Kaksi vuotta sitten tapasin naisen, joka vei jalat alta. Kerroin hänelle tunteistani ja vaikkei hän koskaan sanonutkaan "Ei" suoraan, ei jutusta koskaan tullut mitään. Etäännyimme aikalailla, kunnes jälleen muutamien tapahtumien jälkeen lähennyimme uudelleen. Tämän jälkeen yhteydenpito hiljeni uudelleen, mutta silloin kun tapasimme, hän teki kaikkensa, jotta huomaisin hänet. Nyt sitten jälleen olemme olleet enemmän yhteyksissä ja hänen tapansa kirjoittaa, on muuttunut aivan kokonaan. Emme edelleenkään kirjoittele kovin usein, mutta silloin kun hän kirjoittaa minulle sähköpostia, hän heittää "huumorilla" juttuja, joissa aina olemme me eikä minä tai hän erillään. Viesteihin on myös ilmestynyt muutaman kerran sydän, esim. kiitoksena eräästä lahjasta.
Voiko olla että toinen ajattelee näin pitkän ajan jälkeen, että olen jo päässyt hänestä yli ja siksi uskaltaa eritavalla kirjoitella, vai voiko taustalla ollakin oman mielen muuttuminen? Ja jos voisi, voiko pelko olla esteenä sille ettei sitten kuitenkaan tee tai ehdota mitään kunnollista?
Tiedän ettei kukaan täällä voi toisen pään sisään mennä, mutta lähinnä kaipaisin kommentteja siihen, miten itse toimisitte jos tietäisitte jonkun olleen kuolettavan ihastunut ja vaikka aikaa olisi kulunut, "uskaltaisitteko" esim. viesteissä kirjoitella sydämiä? Olipas sekavaa....
Voiko olla että toinen ajattelee näin pitkän ajan jälkeen, että olen jo päässyt hänestä yli ja siksi uskaltaa eritavalla kirjoitella, vai voiko taustalla ollakin oman mielen muuttuminen? Ja jos voisi, voiko pelko olla esteenä sille ettei sitten kuitenkaan tee tai ehdota mitään kunnollista?
Tiedän ettei kukaan täällä voi toisen pään sisään mennä, mutta lähinnä kaipaisin kommentteja siihen, miten itse toimisitte jos tietäisitte jonkun olleen kuolettavan ihastunut ja vaikka aikaa olisi kulunut, "uskaltaisitteko" esim. viesteissä kirjoitella sydämiä? Olipas sekavaa....
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Voiko olla että toinen ajattelee näin pitkän ajan jälkeen, että olen jo päässyt hänestä yli ja siksi uskaltaa eritavalla kirjoitella" Voi.
"vai voiko taustalla ollakin oman mielen muuttuminen?" Voi.
"Ja jos voisi, voiko pelko olla esteenä sille ettei sitten kuitenkaan tee tai ehdota mitään kunnollista?" Voi. Jos on sinusta epävarma, ei välttämättä ota hänkään sitä ekaa askelta. Jos taas oot varattu tms. voi hienotunteisuussyistä jättäytyä suosiolla taka-alalle.
"Tiedän ettei kukaan täällä voi toisen pään sisään mennä, mutta lähinnä kaipaisin kommentteja siihen, miten itse toimisitte jos tietäisitte jonkun olleen kuolettavan ihastunut ja vaikka aikaa olisi kulunut, "uskaltaisitteko" esim. viesteissä kirjoitella sydämiä?" Uskaltaisin, ja ne tietysti tulisivat - sydämestä :)
sekavaa....
Onhan se mahdollista että hän on epäröynyt ensin. Ehkä nyt pelkää ettet ole enää kiinnostunut, tai sitten hänen tyyli vain on sellainen.. Itse en lähettelisi sydämiä kuin harvalle valitulle, mutta ihmisillä nyt on kaikenlaisia hymiöitä ym. käytössä nykyään.