Lukin mies vänkyttää muulimaisesti?

Luki kirjoitti tuolla alempana:

"Itse olen ostanut koko tänä aika kolme ok-taloa ja maksanut huomattavia myyntivoittoveroja kaksi myyneenä.

Eli kolme ostoa ja kaksi myyntiä 2008-2013 välisenä aikana viimeisin osto 2012 elokuu. vuosi sitten.

Samalla hankkinut kodinkoneita liudan,autoja 11 kpl tänä aikana omassa käytössä.

Ja mies vänkyttää muulimaisesti himmaamisesta. "

Luki et ole ennen kertonut että sinulla on mies? Olen jutuistasi päätellyt että olet itsekin mies. Onko nyt niin että oletkin nainen vai oletko siis homoseksuaali?
1270
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Etkö ymmärtänyt kun nuo muut käytivät sanaa himmaaminen.

Ja kyse oli työmiehestä ja jätä ne hilda ranemaiset jutut homoista sillä on tapana homotella.

Vai en ole ennen kertonut että on mies,en varmaan olekkaan kun vaimon kanssa elän.

Äänestä
  • Ok, en tiennyt. Onnea joka tapauksessa ja onneksi Suomessa myös saman sukupuolen edustajat pääsevät "naimisiin" ja voit huoletta kutsua miestäsi vaimoksi.

    On myös hyvä olette naimisissa jos tulee ero ja asuntojen hinnat ovat Vuosaaren ASO:ssa laskeneet niin voitte virallisesti omistaa asunnon puoliksi ja tällöin myös tappiot jäävät kummallekkin fifti fifti.

    Äänestä

Luki eli Kallion hilda-rane on monesti kertonut pukeutuvansa hameeseen jo hiiviskelevänsä Vuosaaressa uimarannan ja hampaattoman baarin väliä.

Äänestä

Kuulehan hilda rane, himmaille sielä 20m2 asunnossa ja tee mitä teet minä en liity sinun tyttöilyysi milläänlailla joten jokainen taaplaa tyylillään.


Tiedän että sait itkupotkuraivarin mutta kun olet niin juntti niin olet.

Äänestä

No nythän sinä hilda rane paljastit itsestäsi lisää:

Kallion hilda-rane on monesti kertonut pukeutuvansa hameeseen jo hiiviskelevänsä Vuosaaressa uimarannan ja hampaattoman baarin väliä.

Hoitoon hoitoon mene,kun sinun pääsi ei enään kestä.

Äänestä

Hilda ranea alkaa väsyttämmään,älähän nyt leikistä möksähdä,no ikää on tullut ,mitäs lurkit toistakymmentä vuotta turhaaan ja nyt ollaan keskellä taantumaa,mikään sinun tarinoistasi ei ole totta ei mikään,korjaan nuo hame jutut on koska tuolle on niin pirun paljon todistajia ,koko hemmetin kallio ja ylikin.

Äänestä
  • Sä asut laidunmaalla hilda rane ..bubuubhahahaah


    Kallion ja Alppiharjun historiaa
    1800-luvun puoliväliin saakka nykyisen Kallion aluetta käytettiin pääasiallisesti viljely- ja laidunalueena. Vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla asutus kiinteytyi, alue palstoitettiin ja rannoille syntyi teollisuutta. Väestö koostui porvareista, tehtaiden omistajista huviloissaan ja alueen tehtaiden työntekijöistä vuokralaisina. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Helsingistä muodostui talouselämän keskus. Syntyi teollisuutta ja työpaikkoja. Maaseudulta työntyi suuri muuttovirta kaupunkiin.

    Vasta kun Harjun tilan vuokra-aika päättyi vuonna 1883 päästiin Kallioon laatimaan jakosuunnitelma Vuonna 1887 voitiin kaupungin rakennuskonttorille antaa tehtäväksi laatia jaotuskaava 30 hehtaarin suuruiselle Kallion alueelle. Suunnitelman lähtökohtana oli suorakulmainen ruutujärjestelmä pitkine yhdensuuntaisine katuineen, jotka loivat muusta nimistöstä poiketen nimet I–V linjat.

