Haluisin kysyä mistä voi päätellä onko tietty pöytäkone sähkösyöppö?
Ja mikä pöytäkone ei kuluta niin paljoa sähköä?
- virtalähde 300w, 500w
- pelikone
- prosessori trimmattavissa suurempaan kellotaajuuteen
- pöytäkoneen kuormitus
Esim. jossain asuksissa on energiansäästöpiiri. Mitä se tarkoittaa?
Ja mikä pöytäkone ei kuluta niin paljoa sähköä?
- virtalähde 300w, 500w
- pelikone
- prosessori trimmattavissa suurempaan kellotaajuuteen
- pöytäkoneen kuormitus
Esim. jossain asuksissa on energiansäästöpiiri. Mitä se tarkoittaa?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Virrankulutuksen kannalta oleellisimmat komponentit ovat prosessori ja näytönohjain. Tehokkaampi prosessori / näytönohjain kuluttaa enemmän, mutta hommatkin sujuvat rivakammin. Pelikoneessa ja muihin vaativampiin käyttötarkoituksiin suunnitellussa koneessa sekä prosessori että näytönohjain ovat melko tehokkaita.
Yleisesti ottaen uudempi teknologia on vanhempaa virtapihimpää. Samalla virrankulutuksella saadaan enemmän tehoja. Myös virransäästötilat ovat uusilla osilla paremmat - jos prosessorilla ja/tai näytönohjaimella ei ole paljoa kuormitusta, ne laskevat jännitteitään ja taajuuksiaan, ja jopa sulkevat kokonaan itsensä osia. Todella tehokas kone siis voi käyttää vain vähän sähköä kevyessä käytössä, mutta kun tehoja tarvitaan, niitä löytyy myös.
Prosessorin ja näytönohjaimen kuormitus ohjelmilla, peleillä ym. vaikuttaa suoraan virrankulutukseen: mitä enemmän suoritettavaa laskentaa, sitä enemmän sähköä kuluu.
Se, että prosessori on ylikellotettavissa, ei vaikuta virrankulutukseen. Ylikellotusvalmiuden hyödyntäminen sen sijaan vaikuttaa ;) Karkeasti ottaen kellotaajuuden nostaminen 10%:lla nostaa myös virrankulutusta 10%. Jos 10% kellotaajuuden nosto vaatii myös prosessorin käyttöjännitteen nostoa 10%:lla, kasvaa virrankulutus 1,1x1,1 = 21%. Luvut eivät mene ihan noin täsmällisesti reaalimaailmassa, mutta noin asian saa selville riittävällä tarkkuudella.
Virtalähde on kolmanneksi tärkein komponentti. Mitä parempi hyötysuhde virtalähteellä on, sitä vähemmän sähköä menee harakoille. Hyötysuhde riippuu virtalähteen kuormituksesta, joten paras tulos saadaan mitoittamalla virtalähde koneen komponenttien kulutusta ajatellen.
Emolevy on neljänneksi tärkein osa. Suurin yksittäinen sähkönkuluttaja emolevyllä lienee prosessorin virransyöttö. Virransyötön komponenteissa tulee häviöitä muunnettaessa virtalähteen antamaa jännitettä prosessorille ja keskusmuistille sopivaksi. Mitä enemmän virtaa prosessori kuluttaa, sitä isompi on myös häviöiden määrä.Myös emolevyyn integroitujen ominaisuuksien määrä vaikuttaa jonkin verran.
Muiden koneen osien (kiintolevyt, jäähdytys, muistit, optinen asema, lisäkortit ym.) kohdalla voidaan useimmiten puhua muutaman watin kulutuksesta per komponentti.
Ymmärtääkseni se Asuksen energiansäästöpiiri toteuttaa komponentteihin jo sisäänrakennetut virransäästöominaisuudet (taajuuksien ja jännitteiden säätö kuormituksen mukaisesti) hieman eri tavalla, Asuksen oman näkemyksen mukaisesti. Hyöty pieni tai jopa olematon, mutta sillä saa kivan markkinointitermin laatikon kylkeen.
Ihan asiallinen vastaus.
Kirjoitit "Virtalähde on kolmanneksi tärkein komponentti. Mitä parempi hyötysuhde virtalähteellä on, sitä vähemmän sähköä menee harakoille. Hyötysuhde riippuu virtalähteen kuormituksesta, joten paras tulos saadaan mitoittamalla virtalähde koneen komponenttien kulutusta ajatellen."
