei mitenkään isoja vaatimuksiakaan ole. Ei mua haittaa jos toinen on työtön tai saa vaikka sitä toimeentulotukea. Ei nuo asiat kuitenkaan ihmisestä tee jotenkin huonompaa. Kaipaan vaan ihmistä rinnalle, jonka kanssa voisin rakentaa tasapainoisen ja toimivan parisuhteen. Sellasen ihmisen jonka kanssa voisin jakaa elämäni iloineen ja suruineen.
- virgo___
Entä jos jätetään kaikki sossu-jutut taakse, ja jos oikeesti haluaa ihmisen mikä on aikaansaava? Se merkkaa jo paljon jos joku haluaa rakentaa jotain elämässään eikä vain olla. joku päämäärä, mikä se sitten ikinä onkaan. jos vaan on, niin on aika tyhjiö elämässään, eikä edes kaipaa mitään sen kummempaa, eli päämäärätön ihminen, eli semmonen kuka ei jaksa panostaa juuri mihkään.
- arvomittarit
Tiedätkö, että on olemassa toisenlaisia ihmisiä, joille elämä on jotain muuta kuin suorittamista? Entä jos ei halua jotain aikaansaavaa ihmistä,jolle esim. duuni voi olla kaikki kaikessa.
On ihmisiä, jotka käyvät koulunsa ja sitten painavat duunia.
Sitten on ajelehtijoita. Ihmisiä, jotka tekevät vähän sitä sun tätä milloin tykkää, vaihtaa maisemaa, kun siltä tuntuu. Välillä paiskii hulluna töitä välillä vähän vähemmän. Välillä vaan on. Joillekkin" tavallinen" elämä voi tuntua tylsältä.
En myöskään ymmärrä mitä vikaa pelkässä olemisessa on, musta nää ihmiset on ymmärtänyt jotain oleellista. Elämästä voi myös nauttia, joiltakin se näyttää unohtuneen kaiken kiireen ja stressin keskellä, ajatellaan sitten eläkkeellä asenteella .
Jokaisella on omat mittarinsa millä tätä elämää arvottaa. Ei se tarkoita, jos ei ole päämääriä, niin eläisi jossain tyhjiössä. Joillekkin riittää vähemmän ja jotkut haluavat niitä haasteita elämäänsä. Turha väheksyä niitä ihmisiä, jotka ovat vähemmän "kunnianhimoisia" tai jotka ei kaipaa kummempaa. Ihmiset haluaa eri asioita elämältään. Mulla ei ole ikinä elämässä ollut selkeitä päämääriä, mutta olen mä aina ihmissuhteisiin panostanut ja muihin asioihin, joista pidän.
Jotkut kaipaavat elämäänsä tiukat päämäärät ei siinä mitään,
mutta jotkut ovat ihan tyytyväisiä ajelehtiessaan. Jokainen saa valita omalle
luonteelle sopivan kumppanin. - virgo___
arvomittarit kirjoitti:
Tiedätkö, että on olemassa toisenlaisia ihmisiä, joille elämä on jotain muuta kuin suorittamista? Entä jos ei halua jotain aikaansaavaa ihmistä,jolle esim. duuni voi olla kaikki kaikessa.
On ihmisiä, jotka käyvät koulunsa ja sitten painavat duunia.
Sitten on ajelehtijoita. Ihmisiä, jotka tekevät vähän sitä sun tätä milloin tykkää, vaihtaa maisemaa, kun siltä tuntuu. Välillä paiskii hulluna töitä välillä vähän vähemmän. Välillä vaan on. Joillekkin" tavallinen" elämä voi tuntua tylsältä.
En myöskään ymmärrä mitä vikaa pelkässä olemisessa on, musta nää ihmiset on ymmärtänyt jotain oleellista. Elämästä voi myös nauttia, joiltakin se näyttää unohtuneen kaiken kiireen ja stressin keskellä, ajatellaan sitten eläkkeellä asenteella .