    Kalliosta tuli merkittävä työvoiman asutusalue. Väestömäärä kasvoi nopeasti, mikä merkitsi suuren asuntokysynnän syntymistä. Kallion linjojen ja Siltasaaren asemakaavat valmistuivat 1890-luvulla. Muualle Kallioon vahvistettiin asemakaava 1901. Rakennukset olivat pääasiassa kaksikerroksisia puutaloja ja -kortteleita. Siltasaaren kivisten kerrostalojen rakentaminen alkoi 1900-luvun alkuvuosina.

    1900-luvun ensimmäisellä kymmenluvulla Kallion asukasluku kasvoi lähes kaksinkertaiseksi, noin 18 000 asukkaaseen, lähes nykyiseen määräänsä. Kallioon syntyi talonomistajien paikallinen yläluokka, työväen asuntoyhtiöissä asuva ammattityöväestö sekä työväen vuokra- ja alivuokralaisasukasluokka.

    Torkkelinmäen puutarha-aatteen leimaamat asuntokorttelit sekä Kallion kiviset umpikorttelit syntyivät maailmansotien välisenä, Kallion kiivaan rakentamisen aikana. Asukasluku kaksinkertaistui vuoteen 1939 mennessä runsaaseen 35 000 asukkaaseen. Kallion väkiluku laski vuonna 1960 n. 32 000 asukkaaseen, mutta nousi vielä 1965 lähes 36 000 asukkaaseen. Tämän jälkeen asukasluku on pudonnut tasaisesti nykyiseen n. 18 000 asukkaaseen.

    1950- ja 1960-luvut olivat Kallion ulkoisen kaupunkikuvan kannalta merkittäviä. Silloin purettiin pääosa linjojen puutalokortteleista ja tilalle rakennettiin 6–9 kerroksisia kivitaloja. Samalla luovuttiin Helsingin kantakaupungille luonteenomaisista umpikortteliratkaisuista. Linjojen viimeinen säilynyt, yhtenäinen puutalokortteli purettiin 1970-luvun lopulla Kuntatalon tieltä. Samalla hävisi osa Kallion työväen asuntohistoriaa.

    1990-luvulle tultaessa Kallio oli lähes valmiiksi rakennettu. Kalliossa siirryttiin uudisrakentamisesta kiinteistöjen ylläpitoon, mikä on näkynyt asuntojen peruskorjauksena ja talojen julkisivujen kohentumisena. Kallion kortteleiden sisäpihat ovat aivan oma maailmansa näkyviin jääneine peruskallioineen ja vanhoine puineen. Osa pihoista on kiinteistön muun kunnostuksen yhteydessä rakennettu uudelleen, laatoitettu ja istutettu.

    Kallio tunnettiin pitkään runsasväkisenä ja merkittävänä työväen asuntoalueena. Tilastojen valossa Kallio on muuttunut perheellisen ammattityöväen kaupunginosasta yksin asuvien nuorten ja ikääntyneiden kaupunginosaksi. Vanhusten osuus on kasvanut ja lapsiperheiden ja lasten osuus laskenut. Kuvaavaa on, että Kallion ainoan ala-asteen koulun oppilasmäärä on ollut enimmillään 1940-luvulla 1 600 lasta, mutta nyt lapsia on alle 300.

    Vuosisadan alussa asusti lähes koko Helsingin juutalaisyhteisö Siltasaaressa. Sata vuotta myöhemmin värittävät maahanmuuttajat etnoruokakauppoineen Kallion kaupunkikuvaa. Tämän päivän Kallio on haluttu ja trendikäs asuinalue, siellä siedetään erilaisuutta ja ollaan yhteisöllisiä.

    Äänestä

  • Luki. kirjoitti:

    Sä asut laidunmaalla hilda rane ..bubuubhahahaah


    Kallion ja Alppiharjun historiaa
    1800-luvun puoliväliin saakka nykyisen Kallion aluetta käytettiin pääasiallisesti viljely- ja laidunalueena. Vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla asutus kiinteytyi, alue palstoitettiin ja rannoille syntyi teollisuutta. Väestö koostui porvareista, tehtaiden omistajista huviloissaan ja alueen tehtaiden työntekijöistä vuokralaisina. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Helsingistä muodostui talouselämän keskus. Syntyi teollisuutta ja työpaikkoja. Maaseudulta työntyi suuri muuttovirta kaupunkiin.