Mistä tiedät virtalähteen hyötysuhteen? Jos suurempi tehonen virtalähde niin meinaako se suurempaa häviötä?
Katselin, että on koneita joissa virtaläde 300W ja on koneita joissa virtalähde 500W.
Yleensä virtalähteen mallinimen yhteydessä on maninittu hyötysuhdetta kuvaava termi. Näitä ovat
80 Plus
80 Plus Bronze
80 Plus Silver
80 Plus Gold
80 Plus Platinum
80 Plus Titanium
Arvatenkin ensimmäinen on heikoin ja Titanium paras (ja kallein). Se, että voi lätkäistä tuollaisen maininnan virtalähteen kylkeen vaatii sitä, että virtalähde kykenee vaadittuun hyötysuhteeseen 20%, 50% ja 100% kuormituksella. Titanium-merkintä vaatii riittävät luvut myös 10% kuormituksella.
Esimerkiksi 80 Plus Gold -virtalähteen pitää kyetä 92% hyötysuhteeseen 50% kuormalla ja 88% hyötysuhteeseen 20% ja 100% kuormalla. Yleensä hyötysuhde on parhaimmillaan n. 50% kuormalla.
Tarkemmin asiasta wikipediasta (jos englanti sujuu): http://en.wikipedia.org/wiki/80_Plus
Virtalähteen häviöiden määrä riippuu täysin kuorman suuruudesta ja virtalähteen hyötysuhteesta kyseisellä kuormalla. Jos 10% virtalähteen töpselistä ottamasta virrasta muuttuu hukkalämmöksi, on hukatun tehon määrä watteina tietysti eri, jos koneen komponentit vievät 400W eikä 40W.
Jos laittaa vähän virtaa vievään koneeseen 1000W virtalähteen, kulutus ei koskaan nouse niin suureksi, että hyötysuhde olisi paras mahdollinen. Sähkölaskun kannalta asia on merkityksetön, parin prosentin hyötysuhde-ero ei noin pienellä kulutuksella näy käytännössä missään. Suurin rahanmeno tulee siitä, että on turhaan ostanut noin järeän virtalähteen. Pääsääntöisesti enemmän luvattuja watteja tarkoittaa myös isompaa hintaa.
Ei myöskään kannata mitoittaa virtalähdettä niin, että täysillä tehoilla siitä saa ulos juuri ja juuri koneen vaatiman sähkötehon. Virtalähde on tällöin jatkuvasti kovilla, sen osat lämpenevät ja vikaantuvat nopeammin (useimmiten kondensaattorit). Laadukas virtalähde kestää rääkkiä pidempään, huonolaatuinen voi antautua hyvinkin nopeasti.
Kannattaa ostaa laadukas virtalähde, vaikka se 30€ halpaversio lupaa yhtä paljon watteja ja huikean hyötysuhteen. Monesti noissa kiinanihmeissä ilmoitettu wattimäärä on ihan puutaheinää, ja virtalähteestä tulee savut pihalle jo 50% kuormituksella. Tekniikka ja liittimet saattavat myös olla vanhentuneita. Lisäksi erilaiset suojaukset ovat usein puutteellisia tai niitä ei edes ole. Jos halpa kiinanpommi siis sanoo sopimuksensa irti enemmän tai vähemmän väkivaltaisesti, se saattaa samalla tuhota kaikki muutkin koneen komponentit ylijännitepiikillä.
Mielestäni hyviä virtalähdearvosteluita: http://www.jonnyguru.com/
Virtalähteillä on Bronze, Silver, Gold ja Platinum luokitukset, jotka kertovat hyötysuhteesta. Laadukkaimmissa virtalähteissä on kuormasta riippuen jopa yli 90% hyötysuhde, joka tarkoittaa vähemmän hukkalämpöä ja kulutusta. Testejä eri powereista löytyy netistä. Tietysti laatu ja hinta korreloivat, mutta oma mielipide on että laatutavaraan ei mene rahat hukkaan.
http://www.plugloadsolutions.com/80PlusPowerSupplies.aspx
Esimerkkinä omassa koneessa on Intel i5 2500k ylikellotettuna 4,2Ghz:iin, 16 Gb muistia ja 2 kpl nVidia 560GTX Ti näytönohjaimia sli systeeminä. Powerina on Corsairin Gold tason psu.
