Olin keväällä jäädä ammattiautoilijan päälle ajamaksi. Auto kääntyi eteeni suojatiellä, jossa pyöräily on sallittua. Vältin onnettomuuden hätäjarrutuksella, mutta tuloksena oli ruhjeita, rikkinäiset vaatteet ja vaurio pyörässäni. Kuljettaja ei myönnä havainneensa tapahtunutta, tunnustaa olleensa paikalla, mutta syy oli joko minun tai sitten auto oli joku toinen.
Tein rikosilmoituksen, koska aineellisia vahinkojani ei haluttu korvata. Ja periaatteessa kyse oli myös liikennepaosta. Nyt yli kolme kuukautta myöhemmin liikennöitsijän vakuutusfirma ottaa yhteyttä korvausasian käsittelyä varten. Jos saan asianmukaiset korvaukset, niin voisin perua rikosilmoitukseni, sillä käräjälaitoksella lienee tärkeämpiäkin tehtäviä.
Toisaalta voiko kyse olla siitä, että vastapuoli haluaa vakuutusyhtiön välityksellä urkkia tietoja? Vahinkoilmoituslomakkeessa kun kysytään mm. todistajista. Vaikuttaako asia vilpittömältä vai sellaiselta, että ketunhäntä on kainalossa?
Tein rikosilmoituksen, koska aineellisia vahinkojani ei haluttu korvata. Ja periaatteessa kyse oli myös liikennepaosta. Nyt yli kolme kuukautta myöhemmin liikennöitsijän vakuutusfirma ottaa yhteyttä korvausasian käsittelyä varten. Jos saan asianmukaiset korvaukset, niin voisin perua rikosilmoitukseni, sillä käräjälaitoksella lienee tärkeämpiäkin tehtäviä.
Toisaalta voiko kyse olla siitä, että vastapuoli haluaa vakuutusyhtiön välityksellä urkkia tietoja? Vahinkoilmoituslomakkeessa kun kysytään mm. todistajista. Vaikuttaako asia vilpittömältä vai sellaiselta, että ketunhäntä on kainalossa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tuota
Jotain mätää asiassa on, sillä vakuutusyhtiöt eivät yleensä lähde käsittelemään korvausasioita, ennen kuin riidanalainen asia on ratkaistu, tai sitten autoilija on muuttanut mielensä ja myöntänyt syyllisyytensä vakuutusyhtiölle. Ehkä riketili tulisi täyteen ja kortti lähtisi kuivumaan ja liikennelupa menisi katkolle, jos juttu menee oikeuteen.
Sekä liikenteen vaarantaminen, että liikennepako ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia, jolloin korvaukset voi sopia, mutta ei syyllisyyttä/syytettä.
Vähän toisin kuin edellinen vastaaja en näe asiassa mätää. Vastapuolesi on todennut sinun olevan tosissaan ja on muuttanut suhtautumistaan. Jos vahingonkorvaukset ovat kohtalaisen pienet, niin antaa hyvän vaikutuksen maksaa ennen kuin juttu on oikeudessa.
Nyt kun et vielä tiedä viekö syyttäjä asiaa eteenpäin, kannattaa ottaa rahat syylliseltä. Rikosilmoituksen voit perua tai sitten et. Et ehkä voi vaikuttaa meneekö juttu oikeuteen vai ei (ks. edellinen saamasi vastaus).
Mätää on siinä, että ehkä vakuutusyhtiön lakimies on kertonut, että kortti lähtee ja
ehkä liikennelupakin voi olla katkolla, jos juttu menee oikeuteen. Liikennepako kun ei ole ammattiautoilijalle mikään pieni juttu.
Vakuutusyhtiö ei korvaa koskaan mitään ylimääräistä, joten siltä saa korvauksen myöhemminkin.
Virallisen syytteen alaisessa jutussa asianomistaja voi aina ilmoittaa, että ei ole vaatimuksia, mutta ilmoitusta ei voi perua, jatkoista päättävät aina poliisi ja syyttäjä.
Rahalla voi maksaa vain asianomistajarikoksissa, joissa sovinto on sallittu.
Se on oikeuden tehtävä punnita näyttöä, mahdollisen rikoksen vakavuutta ja seuraamuksia.
Oikeus voi harkintansa mukaan ottaa huomioon tuomiosta tulevat seuraamukset, kuten työpaikan tai elinkeinon menetyksen rangaistuksesta päättäessään. Rehellisesti oikeudessa kerrot oman näkemyksesi tapahtumien kulusta ja jätät seuraamuksista murehtimisen muille. Syyttäjä jättää syyttämättä, jos katsoo ettei oikeutta kannata vähäisellä asialla vaivata.
Liikennepako on sen luokan rikos, ettei taida syyttäjä jättää syyttämättä.
Pyöräilijän kannattaisi tilata ilmainen pöytäkirja poliisilta, niin näkisi jo ennen käräjiä, mitä autoilija on kertonut.