Jokaisella on omat mittarinsa millä tätä elämää arvottaa. Ei se tarkoita, jos ei ole päämääriä, niin eläisi jossain tyhjiössä. Joillekkin riittää vähemmän ja jotkut haluavat niitä haasteita elämäänsä. Turha väheksyä niitä ihmisiä, jotka ovat vähemmän "kunnianhimoisia" tai jotka ei kaipaa kummempaa. Ihmiset haluaa eri asioita elämältään. Mulla ei ole ikinä elämässä ollut selkeitä päämääriä, mutta olen mä aina ihmissuhteisiin panostanut ja muihin asioihin, joista pidän.
Jotkut kaipaavat elämäänsä tiukat päämäärät ei siinä mitään,
mutta jotkut ovat ihan tyytyväisiä ajelehtiessaan. Jokainen saa valita omalle
luonteelle sopivan kumppanin.Niinno sekin on aika laajakäsite "päämäärä", "olla vaan".
Onhan sellasetkin aikaansaavia,
"jotka tekevät vähän sitä sun tätä milloin tykkää, vaihtaa maisemaa, kun siltä tuntuu. Välillä paiskii hulluna töitä välillä vähän vähemmän. "
En mä nyt niin ääripääisesti tarkoittanut, että pitäis olla vaan perus arkee, töitä ja kotia jne. Vaan tottakai siihen kuuluu paljon muutakin.
Ja nimenomaan olla haasteita!
Ehkä tarkoitin enemmän sellaisia ihmisiä, ketkä ei oikeesti tee yhtään mitään.
Ei edes yritä. Esim. jättää koulut kesken, on pitkäaikaistyötön (huom. sellaiset ketkä eivät edes yritä tehdä mitään), nysvää vaan kotona, eivätkä halua liikkua missään, tehdä mitään, rajottanut elämänsä niin pieniin raameihin, ettei enää uskalla laajentaa elämäänsä.
En mäkään mitään vuosikalenteria pidä, mitä mun pitäis tehdä. Mutta sen ainakin tiiän että en halua jämähtää, jotain sisältöä pitäis elämällä olla. oli se sitten mitä tahansa. Ihminen kenellä ei ole mielenkiintoa mihinkään on todella EI-Mielenkiintoinen ihminen, ei mitään annettavaa ulospäin. - fdggdgdg
virgo___ kirjoitti:
Niinno sekin on aika laajakäsite "päämäärä", "olla vaan".
Onhan sellasetkin aikaansaavia,
"jotka tekevät vähän sitä sun tätä milloin tykkää, vaihtaa maisemaa, kun siltä tuntuu. Välillä paiskii hulluna töitä välillä vähän vähemmän. "
En mä nyt niin ääripääisesti tarkoittanut, että pitäis olla vaan perus arkee, töitä ja kotia jne. Vaan tottakai siihen kuuluu paljon muutakin.
Ja nimenomaan olla haasteita!
Ehkä tarkoitin enemmän sellaisia ihmisiä, ketkä ei oikeesti tee yhtään mitään.
Ei edes yritä. Esim. jättää koulut kesken, on pitkäaikaistyötön (huom. sellaiset ketkä eivät edes yritä tehdä mitään), nysvää vaan kotona, eivätkä halua liikkua missään, tehdä mitään, rajottanut elämänsä niin pieniin raameihin, ettei enää uskalla laajentaa elämäänsä.
En mäkään mitään vuosikalenteria pidä, mitä mun pitäis tehdä. Mutta sen ainakin tiiän että en halua jämähtää, jotain sisältöä pitäis elämällä olla. oli se sitten mitä tahansa. Ihminen kenellä ei ole mielenkiintoa mihinkään on todella EI-Mielenkiintoinen ihminen, ei mitään annettavaa ulospäin."Ehkä tarkoitin enemmän sellaisia ihmisiä, ketkä ei oikeesti tee yhtään mitään.
