Kommentti: Urpilaisen poliittinen uskottavuus lähentelee roskalainaluokkaa
Julkaistu: 25.8.2013 6:21
Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd) poliittinen uskottavuus lähentelee roskalainaluokkaa, kirjoittaa Ilta-Sanomien politiikan toimituksen esimies Mika Koskinen.
Valtiovarainministeriö julkisti perjantaina toisen lisätalousarvionsa vuodelle 2013. Suomen valtiontalouden kannalta lisäbudjetti on karua luettavaa.
Suomi ottaa tänä vuonna yhdeksän miljardia euroa uutta velkaa. Valtio velkaantuu yhtä kiivasta tahtia kuin finanssikriisin kurimuksessa 2009 ja 2010. Silloin valtion nettolaina kasvoi yli 10 miljardin euron vuosivauhtia.
Vielä toukokuussa hallitus arvioi tämän vuoden lisävelan tarpeeksi 7,8 miljardia. Vajaa vuosi sitten VM:n budjettiehdotuksessa kuluvan vuoden nettolainanotoksi esitettiin 6,8 miljardia euroa.
Ensi vuosi ei näytä yhtään ruusuisemmalta. Kaksi viikkoa sitten VM julkisti ehdotuksensa vuoden 2014 talousarvioksi, joka on seitsemän miljardia euroa alijäämäinen. Sekin alijäämä pitää kattaa ottamalla uutta velkaa. Jos nykymeno, jossa valtion velanottoa aina vaivihkaa lisätään VM:n esityksen ja hallituksen talousarvioehdotuksen jälkeen jatkuu, valtion velka puhkaisee 100 miljardin euron rajan ensi vuoden loppuun mennessä. Tällä menolla rikkoontuu kohta myös valtionvelan bkt-suhteelle asetettu 60 prosentin katto.
Sulle mulle -politiikkaa
Suomen nopea lisävelkaantuminen on seurausta siitä, että
Jyrki Kataisen (kok) kuuden puolueen hallitus on epäonnistunut Suomen uudistamisessa. Hallitus on jääräpäisesti jatkanut vuosikymmenien aikana paremman talouskasvun oloissa harjoitettua jakopolitiikkaa, jossa etuisuuksia on jaettu sulle mulle -periaatteella. Vaikka rahat on loppu, kukaan ei halua luopua mistään. Suomen suuressa tulonsiirtosirkuksessa ovat mukana kaikki: palkansaajat, maatalous, yrityselämä, kunnat...
Tulonsiirtojen ja erilaisten tukien viidakko ehkäisee tehokkaasti suomalaisen yhteiskunnan uudistumisen, koska ne pitävät yllä vanhoja rakenteita. Kilpailukykymme heikkenee.
Urpilainen ummisti silmänsä tulevalta
Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen (sd) on jäämässä historiaan valtiovarainministerinä, jonka johdolla Suomen talous ajoi päin seinää.
Valtion rahakirstun ylimpänä vartijana Urpilaisen vastuulla on paljon. Kun hallitusta pantiin kasaan kesällä 2011, Urpilainen ummisti silmänsä näköpiirissä olevalta kehitykseltä, vaikka monet talouden asiantuntijat varoittivat edessä olevista hitaan kasvun vuosista. Urpilainen päätti kuitenkin ummistaa silmänsä ikäviltä tosiasioilta.
Julkaistu: 25.8.2013 6:21
Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd) poliittinen uskottavuus lähentelee roskalainaluokkaa, kirjoittaa Ilta-Sanomien politiikan toimituksen esimies Mika Koskinen.
Valtiovarainministeriö julkisti perjantaina toisen lisätalousarvionsa vuodelle 2013. Suomen valtiontalouden kannalta lisäbudjetti on karua luettavaa.
Suomi ottaa tänä vuonna yhdeksän miljardia euroa uutta velkaa. Valtio velkaantuu yhtä kiivasta tahtia kuin finanssikriisin kurimuksessa 2009 ja 2010. Silloin valtion nettolaina kasvoi yli 10 miljardin euron vuosivauhtia.
Vielä toukokuussa hallitus arvioi tämän vuoden lisävelan tarpeeksi 7,8 miljardia. Vajaa vuosi sitten VM:n budjettiehdotuksessa kuluvan vuoden nettolainanotoksi esitettiin 6,8 miljardia euroa.
Ensi vuosi ei näytä yhtään ruusuisemmalta. Kaksi viikkoa sitten VM julkisti ehdotuksensa vuoden 2014 talousarvioksi, joka on seitsemän miljardia euroa alijäämäinen. Sekin alijäämä pitää kattaa ottamalla uutta velkaa. Jos nykymeno, jossa valtion velanottoa aina vaivihkaa lisätään VM:n esityksen ja hallituksen talousarvioehdotuksen jälkeen jatkuu, valtion velka puhkaisee 100 miljardin euron rajan ensi vuoden loppuun mennessä. Tällä menolla rikkoontuu kohta myös valtionvelan bkt-suhteelle asetettu 60 prosentin katto.
Sulle mulle -politiikkaa
Suomen nopea lisävelkaantuminen on seurausta siitä, että
Jyrki Kataisen (kok) kuuden puolueen hallitus on epäonnistunut Suomen uudistamisessa. Hallitus on jääräpäisesti jatkanut vuosikymmenien aikana paremman talouskasvun oloissa harjoitettua jakopolitiikkaa, jossa etuisuuksia on jaettu sulle mulle -periaatteella. Vaikka rahat on loppu, kukaan ei halua luopua mistään. Suomen suuressa tulonsiirtosirkuksessa ovat mukana kaikki: palkansaajat, maatalous, yrityselämä, kunnat...
Tulonsiirtojen ja erilaisten tukien viidakko ehkäisee tehokkaasti suomalaisen yhteiskunnan uudistumisen, koska ne pitävät yllä vanhoja rakenteita. Kilpailukykymme heikkenee.
Urpilainen ummisti silmänsä tulevalta
Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen (sd) on jäämässä historiaan valtiovarainministerinä, jonka johdolla Suomen talous ajoi päin seinää.
Valtion rahakirstun ylimpänä vartijana Urpilaisen vastuulla on paljon. Kun hallitusta pantiin kasaan kesällä 2011, Urpilainen ummisti silmänsä näköpiirissä olevalta kehitykseltä, vaikka monet talouden asiantuntijat varoittivat edessä olevista hitaan kasvun vuosista. Urpilainen päätti kuitenkin ummistaa silmänsä ikäviltä tosiasioilta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyllä Katainsenki puheet on jo roskalaina luokkaa, hölynpölyä lässyttää, molemmat ovat jo täysin sekasi, ympäripyöreetä höpisevät ja varsinki Jyrki on niin fanttastinen puheissaa, jopa luulis innovaatisiiviseksiki,
on niin inovatiivistä olla pääministeri ja puhua täyttä puppua,