    Vasta kun Harjun tilan vuokra-aika päättyi vuonna 1883 päästiin Kallioon laatimaan jakosuunnitelma Vuonna 1887 voitiin kaupungin rakennuskonttorille antaa tehtäväksi laatia jaotuskaava 30 hehtaarin suuruiselle Kallion alueelle. Suunnitelman lähtökohtana oli suorakulmainen ruutujärjestelmä pitkine yhdensuuntaisine katuineen, jotka loivat muusta nimistöstä poiketen nimet I–V linjat.

    Kalliosta tuli merkittävä työvoiman asutusalue. Väestömäärä kasvoi nopeasti, mikä merkitsi suuren asuntokysynnän syntymistä. Kallion linjojen ja Siltasaaren asemakaavat valmistuivat 1890-luvulla. Muualle Kallioon vahvistettiin asemakaava 1901. Rakennukset olivat pääasiassa kaksikerroksisia puutaloja ja -kortteleita. Siltasaaren kivisten kerrostalojen rakentaminen alkoi 1900-luvun alkuvuosina.

    1900-luvun ensimmäisellä kymmenluvulla Kallion asukasluku kasvoi lähes kaksinkertaiseksi, noin 18 000 asukkaaseen, lähes nykyiseen määräänsä. Kallioon syntyi talonomistajien paikallinen yläluokka, työväen asuntoyhtiöissä asuva ammattityöväestö sekä työväen vuokra- ja alivuokralaisasukasluokka.

    Torkkelinmäen puutarha-aatteen leimaamat asuntokorttelit sekä Kallion kiviset umpikorttelit syntyivät maailmansotien välisenä, Kallion kiivaan rakentamisen aikana. Asukasluku kaksinkertaistui vuoteen 1939 mennessä runsaaseen 35 000 asukkaaseen. Kallion väkiluku laski vuonna 1960 n. 32 000 asukkaaseen, mutta nousi vielä 1965 lähes 36 000 asukkaaseen. Tämän jälkeen asukasluku on pudonnut tasaisesti nykyiseen n. 18 000 asukkaaseen.

    1950- ja 1960-luvut olivat Kallion ulkoisen kaupunkikuvan kannalta merkittäviä. Silloin purettiin pääosa linjojen puutalokortteleista ja tilalle rakennettiin 6–9 kerroksisia kivitaloja. Samalla luovuttiin Helsingin kantakaupungille luonteenomaisista umpikortteliratkaisuista. Linjojen viimeinen säilynyt, yhtenäinen puutalokortteli purettiin 1970-luvun lopulla Kuntatalon tieltä. Samalla hävisi osa Kallion työväen asuntohistoriaa.

    1990-luvulle tultaessa Kallio oli lähes valmiiksi rakennettu. Kalliossa siirryttiin uudisrakentamisesta kiinteistöjen ylläpitoon, mikä on näkynyt asuntojen peruskorjauksena ja talojen julkisivujen kohentumisena. Kallion kortteleiden sisäpihat ovat aivan oma maailmansa näkyviin jääneine peruskallioineen ja vanhoine puineen. Osa pihoista on kiinteistön muun kunnostuksen yhteydessä rakennettu uudelleen, laatoitettu ja istutettu.

    Kallio tunnettiin pitkään runsasväkisenä ja merkittävänä työväen asuntoalueena. Tilastojen valossa Kallio on muuttunut perheellisen ammattityöväen kaupunginosasta yksin asuvien nuorten ja ikääntyneiden kaupunginosaksi. Vanhusten osuus on kasvanut ja lapsiperheiden ja lasten osuus laskenut. Kuvaavaa on, että Kallion ainoan ala-asteen koulun oppilasmäärä on ollut enimmillään 1940-luvulla 1 600 lasta, mutta nyt lapsia on alle 300.

