Heräsin painajaiseen ja nyt kirjoitan näin varhain. Aiheenani on eutanasia, kreikaksi hyvä kuolema, johon suhtautumistanne kysyn.
Me tämän palstan kirjoittajat olemme n. 80-kymmppisiä ja potentaalisia lähtijöitä.
Kaltaistani, ikäni vammaista ja nyt yhä yksinäisemmäksi jäävää, puhuttelee tuo mahdollisuus huonompien vaihtoehtojen sijaan ja niin jotain teistäkin. Eilen esitettiin tämä mahdollisuus toivottuna viime apuna tälläkin palstalla.
Meit vanhuksia on n. 1,5 mijoonaa, joista kolmasosa on tässäkin vaiheessa, josta edellä kirjoitin.
Viisikymmentä alleirjoittajaa Eduskunta- adressiin lain saamiseksi Suomessa hyväksytyksi.
Me tämän palstan kirjoittajat olemme n. 80-kymmppisiä ja potentaalisia lähtijöitä.
Kaltaistani, ikäni vammaista ja nyt yhä yksinäisemmäksi jäävää, puhuttelee tuo mahdollisuus huonompien vaihtoehtojen sijaan ja niin jotain teistäkin. Eilen esitettiin tämä mahdollisuus toivottuna viime apuna tälläkin palstalla.
Meit vanhuksia on n. 1,5 mijoonaa, joista kolmasosa on tässäkin vaiheessa, josta edellä kirjoitin.
Viisikymmentä alleirjoittajaa Eduskunta- adressiin lain saamiseksi Suomessa hyväksytyksi.
Vastaukset 77
Vanhimmat
Painajaista siis näit, jottaihan silloin on vikana. Turhahan sinulle on neuvoja antaa, et sinä ota niitä kuuleviin korviiskaan. Mut yks ehdotus ois, ruppee nyt rilluttelemaan oikeen viimesen päälle, tee kaikkee sitä, mitä ´järkevyytesi´ on aiemmin estänyt tekemästä. Vaikka enhän kyllä tiiä, miten huimasti oot jo rillutellut.
Mutta turhat estot pois, sekin tekkee hyvvää.
Vakavasti ottaen, vakavia taas mietit...mutta oikein briljeeraat tuolla ´vammaisuudellasi´, mikä yksinoikeus sulla on sitä jankuttaa. Kyllä meitä muitakin vammaisia - kuka mitenkin, tässä joukossa on muitakin, peräti uskoisin vakavamminkin kuin sinä. Vielähän sullakin aika ovelasti ajatus kulkee ja kirjottaakin ossaat.
Siis ei vielä ruveta kolkuttelemaan kuoleman ovia, et taia ymmärtääkään, mitä yllätyksiä vois eessäs vielä olla, jos panisit kaikki mullin mallin etkä aina seurais sitä loogisen järkevyyden polkua. Sitäpaitsi luulet hyvinkin usein olevasi oikeassa jutuissasi , mutta älä pelleile tuolla ´anteeksi että olen olemassa´- sanonnallasi, et sitä kuiteskaan oikeesti tarkoita.
Perhana....ihan lievästi kirroon, voivottelet yksinjäämistäs, vaikka uskoisin mummuja ja ei-mummujakin olleen tarjolla ties miten pitkä jono, oma hiton ´järkevyyteskö´ estää sopeutumista muittenkin seuraan kuin omaan ylhäisyyteesi.
No, aamuverryttelyksi sain tällaisen inspiraation kirjoittaa. Vakavasti puhuen olen samaa mieltä tuosta hyvän kuoleman mahdollisuudesta, kyllä se ihan tarpeellinen asia olisi hyväksyä. Mutta niin kauan kuin sinä ja minäkin tänne palstalle kirjoittelemme, emme ole vielä sitä ´ansainneet´, siinä on myös vielä tässä vaiheessa aikamoinen itsekkyyden leima.
Sun pitäs vielä ennättää panna ranttaliks, ei tää elämä niin vakavasti otettavaa aina ole.
On hyvin luonnollista ja tarpeenkin pysähtyä joskus miettimääm, millainen olisi hyvä kuolema. Vanhahtavaa sanontaa "elämältä kyllälti saaneena" näkee joskus kuolinilmoituksissa, ja eikö se merkitse hyvää kuolemaa. Ei se tarkoita elämään kyllästymistä, sehän on jo melkein elävältä kuolemista. Jokaiselle tulee myös hetkiä, että elämä maistuu vähän puulta, sellaiselta tikkuiselta lahopökkelöltä. Mutta kun lahopuuta alkaa tutkia, se onkin elämää kuhiseva alusta, ja siihen kasvaa kaunis sammal ajan mittaan.
