Olin viikon mökillä ja kun eilen palattiin tänne kerrostaloon niin kaikki on ennallaan. Laskut hoidossa e maksuina ja muutenkin paikat paikoillaan.
Pihalla kaveri tuli vastaan ja sanoi olevan kiire kauppaan, mutta toivoi, että joskus nähdään ja voidaan jutella paremmalla ajalla.
Saman tekevää vaikka painuttais heti takaisin sinne mökille.
Pihalla kaveri tuli vastaan ja sanoi olevan kiire kauppaan, mutta toivoi, että joskus nähdään ja voidaan jutella paremmalla ajalla.
Saman tekevää vaikka painuttais heti takaisin sinne mökille.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Tervetuloa!
Kiitos! / Oho, sentään täällä on joku huomaavainen.
Niin se on ihmisen osa, olla olematon, haisumaton, sivullinen.
Mieluiten muualla.
Sait hymyilemään, kun näin mielessäni kaverin tulevan vastaan pihalla, ja sinä virkeenä juttutuulella ilahduit :)
Toisella oli vaan kiire, se on joskus kiireellistä, ties vaikka olis saanut äkkikäskyn hakea kaupasta jotakin puuttuvaa!
*Meiltähän tämä käy* sanoi Väinö isä, ja painoi lippiksen päähänsä, kun äidiltä jotakin puuttui :D
Minäkin tein uuden aloituksen aamuaikaseen, ja sukelsin sitten tyytyväisenä peittooni vielä.
Että huomenta vaan ! ja tervetulemaks taas miesväkikin!
Kun elämä on ollut yhtä hässäkkää ja saanut vähän liikaakin tuosta huomiosta "nauttia", eihän tästä rauhasta ja näkymättömyydestä ole pahaa sanottava
Sitä paitsi olenhan täälläkin huomiota osakseen saanut joskus vähän liikojen kera ;))), jopa jotkut sananikin ovat kuolemattomiksi jääneet. No jos ei ihan mutta ainakin kuuden vuoden päästä vielä muistettuja.
Suoraan sanoen enpä täältä huomiota etsi, niin kuin ette te toisetkaan.
Huomaa sinäkin jjoutavavoinen tämä puoli, heti sait huomiota kun muutamalla sanalla esiin putkahdit. TERVETULOA!
Isä Tapper, kuulun veljes-sarjan isä, oli innokas lähtemään pyörällä hakemaan kirkonkylältä emäntäväenkin tarvikkeita, päivä milloin Vihtori palasi asialta ei osannut kukaan arvata, se saattoi kestää useitakin päiviä se reissu
:DDD niinpä, kotonahan saattaa tulla uusia komennuksia, ja ainahan kyläily kotiolot voittaa!
Enhän minä palstahuomiota etsinyt, vaan ihmettelin tarpeettomuuttani täällä kerrostalossa. Palstoille pääsen mökilläkin tällä läppärillä, mokkulan ansiosta.
, mutta siellä mökillä olen niin tarpeellinen etten paljon palstalle ehdi. Ja naapurin ukko änkee siellä juttusille tämäntästäki.
Tehokkaat ihmiset vielä eläkeiässäänkin pystyvät pitämään sekä aikoinaan rakentamasnsa Ok-talon, että väkihuikosen ajomatkan päässä olevan kesämökkinsä tiptop kondikseesa. On se hirmuisen ihailtavaa.
Aikanaa töissä ollessa kokeilin tästä lievempää vaihtoehtoo, sano; Yksiöasumista ja siirtolapuutarha elämää. Toin sinne kaminan lämpimänä pysymistä varten. Käyttöveden toin tullessani keväällä ennenkuin johtovedet avattiin talviseisokin jälkeen. Tontin koko oli jotain 300 3m
Omenat ja herukkasadon sai vähemmälläkin uurastamisella, tomaatitkin mökin seinällä pienellä vaivalla. Kyllä sekin yksiöasumisen voitti 2-0.
Saatto sen naapurin kaverin vaimo evästännä ukkonsa kauppamatkalle kovan ukaasin kera, jot "älä ukko sit taas jää suustais kiin sen naapurin ukon kans niinku viimeksi jäit ja puolet kauppa-asjoist unehutit"
siks se sano siul jot jutellaa sit toisel kerral paremmal ajal...
Voi joutavainen -- kun jo luulin että meitä olet ajatellut . -
Mutta ei se mitään kun nyt olet taasen "kuvioissa mukana "
Ja parempi kun eivät rupee aatteeleen että jokos sekin nyt poistu tästä seurasta -
Niin että mukavaa kun olet olemassa -- kyllä se naapurikin taas juttelee -- ja ehkä ihan muustakin kun ilmoista-
Minäkin tykkään jutella naapureiden kanssa -- ,kun on asunut 30v samassa paikassa vaikka eri talossa niin on tultu hyvin tutuiksikin ..
Kyllä naapuriakin kohtaan on oltava ystävällinen ja ilmoitettava syy miksi poistuu seurasta. Minä olen saanut siitä moitetta kun saatan lähteä vaan kävelemään enkä sano mitään.
Niin ei toimi nuo etelämaalaiset vaan he osaavat monisanaisesti pahoitella ja muiskia tuttujaan lähtiessään.
Tässä olisi kohta mikä vaatii parempaa käytöstä minultakin. Vaikkapa siinä kun lähtee viikoksi mökille.