    Vuosisadan alussa asusti lähes koko Helsingin juutalaisyhteisö Siltasaaressa. Sata vuotta myöhemmin värittävät maahanmuuttajat etnoruokakauppoineen Kallion kaupunkikuvaa. Tämän päivän Kallio on haluttu ja trendikäs asuinalue, siellä siedetään erilaisuutta ja ollaan yhteisöllisiä.

    Hilda ranen viljelyt lieneen enempi kukkapurkkiviljelyä ym... muuta pienemmissä määrin,mutta älä mene naapureiden purkkeihin ku-seksimaan niin sielä kalliossa kaikki kertoo sinusta.

    Äänestä

  • Luki. kirjoitti:

    Sä asut laidunmaalla hilda rane ..bubuubhahahaah


    Kallion ja Alppiharjun historiaa
    1800-luvun puoliväliin saakka nykyisen Kallion aluetta käytettiin pääasiallisesti viljely- ja laidunalueena. Vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla asutus kiinteytyi, alue palstoitettiin ja rannoille syntyi teollisuutta. Väestö koostui porvareista, tehtaiden omistajista huviloissaan ja alueen tehtaiden työntekijöistä vuokralaisina. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Helsingistä muodostui talouselämän keskus. Syntyi teollisuutta ja työpaikkoja. Maaseudulta työntyi suuri muuttovirta kaupunkiin.

    Vasta kun Harjun tilan vuokra-aika päättyi vuonna 1883 päästiin Kallioon laatimaan jakosuunnitelma Vuonna 1887 voitiin kaupungin rakennuskonttorille antaa tehtäväksi laatia jaotuskaava 30 hehtaarin suuruiselle Kallion alueelle. Suunnitelman lähtökohtana oli suorakulmainen ruutujärjestelmä pitkine yhdensuuntaisine katuineen, jotka loivat muusta nimistöstä poiketen nimet I–V linjat.

    Kalliosta tuli merkittävä työvoiman asutusalue. Väestömäärä kasvoi nopeasti, mikä merkitsi suuren asuntokysynnän syntymistä. Kallion linjojen ja Siltasaaren asemakaavat valmistuivat 1890-luvulla. Muualle Kallioon vahvistettiin asemakaava 1901. Rakennukset olivat pääasiassa kaksikerroksisia puutaloja ja -kortteleita. Siltasaaren kivisten kerrostalojen rakentaminen alkoi 1900-luvun alkuvuosina.

    1900-luvun ensimmäisellä kymmenluvulla Kallion asukasluku kasvoi lähes kaksinkertaiseksi, noin 18 000 asukkaaseen, lähes nykyiseen määräänsä. Kallioon syntyi talonomistajien paikallinen yläluokka, työväen asuntoyhtiöissä asuva ammattityöväestö sekä työväen vuokra- ja alivuokralaisasukasluokka.

    Torkkelinmäen puutarha-aatteen leimaamat asuntokorttelit sekä Kallion kiviset umpikorttelit syntyivät maailmansotien välisenä, Kallion kiivaan rakentamisen aikana. Asukasluku kaksinkertaistui vuoteen 1939 mennessä runsaaseen 35 000 asukkaaseen. Kallion väkiluku laski vuonna 1960 n. 32 000 asukkaaseen, mutta nousi vielä 1965 lähes 36 000 asukkaaseen. Tämän jälkeen asukasluku on pudonnut tasaisesti nykyiseen n. 18 000 asukkaaseen.

    1950- ja 1960-luvut olivat Kallion ulkoisen kaupunkikuvan kannalta merkittäviä. Silloin purettiin pääosa linjojen puutalokortteleista ja tilalle rakennettiin 6–9 kerroksisia kivitaloja. Samalla luovuttiin Helsingin kantakaupungille luonteenomaisista umpikortteliratkaisuista. Linjojen viimeinen säilynyt, yhtenäinen puutalokortteli purettiin 1970-luvun lopulla Kuntatalon tieltä. Samalla hävisi osa Kallion työväen asuntohistoriaa.

