Elinkeinotoimikunta on vain "vallan varjo"

jatkuu

Heinolan väki vähenee ja eläköityy. Muutaman vuoden kuluttua Heinolassa eläkeläiset ovat enemmistönä. Eläkeläiset eivät maanalaista parkkihallia tule tarvitsemaan eivätkä myöskään ne muutamat pikkuliikkeet, jotka Heinolaan jäävät, kun väki vähenee. Eläkeläiset eivät aja autoillaan maanalaiseen parkkihalliin, jossa paikoitus maksaa maltaita, mikäli parkkihallin kustannuksia peritään myös parkkihallin käyttäjiltä. Myös "maanpäällinen paikoitus" eli kadunvasipaikoitus tulisi maksulliseksi (parkkihallin tapaan), joten keskustan liikkeissä olisi entistäkin vähemmän ostajia.

Raili Hilden on valtuutettu, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, elinkeinotoimikunnan jäsen, tarkastuslautakunnan varajäsen, parkkihallin neuvotteluryhmän jäsen

Miehensä Oiva Hilden on kaupunkikuvatoimikunnan jäsen (toimikunta tekee esityksiä muun muassa kaavoituksesta ja sihteerinä on kaavoituspäällikkö Kuuskoski.

Eikös Koivunoro ole Hildenin miniä ja toimii einkeinotoimikunnassa varajäsenenä ja varsinaisena kokouksissa. Oliko Koivunoro ehdokkaana viime vaaleissa? Montako ääntä Pahen sihteeri sai?

Ensin rakennetaan uudisrakennus vanhainkoti Hopeasilta 12 miljoonaa euroa
Sitten rakennetaan maanalainen parkkihalli torin alle eli toinen 12 miljoonaa euroa
Seuraavaksi rakennetaan Jäppisen tyttären vaatima uudisrakennus WPK-talon pihaan, eli miljoona euroa, kun kulttuuritoimiston pitää sijaita kesäteatterin vieressä

Ja veronmaksajat maksavat Hildenin hankkeet. Kysymys kuuluu, montako kestävää, uutta työpaikkaa Hildenin hankkeet tuovat Heinolaan? Kuinka monta heinolalaista lähtee suuren verotaakan, huonojen peruspalvelujen ja liikeyritysten lopettamisen takia? Kaupungilla on jo velkaa energiarahoston verran, kun tämän vuoden velka 9,2 miljoona on otettu. Uutta velkaa tehdään holtitottamasti turhiin ja kalliiksi tuleviin hankkeisiin, jotka eivät Heinolan suurtyöttömyyttä tai muita todellisia ongelmia vähennä tai poista.

http://www.heinola.fi/Dynasty/kokous/20132635-3.HTM

Maankäytön tehostaminen - yhdyskuntarakenteen parantaminen 2013 - 2014
Esityslistalla § 3, katso liite (rakennemuutoshankkeiden ohjausryhmä 7.11.2012)

Osakokonaisuudet
Keskustan kehittäminen
- keskustan pysäköinnin jatkosuunnittelu 100 000 euroa
- toripalvelurakennuksen suunnittelu 30 000 euroa
- lisähenkilöresurssi keskustan suunnitteluun 110 000 euroa
- keskustan puutalokorttelin korjaus- ja parannussuunnittelu UUDISRAKENNUS 60 000 euroa (onko Jäppisen uudisrakennus suunnittelua WPK-talon pihaan?)

Maankäytön suunnittelu ja palveluiden parantaminen
- strateginen yleiskaavan hyväksymisvaihe 45 000 euroa
- Tommolanranta, suunnittelukilpailu 50 000 euroa
- Kaupunkimallin täydennys 20 000 euroa
- lisäpanostus maankäyttöön / kiinteistö- ja mittaushenkilöstö
- lisäpanostus kaavoitukseen / suunnitteluavustaja 60 000 euroa

Infrastruktuurin parantaminen
- keskusta-kirkonkyä yhdysjohdon suunnittelu 60 000 euroa
- vesihuoltoverkon mallinnus 50 000 euroa
- vesihuollon yleissuunnitelman rakennus, uudet alueet
- Mt 140 -Lakeasuontie, yhdystin yleissuunitelma (ns orsitie),
- kevytväylän alitus mt 140 ja kevytväylän suunnittelu Suokannakseen 23 000 euroa

Suunnittelun omarahoitus, veronmaksajat maksavat 222 000 euroa
Eakr-rahoitus 518 000 euroa

Yhteensä suunnittelu maksaa 740 000 euroa

Paljonko Eakr-rahoituksesta realisoituu? Hankkeiden edetessä vai jälkikäteen?

Mitä hankkeet toteutettuina maksaisivat heinolalaisille veronmaksajille?
Kun pelkkä hankkeiden suunnittelu maksaa 740 000 euroa?