Elää kuin viimeistä päivää, sillä ei aina niin kovin hyvässä mielessä tarkoiteta, moititaan meluisasta hummaamisesta. Toisaalta riehakkaan hauskat juhlat sopivat viimeisen päivän ohjelmaksi , tosin voimat voivat olla jovähissä. Hautajaisetkin voivat olla hauskat ja valtavan kauniit, niin että uskoo vainajankin niistä nauttivan. Kenellä tahansa meistä voi olla nyt viimeinen päivä aluillaan. Miten tämän vietän, on tärkeää, sillä harvoinhan me onneksi saamme etukäteen tietää, mikä päivä on viimeisemme. En tänäänkään tahtoisi kenekään mieltä pahoittaa , itselle soisin joka päivä toisten seuraa ja hyvää ruokaa, kaiken kruunaisi mukava liikuntahetki.
Mukavinta liikkumista on tanssi ja siinä tuletkin Ruuneperi mieleen. Jos joku minua kehuisi ihanaksi tanssidaamiksi - on kyllä monasti kehuttukin - eläisin sillä kehulla melkein viikon melkein syömättä. Ei ole kauan kun kerroit saaneesi kiitosta ihanasta valssista, olet antanut siinäkin valtavaa itsetunnon kohennusta ja ihanan elämyksen jollekin naisimmeiselle. Vammastasi olet paljon kertonut, mutta eihän se tanssiakaan estä ja kuvistasi katselee miellyttävän näköinen mies. Sinulta on riittänyt joskus kehuvia sanoja minullekin, et uskokaan miten ne aina lämmittävät. En oikein osaa enkä viitsikään tehdä vetäviä aloituksia, siksi olen niistä lähes luopunut. Mutta toivon että tämä vastaukseni Sinua palstaystäväni Ruuneperi ilahduttaisi. Toivon ja uskonkin, että vielä kauan täällä palstalla kohtaamme.
Lainaan Ramoonan hyvää tekstiä hiukan, sillä ajattelen juuri niin:
" En tänäänkään tahtoisi kenekään mieltä pahoittaa , itselle soisin joka päivä toisten seuraa ja hyvää ruokaa, kaiken kruunaisi mukava liikuntahetki."
Ruuneperille toivon iloa ja aurinkoisuutta, sitä huumoriakin, millä olet palstaamme rikastuttanut monia vuosia!
Kaikkea hyvää meidän kaikkien palstaystävällemme!
Onpa rankat ajatukset heti aamuyöstä?
Olisi joskus ajateltava toisia kirjoittajiakin, tällainen teksti aloituksessa tuntuu aluksi kornilta, no mitä Ruuneperi hakee tällaisella?
Jos tämä nyt on jonkun ajanvietettä niin sitten se vaan on sitä, ajattelematonta huomion hakemista tavalla joka nostaa suuria kysymyksiä.
Jos joku haluaa eutanasiaa se on vain haettava järjestettävä, kaikki sitä kuitenkaan ei edes hyväksy.
Jokaisella meistä on varmasti sairauksia ja muitakin ongelmia, niistä voi keskustella asiaa tuntevien kanssa.
Hyvä Ruuneperi. Sinun kaimasi jalustalle nostettu RuuneperG
Oli niin itseään täynnä, että kehui vaimonsa Fredrikan olleen niin ymmärtäväinen ettei koskaan keskeyttänyt hänen myöhään jatkuneita keskustelutuokioita nuorten naisten kanssa.
Hyvä on tämä alitus ja on omiaan kirvoittamaan toinen toistaan parempia kirjoituksia. Muidenmuassa Sus kirjoitti todella asioita tuntevan ihmisen kynällä. Hän ansaitsee erikoismaininnaan, kuten kaikki toisetkin kirjoitukset, heitä kuitenkin erikseen mainitsematta.
Puheena olevasta asiasta , eutanasiasta, olen myös sen puolesta että laki sallittaisiin.
Kuitenkin tulee mieleen, kun sen toimeenpano on käsillä, olisiko minulla kuitenkaan rohkeutta.
Ei ainakaan tällä hetkellä, vaikka monasti olen ollut täysin kypsynyt täällä kitumaankaan.
Ja sitten vielä sen väärinkäytöt, niitäkin täytyy ajatella.
Ihmisen pitäisi olla täysin järjissään kun eutanasiaan suostuu, heikossa kunnossa järjiltään oleva voisi toisten vaatimuksesta joutua petetyksi.
Ja sitä asiaa ei korjata voikkaan.
Olen ajatellut omalta kohdaltanikin , kun mökkimme myytiin ja lapsille meni toinen puoli , eikä heitä juuri sen jälkeen ole paljoa näkynyt, olisivatkohan tyytyväisiä jos minusta aika jättäisi vielä ennekuin tuhlaan oman osani , eikä heille mitään jäisi.
Hyi olkoon kuinka tyhmiä höpötän.........