Enpä ole tullut naapureilleni kertoneeksi kun kotoa poistun. Eivät paljon kysele tekemisiäni ja olemisiani, harvoin tapaamme pihallakaan.
Viikkoihin en ole tekemisissä muuta kuin kaupan kassan kanssa. Kukaan ei minua kaipaa, olen kotona tai poissa, mutta miksi sitä pitäis täällä palstalla valittaa kun ei kukaan huomaa, eikä kaipaa.
Kun on tottunut itsensä hoitamaan ja jättänyt turhat huolehtimiset ppois mielestänsä, sama se näkevätkö muut, vai katsovatko ohi. Itselleni minä elämäni ja iloni rakennan.
Vähä kyllä jätin itekukasenki huumorintajulle varaa, mutta jokahinen taapeloi tyylillään.
Enpä ole ollut mökillä yötä tänäkään kresänä, niin olen joltiseenkin tympääntynyt kai?
Lastenlasten ollessa pieniä, ja minä tietty nuorempi olimme viikkokaupalla, tekemistä riitti ja mielenkiintoa.
Lapset hakkasi nauloja kerrankin saunapuihin no muistaakseni siitä ei riittänyt kiitoksia, mutta hyvin meillä meni 'työn touhussa'.
Juhannuksena kävin ja olin koko päivän, nyt mietin oliko se juhannus tai jonkun syntymäpäivä, kuhan oli joku kesäinen aurinkoinen päivä, paljon puhuttiin mutta vähemmän asiaa!
Sen pituinen se.
Mitäpä ihminen ei tekisi ärsyttääkseen palstalaisia. Nytkin olen vähänpätöistä asiaa kokopäivän veivannut. Mökkej'hän on erilaisia ja niin myös siellä kävijöitä.
Meillä on vaimoväet harjautuneet aistimaan ajan milloin on syytä vaihtaa maisemaa, joten en edes huomaa mistä johtuu hyvin osunut poislähtöpäivä.
Parhaiten viihdyn kiireettömän tarpeellisen tehtävän parissa. Työ voi olla vaikka vajautuneen puupinon täydentämistä uusilla klapeilla joita saan hakata. Toiseksi parhaiten viihdyn kertoessani niistä hommista täällä palstalla. Molemmissa tunnen itseni tarpeelliseksi, jälkimmäistä tosin voin tehdä myös kerrostalossa.
mitä se joutavoinen nyt juonittellee, onko " äitiä" ikävä,
täällä on monta äiteetä, eiku kyseleen,
jos kelepaa, ja kelle kelepaa, ja kelepaako ollenkaa kelleeennii ,
no kysy ny
Juonittellee? ärsytän vaan. Ärsytimpähän sinuakinvaan
Soon savolainen tämä joutavoinen:D Kesti se minulla ennen kuin pääsin jyvälle, jos pääsin, mutta jännää kun ajattelin, tai näin oikeastaan kuvana, joutavoisen lauserakennelman.
Se on kuin puunoksa, ilman haarautumia, mutta aika täynnä pieniä alkuja eri suuntiin, joista syntyy lisähaaroja täysin riippuen valitsijasta mitä alkaa kasvattamaan.
Kaikenlaista sitä kuvailmiöinä kokeekin, onko se hitunen sitä savolaisuutta? ehkäpä niin.
Täähän nyt mielenkiintoista, joutavoinen on Savolainen, no, en, tai ehkä kun Äidin tyttönimi on nen, päätteinen. Tuo minun mökille sopeutumiseni johtuu kai siitä kun en tunne sellaista käsitettä kuin "se on liian iso työ". Vaan kaikkeen voin ryhtyä jos asia sattuu minua miellyttämään, vähän hulluunkin hankkeeseen.
Hyvä kun tuli puheeks -- tarkotan joutavoisen mainitsemisia -- "muiskauksia" -
Nyt olen täälä ollessani huomannut kuinka ensimmäisinä vuosina . joku tuppas liian lähelle --se oli minusta Hämmeestä tulleelta kauhun paikka -- meinas iha halaanruveta . Mutta nyt on jo pitänyt totuttaa ittensä siihenkin -- ei siinä olekkaan mitään senkummempaa tarlkotusta --
ne vaan on niin ilosia kun tavataan tai vieläilosempia kun erotaan
Tyttäreni mieskaverikin Sveitsistä -- aina HALIMASSA. jA MUKAVAAHAN SE ON .
Mukavassa tv-ohjelmassa on vakiosallistujana Tuomas Kyrö, valtakunnan virallinen mielensäpahoittaja.
Kerran hän neuvoi, miten halaajat ja pusuttelijat pidetään loitolla.:
Työnnöt kätesi suoraan eteen ja tervehdit selkä suorana kädestä pitäen. Vaikea vastapuolen on käydä käsiksi.
Mutta aika nopea siinä joutuu olemaan, sillä halaaminen on nyt muotia. Vielä emme ole joutuneet opettelemaan poskisuudelmia. Vavistuksella ajattelen, millaista tulevaisuudessa onkaan, kun menee kesämökin naapurista lainaamaan vesuria risusavottaan, ja navettakamppeinen isäntä muiskauttaa kolmet pusut mennen tullen.
Mutta aikaa on seurattava.
Ans kattoo nyt.