Onko hankkeita jo käynnistetty valtuuston/Hildenin johtaman hallituksen päätöksillä?

Ketä kuuluu Heinolan rakennemuutoshankkeiden ohjausryhmään?
Mien hankkeista on asukkaille tiedotettu ja varmistettu asukkaiden osallistuminen suunnitteluvaiheessa?

Hyvä analyysi.

Minua vähän ihmetyttää, että vertaat parkkihalli-turhaketta lakisääteiseen palveluasumisyksikköön.

Näissä asioissa pitäisi pystyä aina erottamaan kunnan lakisääteiset velvollisuudet ja ns himmelihankkeet.

Parkkitalo on himmeliturhake. K-marketin katolla on aina runsaasti tyhjää parkkitilaa kuten myös S-marketin alakerrassa. Kadullakin on aina vapaita paikkoja max 100 m kohteesta.

Analyysiä ja vähän katkeraa kysymystä väliin a la Sepän Masa. Mikä se sun pointti on?

- keskustan pysäköinnin jatkosuunnittelu 100 000 euroa
- toripalvelurakennuksen suunnittelu 30 000 euroa
- lisähenkilöresurssi keskustan suunnitteluun 110 000 euroa

Suunnittelukustannukset ovat suuret, eikä suunnitemista ole tiedotettu, että mihin päätöksiin suunnitelmat perustuvat, mitä tulevat maksamaan ja kuka maksaa

- keskustan pysäköinnin jatkosuunnittelu 100 000 euroa
- toripalvelurakennuksen suunnittelu 30 000 euroa
- lisähenkilöresurssi keskustan suunnitteluun 110 000 euroa

Heinola on erittäin "torikeskeinen" kaupunki, jossa torin ulkopuolella olevat liikkeet eivät menesty, puhumattakaan radanvarren vähäisistä yrittäjistä.
KAUPUNKISTRATEGIAN ja erityisesti sen elinkeinostrategian on oltava kaupungin tukemaa nykyaikana. Jos Heinolan kaupunkia kehitetään ja tuetaan vain yhden keskuskorttelin (torin) ympäristöä, se jarruttaa pahasti koko kaupungin kehitystä. Ei ole mitään järkeä siinä, että vain torin ympäristöön panostetaan verorahoja.
Miten lisähenkilöresurssi suunnittelee keskustaa? Mitkä ovat "lisähenkilöresurssille" annetut ohjeet? Kuka on antanut?

- keskustan puutalokorttelin korjaus- ja parannussuunnittelu UUDISRAKENNUS
suunnittelu 60 000 euroa (onko Jäppisen uudisrakennus suunnittelua WPK-talon pihaan?)

Mitä uudisrakennusta suunnitellaan "puukorttelin korjaus- ja parannussuunnitteluna", jos rakennetaan uudisakennus?

Miksi hankkeet salataan asukkailta?

27 § KUNTALAKI
Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet

Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnantoimintaan.

HEINOLASSAKIN valtuuston on pidettävä huolta siitä, että heinolalaisilla on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan
- valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimineen
- järjestämällä kunnan osa-aluetta koskevaa hallintoa
- tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia
- selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa
- järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoitamisessa
- avustamala asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua jasuunnittelua sekä
- järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä

Heinolassa on tehty aloite KYLÄTALON perustamiseksi, jossa asukkaat voivat hoitaa paikallista kulttuuritoimintaa, kokoontua, tehdä aloitteita, tiedottaa, osallistua
- eipä ole tulossa Heinolaan, kun Jäppisen pitää saada oma kulttuuritoimistonsa kesäteatterin lipunmyyntiä varten miljoonalla eurolla WPK-talon pihaan

- on tehty valtuustoaloite tiedotustilaisuuksista valtuuston kokousten yhteydessä
ei ole pidetty yhtäkään

Palveluasumisyksikkö ei ole lakisääteinen yksikkö kaupungissa, jossa on velkaa tänä vuonna 3 100 euroa / asukas, kun uusi 9,2 miljoonan velka on otettu. Mikään laki ei velvoita velkaista kuntaa rakentamaan 60 lisäpaikkaa 12 miljoonalla eurolla, kun entinen kunnostettu palveluyksikkö eli Hopeasilta on jo olemassa. Heinolassa vanhusten asiat ovat hoidossa, kun KOTIHOITOA ryhdytään hoitamaan lain edellyttämällä tavalla.

Heinolassa on kylläkin neljänneksi eniten Suomessa LASTEN HUOSTAANOTTOJA eli kodin ulkopuolisia sijoituksia. Heinolan nuoret ovat viidenneksi Suomen onnettomimmat, eli sekä lapset että nuoret voivat Heinolassa erittäin huonosti, samoin kuin lapsiperheet, kun tyttömyys on 16 %.

