Ikävöin Suomeen Ruotsista !

Suomiseura ry järjestää paluumuuttoseminaareja ja antaa tietoa.

Jos ei viihdy Ruotsissa, niin miksi ei voisi palata Suomeen? Tottakai voi.

Voisi kokeilla, olisit vuoden ja katsoisit tilanteen.
Jos on hyvä, niin jää.
Jos ei, niin tule takaisin.

On olemassa Muuttajan opas, lue sitä.
Onko sinulla työpaikka?
Käänny työnvälityksen puoleen!

Työttömänä ei tänne kannata tulla. Eläkeläisenä voi olla parempi, varsinkin, jos on varaa ostaa oma asunto.

Vuosikymmeniä sitten Ruotsista paluumuuttanut rupattelisi mielellään tänne pohjanmaan suuntaan haikailevan kanssa vakkapa otsikolla ystävyyttä tosirarkoituksella!

18v. vierähti Tukholmassa mutta lopulta tuli mitta täyteen,ja muutin suomeen.Minun ei tarvinnut paljon asioita selvitellä,yksinäinen mies kun olin,kaveri tuli suomesta autolla hakeen loppuja tavaroitani,sillä olin myynyt jo suurimman osan.Suomessa sitten velipojan kämpään asuun ja ilmoittautuun työkkäriin,pientä sähläystä oli siinä alussa jonkun asian hoidossa - mutta kaikki lutviutui hyvin.

Kesän siinä katselin pikkukaupungin elämää,jossa olin muutaman vuoden nuorena asunut.Sitten otin yhteyttä erääseen vuokrafirmaan josta soitettiin lähes heti minulle,seuraavana päivänä sinne vantaalle haastatteluun ja duunipaikka järjestyi heti.Sovittiin että aloittaisin viikon päästä,sillä vuokrafirman kautta järjestyi myös pieni asunto helsingistä,tarvitsin siis vähän aikaa hoitaa muuttoni jne.

Mutta näin se homma lähti käyntiin,enkä ole katunut.Selvää on että täälläkin on omat huonot puolensa,mutta niin on ruotsissakin.

Mielestäni monet vanhemmat ruotsinsuomalaiset ovat aika katkeria jostain syystä,minuakin jotkut varoittelivat lähtemästä sinne "sarvikuonojen"maahan.Ehkä ovat katkeria kun tietävät että heistä itsestään ei ole koskaan enää suomeen muuttamaan.

Mutta nyt sitä ollaan lähes 10v. täällä stadissa pyöritty ja ns.kotona ollaan,tämä on myös paljon turvallisempi paikka kuin Tukholma.

Koko ikänsä suomessa asuneiden mielipiteitä ei kannata ottaa kovinkaan vakavasti, koska supisuomalaiset vaan eivät osaa arvostaa mitään positiivisia juttuja mitä meillä on, jos kysyt jotain positiivista niin sinulle lyödään jotain negatiivista iso pino, ja todennäköisesti todetaan kylmästi, että ei kannata muuttaa, se vaan on niin että ihmisen mieli muistaa vain negatiiviset asiat.




Kannattaa tulla itse tämä kokemaan, silloin siitä sen parhaan kuvan saa.

Älkää missään nimessä muuttako tänne Suomeen takaisin! Teillä on kaikki hyvä ja koko sosiaalinen elämä siellä Ruotsissa.
Muuttakaa Rannikkoruotsiin josta on aina helppoo ikäänkuin piipahtaa Suomen puolella.
Ottakaa huomioon että täällä on kaikki muuttunut siitä kun Ruotsiin aikanaan lähditte. Ette koskaan enää tavoita sitä samaa tunnelmaa kuin aikaisemmin eikä asiaa auta tippaakaan se että ympäristö on siellä kotipaikalla on ehkä muuttunut ja kasvaa koiranputkea ja pensittynyt. Kaiken lisäksi täällä on karua asuskella muutoinkin. Jokaisessa virastossa missä asioit, saat toisen luokan kansalaisen leiman, olit sitten vaikka kuinka "hienostunut" ja hyväkäytöksinen.
Pisteenä Iin päälle sinut kohtaa kohtuuton verokarhu..."robotti" joka ei ymmärrä sinun puheettasi ja vakuutteluja että maksat Ruotsin eläkkeestäsi jopa kaksinkertaisesti veroja lisänä vielä sairausvakuutusmaksu jonka olet automaattisesti jo Ruotsissa maksanut. Veroviranomainen Suomessa on siis aivoton, kasvoton ja todella häikäilemätön joka ei ymmärrä selvää puhetta.

Itse tein aikanaan tuon virheen kun muutin sieltä Ruotsin lihapatojen äärestä tänne jossa koen taloudellista ahdinkoa päivittäin ja aina ja jatkuvasti minulle annetaan ymmärtää että olin rotta joka hylkäsi hukkuvan laivan.
Minua mätkäistiin kolmen vuoden takautuvilla veroilla kun en ollut muka ilmoittanut saavani eläkettä myöskin Ruotsista. Eihän minulla sellaisia tuhansia euroja ollut, niinpä jouduin sen maksamaan kulutusluotolla jossa silloin oli hurja 22% korko kun pankista en saanut nk. "tavallista lainaa", vaan pankkikin otti kaiken hyödyn ahdingostani irti. Sitä tässä maksetaan edelleenkin, se laina vaan on muuttanut ajan olossa muotoaan ja jota minun on pakko välillä "puskuroida" pikavipeillä. Niin että sellaista elämää täällä hölmölässä jossa meitä "suuren ikäluokan" eläkeläisiä ei todellakaan arvosteta. Älkää muuttako tänne! Minäkin tulisin takaisin mutta enää sekään ei onnistu.

Mieki olen ihan tuossa samassa koukussa! Olen joutunu maksamaan itteni kipiäksi tuon "harkintaveron"- tai mie kuttun sitä ihan nöyryytysveroksi- vuoksi!
Ruotsissa minulla sentään oli ystäviä jotka tuli- ja joita voin itsekin halata mutta meneppä täällä halailemaan miespuolista ystävää!
Tein elämäni suurimman ja pahimman virheen kun muutin ruottista tänne junttimaahan jossa kaikki on kateellisia toisilleen!!!!!!!!!!!!! Täällä olen itkeny enemmän kuin koskaan ja kehtaan sanua että olen mies! Minulla ei ole enää miespuolisia ystäviä ja saatanavieköön en ole homo!

Lapsena Ruotsista Suomeen muuttaneena en osaa ap:ta neuvoa mutta mitä joitain muistoja on Suomeen takaisin muutosta niin koulussa kiusattiin minua ja sisaruksiani järjestelmällisesti sekä oppilaiden että opettajien taholta, isäni työllistyi vain hanttihommiin ja koki kyllä virastoissa asioidessa rasismia ja äitiäni taasen ei oikein koskaan täällä (pieni kyläpahanen) hyväksytty, ei päässyt "piireihin". Kuitenkin ihan tavallisia ihmisiä ollaan, ei mitään leuhkoja "maailmanvalloittajia" eikä edes rikkaita. Nyt aikuisena en kuitenkaan osaa ajatellakaan asuvani missään muualla kuin Suomessa=))) ja uskon sisarieni ajattelevan samoin.

Apinalla ilman aivoja---kirjoitukset---paskaa--Suomi-Romania sama.