Ei edes yritä. Esim. jättää koulut kesken, on pitkäaikaistyötön (huom. sellaiset ketkä eivät edes yritä tehdä mitään), nysvää vaan kotona, eivätkä halua liikkua missään, tehdä mitään, rajottanut elämänsä niin pieniin raameihin, ettei enää uskalla laajentaa elämäänsä."
Toivottavasti jätät mielenterveysongelmaiset tuon määritelmän ulkopuolelle. - arvomittarit
virgo___ kirjoitti:
Niinno sekin on aika laajakäsite "päämäärä", "olla vaan".
Onhan sellasetkin aikaansaavia,
"jotka tekevät vähän sitä sun tätä milloin tykkää, vaihtaa maisemaa, kun siltä tuntuu. Välillä paiskii hulluna töitä välillä vähän vähemmän. "
En mä nyt niin ääripääisesti tarkoittanut, että pitäis olla vaan perus arkee, töitä ja kotia jne. Vaan tottakai siihen kuuluu paljon muutakin.
Ja nimenomaan olla haasteita!
Ehkä tarkoitin enemmän sellaisia ihmisiä, ketkä ei oikeesti tee yhtään mitään.
Ei edes yritä. Esim. jättää koulut kesken, on pitkäaikaistyötön (huom. sellaiset ketkä eivät edes yritä tehdä mitään), nysvää vaan kotona, eivätkä halua liikkua missään, tehdä mitään, rajottanut elämänsä niin pieniin raameihin, ettei enää uskalla laajentaa elämäänsä.
En mäkään mitään vuosikalenteria pidä, mitä mun pitäis tehdä. Mutta sen ainakin tiiän että en halua jämähtää, jotain sisältöä pitäis elämällä olla. oli se sitten mitä tahansa. Ihminen kenellä ei ole mielenkiintoa mihinkään on todella EI-Mielenkiintoinen ihminen, ei mitään annettavaa ulospäin.Mutta kaikki ei välttämättä juuri niitä haasteita kaipaa. Jotkut voivat jättää koulut kesken, kun tajuaa, että ei ole välttämättä se juttu mitä haluaa. Toki mukavaa olisi jos löytäisi jotain muuta mielekästä tilalle. Mutta joillekkin juuri se voi olla myös ongelma. Jotkut tietävät hyvinkin nuorena mitä haluavat ja toiset taas palloilevat ja oman paikan löytäminen voi olla vaikeaa .
Suomalainen yhteiskunta on hyvin työorientoinut ja ihmistä määritetään hyvin paljon työn kautta ja sillä mitä tekee. Masennus vie yhä nuorempia työkyvyttömyyseläkkeelle. Miksi näin on? Miksi masennusta on niin paljon?
En usko, että kukaan tieten tahtoen haluaa rajoittaa elämänsä neljän seinän sisään. Toisaalta paniikkihäiriö invalisoi elämää todella paljon. Ehkä nää mainitsemasi nysvääjät saattavat osa olla masentuneita. Masentunut ihminen ei taida usein olla ehkä mielenkiintoisimmasta päästä. Mutta tunnen mä myös hauskoja ihmisiä, jotka kärsivät paniikkihäiriöstä,niillä vaan elinpiiri hyvin kapea.
Mutta kotona pelaavat roolipelejä ja sun muita pelejä, katsovat elokuvia , chättäävät ja ynm. Jotkut onnistuvat tekemään töitä kotoa.
Masennus tuntuu olevan nykypäivän kirosana, kaikki ei ehkä jaksa enää yrittää.
Mutta löytyy kyllä myös niitä, jotka onnistuvat käyttämään systeemiä hyväksi, kun ei se työn teko nappaa. Ne onkin sitten oma lukunsa. - virgo___
fdggdgdg kirjoitti:
"Ehkä tarkoitin enemmän sellaisia ihmisiä, ketkä ei oikeesti tee yhtään mitään.