Emolevy on Asus P8Z68-V Gen3 jossa on em. virransäästötoiminnot ja käytössä ovat myös Intelin SpeedStep, joka kellottaa prosessoria tarpeen mukaan. Myös näytönohjaimet osaavat pudottaa taajuudet alas, kun kone on idlenä. Mitatut kulutukset (johon siis sisältyy powerin noin 10% hukka) ovat tyhjäkäynnillä noin 110W ja 100% kuormalla 700W.
Käytännössä pelin aikana kulutus on 300- ja 550 Watin välillä. Mikään peli ei kuormita konetta 100% kuormalla.
Tätäkin voisi miettiä:
Kone A, jossa on tehokkaat komponentit, vie kovassa rasituksessa 400W.
Kone B, jossa on hitaat komponentit, vie kovassa rasituksessa 100W.
Molemmille koneille annetaan todella kuormittava homma (pitkän, korkearesoluutioisen videotiedoston pakkaaminen).
Kone A suoriutuu tehtävästä tunnissa, kuluttaen 0,4kWh.
Koneella B menee tehtävään 3,5 tuntia, kuluttaen 0,35kWh.
Myös kone jossa pn tehokkaat komponentit voi viedä rasituksessa alle 100W.
Tarkoitan kovalla rasituksella sitä, että käytännössä prosessorin kaikki ytimet ovat 100% kuormalla, ja näyttis tekee myös kovasti hommia.
Jos kone noilla ehdoilla vie alle 100W... no, siihen en voi sanoa muuta kun sen, että meillä on ihan eri käsitys tehokkaista komponenteista.
No jos kaikki ytimet huutaa täysillä niin voi ollakin eri asia mutta harvoin on tällaista tilannetta.
Kyllä esim. pelihommissa Battlefield3 saa ytimet huutamaan mutta ei se sähkönkulutus ole lähelläkään 400W tehokkaallakaan koneella, on todella huonot komponentit jos syö nuin paljon sähköä.
3.2Ghz kone ja täydet grafiikkaasetukset mitkä voi saada Battlefieldissä esim. ei vie lähellekään tuota.
Taidat ottaa alkuperäisen esimerkkini liian kirjaimellisesti :p Halusin vain havainnollistaa, että tärkeää on myös suoritetun laskennan määrä per käytetty watti. Käyttämäni numerot olivat vain suuntaa-antavia.
Ainakin videoita enkoodaamalla saa helposti prossun kaikki ytimet käymään täysillä. Tietääkseni on myös sellaisia enkoodaussoftia, jotka hyödyntävät näytönohjainta hommassa, silloin se on 100% hommissa ja prossu pääsee helpommalla. Raskaimmat pelit kuormittavat sekä prossua että näyttistä reippaasti, ei äärirajoilleen, mutta eivät ne paljoa ehdi lorvimaankaan.
Tehokas prossu vie yksistään lähes 100W tai enemmänkin (esim Intelin 2011-kanta, 1156/1155/1150-kantojen tehokkaimmat prossut ja AMD:n high-end mallit). Tehokas pelinäyttis imaisee 200W suht helposti (GTX680, HD 7970 jne jne).
"huonot komponentit jos syö nuin paljon sähköä."
Ei ne välttämättä huonoja ole, vain hieman vanhempaa teknologiaa. Tai nykypäivän suorituskykyisimpiä malleja. Tai kumpia tahansa edellämainituista valmistajan/käyttäjän virittelyillä.
Bäfän asetuksilla ei ole merkitystä, vaan sillä, miten monta freimiä sekunnissa se näyttis jaksaa puskea näytölle niillä asetuksilla. Suurempi FPS -> enemmän laskentatehoa -> enemmän sähköä kuluu.
Niin ja tuossa alapuolella on vielä konkreettisia lukuja käyttäjältä, jolla on kaksi GPU:ta koneessaan.
Näytönohjain/ohjaimet taitaa olla suurin virtasyöppö nykyisissä koneissa. Omassa koneessa tällä hetkellä olevat nVidia 560 GTX Ti (2 kpl) kuluttavat maksimissaan noin 340W, joka on lähes puolet kokonaiskulutuksesta.