Työttömyys tuo syrjäytymis- ja köyhyysongelmat perheisiin ja köyhyys ja syrjäytyneisyys periytyy sukupolvesta toiseen. Rakentamalla 12 miljoonan euron palveluyksikkö, johon tulee 60 lisäpaikkaa vanhuksille, ei poista Heinolan ongelmia alkuunkaan. On naurettava väite että Hopeasillan uudisrakennus olisi lakisääteinen velvoite Heinolassa. Sitä se ei todellakaan ole.

Heinolassa ei ole elinkeino-osaamista, investointiosaamista tai kulttuuriosaamista, eikä näköjään tarvitaan, kun Ypäjän entinen kunnanjohtaja, va kehitys- ja hallintopäällikkö Malin valmistelee, päättää ja suunnittelee Heinolan kehitystä, kuten asukaslukukehityksen turvaamista. Malin valmisteli elinkeinotoimikunnan tehtävät, kokoonpanon ja poisti toimikunnan määrärahan. Malin toimi tilapäisten valiokuntien sihteerinä, jotka erottivat va kaupunginjohtajan (jonka virkaa Malin itse sijaisti) ja kaupunginhallituksen epäluottamuksesta.

Turvaako asukaslukukehityksen turvaamistoimikunta väkiluvun? Ei turvaa, joten
pian on IDEOINTITILAISUUS valtuustotalolla, että miten asukaslukua lisätään.
Avoin ideointitilaisuus järjestetään kuntalaisille aiheesta "Heinolan asukasluvun lisääminen". Eikös se ole elinkeinotoimikunnan, kaupunginhallituksen ja valtuuston sekä virkamiesten tehtävä hoitaa kaupungin elinkeinotoimintaa siten, että työtilaisuuksia järjestetään ja uusia yrittäjiä saadaan? Kuka päättää Heinolan elinkeinostrategiasta?

Kaupungin johtoryhmä (ennen Rinnevaaraa) yritti järjestää uusia työpaikkoja - ei onnistunut. Lakes ja Vision hunters yrittivät hoitaa Heinolan suurtyöttömyyttä - ei onnistunut. Noin 6-7 erilaista toimikuntaa tai työryhmää on paneutunut Heinolan suurtyöttömyyden hoitoon siinä onnistumatta. Heinolan työttömyys on yli 5 % suurempi kuin keskimäärin Suomessa.

Heinolaan valitiin kaupunginjohtajaksi elinkeino- ja investointiosaaja (pankinjohtajanakin toiminut, myös lakiopinnot) kolme loppututkintoa suorittanut kaupunginjohtajakokemusta omaava Rinnevaara, joka heti erotettiin.
Olisipa annettu Rinnevaaran hoitaa Heinolan asukaslukukehitystä ja vuoden päästä katsottu, onko positiivista kehitystä tapahtunut. Rinnevaaran työllisyysohjelma, talousarvio ja suunnitellut toimet talouden kohentamiseksi olivat Rinnevaaran lyhyenä työskentelykautena merkittävät ja erittäin positiiviset tulevan kehityksen kannalta.

Nyt on Rinnevaara erotettu epäluottamuksesta ennenkuin ehti aloittaa johtamisen. On erotettu kaupunginhallitus epäluottamuksesta ja rasvattu koneistoa (Hepo-oja) sekä pyyhitty pöytä (Hilden). Seurauksena se, että väki vähenee alle 20 000 kuntaliitosrajan, joten nyt huudetaan kuntalaiset apuun.

Päättäjien pitäisi selvittää, miten suunnitellut hankkeet työllistävät ja mitä ne tulevat veronmaksajille maksamaan.

Keskustan kehittäminen torikeskeisenä, kun kokonaisvaltainen kehitys unohdetaan
Maankäyttö - tehostuuko?
Infrastruktuuri - entäpä kanavahanke ja sen suunnittelu ja rahoitus?

Miten hankkeet ja niiden rahoitus etenee? Onko työllisyysvaikutuksia Heinolassa pitkällä tahtäimellä? Väheneekö pitkäaikaistyöttömyys - miten nuorisotyöttömyyttä hoidetaan?

Miten kaupunkilaiset voivat esittää uusia ideoita, jos suunnitelluista hankkeista ei tiedetä ja kun kaupungin taloudesta ei ole hajuakaan eikä osallistumista ole tuettu ja tiedottaminen on laiminlyöty. Usean heinolalaisen, jotka on pidetty pimennossa kunnan asioista, mielipide on, että EI KIINNOSTA tai muutan muualle.
"Menkää muualle" on tällläkin palstalle todettu, kun kaupungin viranhaltijoiden toimia ja päätöksentekoa on arvosteltu.

Niinhän me muutetaankin, heti kun kyetään. Me työikäiset parempien palkkojen, pienemmän verotuksen sekä lasten ja nuorten koulutus- ja harrastus-mahdollisuuksien takia.