Ei edes yritä. Esim. jättää koulut kesken, on pitkäaikaistyötön (huom. sellaiset ketkä eivät edes yritä tehdä mitään), nysvää vaan kotona, eivätkä halua liikkua missään, tehdä mitään, rajottanut elämänsä niin pieniin raameihin, ettei enää uskalla laajentaa elämäänsä."
Toivottavasti jätät mielenterveysongelmaiset tuon määritelmän ulkopuolelle.Ehkä se nyt on asia erikseen kuitenkin.
- virgo___
arvomittarit kirjoitti:
Mutta kaikki ei välttämättä juuri niitä haasteita kaipaa. Jotkut voivat jättää koulut kesken, kun tajuaa, että ei ole välttämättä se juttu mitä haluaa. Toki mukavaa olisi jos löytäisi jotain muuta mielekästä tilalle. Mutta joillekkin juuri se voi olla myös ongelma. Jotkut tietävät hyvinkin nuorena mitä haluavat ja toiset taas palloilevat ja oman paikan löytäminen voi olla vaikeaa .
Suomalainen yhteiskunta on hyvin työorientoinut ja ihmistä määritetään hyvin paljon työn kautta ja sillä mitä tekee. Masennus vie yhä nuorempia työkyvyttömyyseläkkeelle. Miksi näin on? Miksi masennusta on niin paljon?
En usko, että kukaan tieten tahtoen haluaa rajoittaa elämänsä neljän seinän sisään. Toisaalta paniikkihäiriö invalisoi elämää todella paljon. Ehkä nää mainitsemasi nysvääjät saattavat osa olla masentuneita. Masentunut ihminen ei taida usein olla ehkä mielenkiintoisimmasta päästä. Mutta tunnen mä myös hauskoja ihmisiä, jotka kärsivät paniikkihäiriöstä,niillä vaan elinpiiri hyvin kapea.
Mutta kotona pelaavat roolipelejä ja sun muita pelejä, katsovat elokuvia , chättäävät ja ynm. Jotkut onnistuvat tekemään töitä kotoa.
Masennus tuntuu olevan nykypäivän kirosana, kaikki ei ehkä jaksa enää yrittää.
Mutta löytyy kyllä myös niitä, jotka onnistuvat käyttämään systeemiä hyväksi, kun ei se työn teko nappaa. Ne onkin sitten oma lukunsa.Tottahan tuokin, mutta edelleen puhun siitä että ei jakseta, tai viitsitä tehdä mitään elämälleen. Jotka nimenomaan ovat asennoituneet jo hyvin pitkälti siihen, että ollaan toisten varassa, rahaa tulee tekemättä mitään. Ymmärrän ne, ketkä edes yrittää, en niitä keitä ei kiinnosta pätkääkään tehdä elämälleen mitään.
Ymmärrän myös masennuksen ja syyt jos ei vain kertakaikkiaan kykene.
Mutta silloinkin on hyvä miettiä ja hakea apua.
Minä tiedän monia, ketkä ovat olleet vuosikausia sossun rahoilla, ovat olleet silloin tällöin n. viikon töissä "kokeilemassa", ja todenneet että ei jaksa. Vuodesta toiseen. Sanovat vain että on helpompaa olla tekemättä mitään, kun siltikin saa rahaa. Vuosi vuodelta koko elinpiiri on niin karsiutunut, että hyvä kun joskus kaupassa käydään, kaikki kaverit ovat jääneet, kun ei vaan jaksa ja halua nähdä ketään. Ihmiset vain ajan myötä ei jaksanut enää edes yrittää edes olla tekemisissä kun ei vaan kiinnosta ja jaksa.
Ehkä sillä tarkoitin, että tuollainen on epämielenkiintoinen ihminen, koska ei ole mitään halua tehdä mitään. Jämähtänyt raameihinsa, eikä ole edes halua tulla pois. Eli puuttuu rohkeutta, rima on jo niin ylhäällä, että kaikki tuntuu ylitsepääsemättömältä. Mitä enemmän sitä jättäytyy pois kaikesta sitä vaikeampi sitä on enää sieltä nousta. Joskus pitää vaan tehdä jotain päätöksiä ja tehdä jotain, ihan mitä vain. aloittaa vaikka pienistä asioista. Hyväähän se vaan tekee lopulta.