    1990-luvulle tultaessa Kallio oli lähes valmiiksi rakennettu. Kalliossa siirryttiin uudisrakentamisesta kiinteistöjen ylläpitoon, mikä on näkynyt asuntojen peruskorjauksena ja talojen julkisivujen kohentumisena. Kallion kortteleiden sisäpihat ovat aivan oma maailmansa näkyviin jääneine peruskallioineen ja vanhoine puineen. Osa pihoista on kiinteistön muun kunnostuksen yhteydessä rakennettu uudelleen, laatoitettu ja istutettu.

    Kallio tunnettiin pitkään runsasväkisenä ja merkittävänä työväen asuntoalueena. Tilastojen valossa Kallio on muuttunut perheellisen ammattityöväen kaupunginosasta yksin asuvien nuorten ja ikääntyneiden kaupunginosaksi. Vanhusten osuus on kasvanut ja lapsiperheiden ja lasten osuus laskenut. Kuvaavaa on, että Kallion ainoan ala-asteen koulun oppilasmäärä on ollut enimmillään 1940-luvulla 1 600 lasta, mutta nyt lapsia on alle 300.

    Vuosisadan alussa asusti lähes koko Helsingin juutalaisyhteisö Siltasaaressa. Sata vuotta myöhemmin värittävät maahanmuuttajat etnoruokakauppoineen Kallion kaupunkikuvaa. Tämän päivän Kallio on haluttu ja trendikäs asuinalue, siellä siedetään erilaisuutta ja ollaan yhteisöllisiä.

    Mitens se kallio oikein näivettyy ja näivettyy.


    - Asukasluku kaksinkertaistui vuoteen 1939 mennessä runsaaseen 35 000 asukkaaseen. Kallion väkiluku laski vuonna 1960 n. 32 000 asukkaaseen, mutta nousi vielä 1965 lähes 36 000 asukkaaseen. Tämän jälkeen asukasluku on pudonnut tasaisesti nykyiseen n. 18 000 asukkaaseen.

    Kallion ainoan ala-asteen koulun oppilasmäärä on ollut enimmillään 1940-luvulla 1 600 lasta, mutta nyt lapsia on alle 300.


    -Hirveä muutokatokyseiseltä landelta.

    Äänestä

  • Luki. kirjoitti:

    Mitens se kallio oikein näivettyy ja näivettyy.


    - Asukasluku kaksinkertaistui vuoteen 1939 mennessä runsaaseen 35 000 asukkaaseen. Kallion väkiluku laski vuonna 1960 n. 32 000 asukkaaseen, mutta nousi vielä 1965 lähes 36 000 asukkaaseen. Tämän jälkeen asukasluku on pudonnut tasaisesti nykyiseen n. 18 000 asukkaaseen.

    Kallion ainoan ala-asteen koulun oppilasmäärä on ollut enimmillään 1940-luvulla 1 600 lasta, mutta nyt lapsia on alle 300.


    -Hirveä muutokatokyseiseltä landelta.

    Kyllä on äijä ajettu hulluuden partaalle! Täällä spämmää itselleen lukuisia viestejä, kun vähän tuo häirikkö sohaisee. Voi, voi...

    Äänestä

Kappas itsekkin älyät että olet häirikkö.

Äänestä
  • Pöö, Luki, täällä häirikkö! Änkytä nyt tähänkin joku vastaus, ketale :)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ihmettelijä. kirjoitti:

Luki kirjoitti tuolla alempana:

"Itse olen ostanut koko tänä aika kolme ok-taloa ja maksanut huomattavia myyntivoittoveroja kaksi myyneenä.

Eli kolme ostoa ja kaksi myyntiä 2008-2013 välisenä aikana viimeisin osto 2012 elokuu. vuosi sitten.

Samalla hankkinut kodinkoneita liudan,autoja 11 kpl tänä aikana omassa käytössä.

Ja mies vänkyttää muulimaisesti himmaamisesta. "

Luki et ole ennen kertonut että sinulla on mies? Olen jutuistasi päätellyt että olet itsekin mies. Onko nyt niin että oletkin nainen vai oletko siis homoseksuaali?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu