Meillä on 12-vuotias ranskanbulldoggi, joka nyt puolen vuoden sisään on alkanut ikääntyä selvemmin. Ruoka maistuu hyvin, vatsa toimii ja pissaa normaalisti. Kipuja ei
tunnu olevan. Ainoa mielestäni elämänlaatua alentava asia on, että toinen takajalka on osittain halvaantunut, mistä johtuen kävelylenkit ovat nykyään vain kymmeniä metrejä, ja rappujen nousu ei onnistu - paitsi jos on vain yksi porras. Muuten koiramme on virkeä ja hyväntuulinen, leikkiikin välillä ja nukkuu hyvin.
Surullisina pohdimme nyt, onko julmaa pitää koiraa vielä, vai olisiko aika luopua. Koirasta on meille vielä paljon iloa ja tuntuu, ettei koirankaan elämänilo ole vielä mennyt. Objektiivista päätöstä on vaikea tehdä - mitä te tekisitte, jos kyseessä olisi teidän koiranne?
tunnu olevan. Ainoa mielestäni elämänlaatua alentava asia on, että toinen takajalka on osittain halvaantunut, mistä johtuen kävelylenkit ovat nykyään vain kymmeniä metrejä, ja rappujen nousu ei onnistu - paitsi jos on vain yksi porras. Muuten koiramme on virkeä ja hyväntuulinen, leikkiikin välillä ja nukkuu hyvin.
Surullisina pohdimme nyt, onko julmaa pitää koiraa vielä, vai olisiko aika luopua. Koirasta on meille vielä paljon iloa ja tuntuu, ettei koirankaan elämänilo ole vielä mennyt. Objektiivista päätöstä on vaikea tehdä - mitä te tekisitte, jos kyseessä olisi teidän koiranne?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minä juttelisin asiasta eläinlääkärin kanssa. En itse vielä luopuisi jos koiralla on vielä elämäniloa ja jos ei kipuja ole. Eläinlääkäri osaa antaa varmasti asiantuntijana mielipiteensä. Mutta sinä tunnet oman koirasi parhaiten. Itselläni on 14 vuotias papillon jolla vielä virtaa löytyy. Kyllä omasta koirasta näkee milloin se luovuttaa.. Kun koiran elämä käy kivuliaaksi ja elämänilo sammuu on aika luopua.
Toivon rakkaalle ystävällesi vielä hyviä päiviä ja leikkejä oman jaksamisen rajoissa. Ja aurinkoisia syyspäiviä omistajalle!
Toisaalta tuo ei kuulosta hyvältä ettei jaksa enää kävellä kuin kymmeniä metrejä sen jalan takia.. Onko se koiran elämää enää jos ei liikkumaan pääse ja toteuttamaan koiran vaistojaan nuuskimalla ympäristöään.. Voi..vaikeaa on päätöksen tekeminen. Koiran parasta kun pitää ajatella ja unohtaa oma suru ja ikävä.. Jokaisella koiran omistajalla kun se edessä kuitenkin joskus on..
Meillä on koiralle kärryt, joilla aina välillä lykätään sitä pidempiä matkoja, jotta saa haistella. Mutta surullinen tilanne on, kun koira on tuota jalkaa lukuunottamatta niin virkeä, mutta itse mietimme, että onko väärin pitää toista hengissä ja olemmeko itsekkäitä...Jos ihmisellä olisi sama jalkavaiva, hän saisi jalkatuen, mutta koiralla tilanne on toinen. Meillä on varmaan aika pian keskusteltava vakavasti asiasta, tosiasia on, että parannusta koiran tilanteeseen ei ole tulossa...
lonkat ja muut nivelet vanhalla koiralla kolottelee usein, joten jotain nivelhoitoa niihin, ruusunmarjaa, simpukkavalmistett, rimadyl-tulehdukipulääkettä, tasaisella maalla mielellään kävely, tietoa nivelistä löytyy esim. netistä