Mun mielestä ihmiset luovuttaa liian helpolla nykypäivänä. Ihmisillä ei oo selkärankaa ja haluaa päästä vain helpolla. Sit ihmetellään et voi itku ja harmi kun mikään ei kiinnosta ja elämä kusee. Vähän yritteliäisyyttä!! En nyt tarkoita että kaikki pitää olla korkeakoulutettuja ja super-palkkaisia, vaan edes jotain tekee elämällään.
En mielenterveysongelmaisiin viitannut.
nyt kyl minäkin kirjoitan sanasen. ihanaa luettavaa lauantai päivänä kun aurinko paistaa ja pitäis olla pihalla seikkailemassa tai jotain. entäs sit jos on jo löytänyt toisen ja kolmannenkin puoliskonsa mutta ei kuitenkaan voi nauttia heidän seurastaan silloin kun haluaisi...pääsemme tulokseen et elämä on itseään varten ja itse se pitää elää valintoineen isketään vaan silmää kun kohdataan leimareissa syyskuussa...yrittää hän tasapuolisesti hymyillä kaikille hän....virn...
- Tyytyväinen elämään
Näistä kirjoituksista tuli itselle kiitollinen olo. Itsellä on sellainen elämä siinä tavanomaisuudessaan mitä monet kaipaavat. On oma talo, elukoita, niitä lapsiakin, hyvä työ sekä niitä opintojakini sekä se oma puolisko, jonka kanssa jakaa tuo kaikki. Itsellä tuo sielunkumppani ja itseni toinen puoli löytyi töiden kautta, ei baarista.
Ymmärrrän kyllä mitä ap haki sillä normaalilla ihmisellä. Aika paljon lesboissa on sellaista,että ei oikein osata asettua aloilleen, eikä ole ehkä hyväksynyt itseään, mikä aiheuttaa ahdistusta ja hyväksynnän hakemista muilta. Ja pahimmillaan niitä mielenterveysongelmiakin. Itsensä hyväksyneet, itsestään huolta pitävät lesbot eivät ole ehkä vähemmistössä, mutta he eivät välttämättä ole niin näkyviä kuin muu porukka. Tasapainoisen ihmisen ei tarvitse olla esillä koko ajan ja siksi muita lesboja sielunkumppaneiksi on ehkä vaikea löytää? Oman kokemukseni mukaan monien lesbojen elämä koostuu monesti melkoisista suhdekiemuroista, exät ja nyxät kietoutuvat toistensa elämään mitä erikoisimmilla tavoilla......
Tälläisten tavallisten ja peruselämää viettävien lesbojen elämästä katsottuna se näyttää sitltä, että parempi katsella vain kaukaa.
Tämä ei ole muiden väheksyntää, jokainen eläköön tyylillän, mutta näin vanhempana lepakkona tunsin kiitollisuutta siitä, että itsellä on sellainen tasapainoinen elämä ja suhde, mitä joukut myös elämäänsä kaipaavat. Kyllä tämä on mahdollista muillekin, mutta baareista niitä sielunkumppaneita voi olla vaikea löytää?- 568678687
"Aika paljon lesboissa on sellaista,että ei oikein osata asettua aloilleen, eikä ole ehkä hyväksynyt itseään, mikä aiheuttaa ahdistusta ja hyväksynnän hakemista muilta. Ja pahimmillaan niitä mielenterveysongelmiakin."
Noin voi sanoa todella monista nuorista ihmisistä, oli suuntautuminen sitten mikä vaan. Just tyypillistä nimenomaan parikymppisille naisille.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1397810Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde412009Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja251940- 911653
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1801585Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1071040Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik5979- 50945
Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme
Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri28830- 34822