Yllä olevat kirjoittajat
Mikähän mahtaa olla Runeperin vamma? Onko hän synnynnäisesti vammainen, vai onko joku myöhempi vamma?
Tuohon aloittajan kyselyyn eutanasiasta, haluaisin puuttua sikäli, että se ei ole vielä ajankohtainen asia kohdallani, mutta joskus oli halu tappaa itseni. Nyt kaduttaisi, koska sain 35-v lisää elinaikaa, lapseni aikuisiksi ja rauhallisen olotilan itselleni.
Mutta ne olettamukset, joita nyt kirjoitamme elämän lopettamisen suhteen, ovat erilaiset, kunnes asia tulee ajankohtaiseksi ja silloinkin toisen mielipide voi olla parempi, kuin oma, ainakin omalla kohdallani.
Sanon/kirjoitan heti alkuun, että en suunnitellut itsemurhaa, vaikka sellainenhan se olisi ollut, mutta jouduin pahaan kolariin ja silloin oli kivut niin hirveät, että olisin mieluummin kuollut, kuin kitunut.
Jos vertaamme tunteita, kuinka ne tunnetaan, esim. rakkaus. Kuinka voi toinen tuntea ja edes itsekään, kunnes sen kokee? Samoin on suru. Voi vain kuvitella tilannetta miltä tuntuu omaisen, tai lapsen kuolema.
En voi samaistua myöskään Ruunen tilanteeseen, miksi hän tuntee itsensä niin yksinäiseksi, kun tämänkin palstan naisia olisi jonoksi asti tulemaan häntä lohduttamaan ja kirjoituksista päätellen hän on myös jaellut yhteydenotto tietojaankin.
Itse haluan elää noin 10-v, että ehdin kämppäni siivota itse. Lapsenlapsieni menestystä/menestymättömyyttä olisi myös hyvä/paha seurailla, mutta tuskin kummastakaan ottaisin itselleni paineita.
Sitten olenkin pois menoni jo ilmeisesti turvannut keuhkosyöpään, sillä poltan tupakkaa ja näin äitini viime hetket, kun hän kuoli siihen.
Ikänsä raitis ihminen sai morfiinia ja diapamia vuorotellen, johon kyyninen lapseni totesi. "Ei olisi uskonut, että mummi kuoli huumeisiin"! Mummi oli tosin alkanut tupakoimaan jo ~~14-v ja minä aloin tuon kolarin jälkeen satunnaisesti ja jatkuvasti yli 50-v.
Eutanasia on kai viimeinen keino yksinäisyyden ja syrjäytymisen poistamiseksi.
Olisi kuitenkin ennen sitä syytä miettiä, mitä voi huonosti liikkuva, yksinäinen ikäihminen tehdä. Miten sujuu palstalaisilta?
Murheellista on seurata, miten naapurini, yli 80-vuotias invalidi, yrittää nyt sinnitellä leskeksi jäätyään. Kaikki hankalaa, ja vaikka omaiset ja ystävät käyvät, tuntee olevansa yksin ja vailla mitään järkevää tekemistä. Vaikka yrittää kätkeä tunteensa, iskee haikeus pienestäkin muistumasta. Hermot pinnalla.
Mitä voisi suositella, mihin rollaattorilla pääsee! Lähikauppaankin mentävä taksilla, sillä eihän tänä päivänä enää mitään lähikauppoja ole järkevän kulkumatkan ulottuvilla. Vaikka onkin lukemisesta kiinnostunut, ei pelkkä kirjastokäynti liene kovin innostava kohde.. Eläkeläisille tarkoitettu päiväkeskus on lopetettu, siitä on tehty dementikkojen tilat.
Huolestuttaa sekin, syökö hän kunnolla. Viitsiikö tehdä itselleen ateriat päivittäin? Miten Ruune olet taloutesi organisoinut? Onko rutiineja, joita seuraten päivä rytmittyy?
Miten pysytään elämän syrjässä kiinni, vaikka ympyrä supistuukin?
En kannusta, en lohduta Ruunen huolia,
itse olen melkein samassa jamassa, vahvasti eutanasian puolesta puhuja,
elämän halu kadonnu jo vuosia, silloin kun huomasin etten jakskkaa hoitaa puolisoani itse,
sain infarktin, heti leikkauspöydälle,
teho-ostalla heräsin pettyneenä, oli vielä elossa,
puoliso joutui laitoshoitoon, kunnes luoja hänet vei,
jäin yksin kulkemaan
en koskaan enään oppinu ottamaan elämästä kiini, olin ja olen menneessä kiini,
päivittäin käyn hautuumaalla,
aamuisin herätessä ensimmäinen ajatus, jaa vieläki täällä,
nooh,
teen päivittäiset rutiinit, pidän yleiskunnosta hyvää huolta liikkumalla paljon,
mutta
tajuan, lähtö voi tulla yllättäin,
viimestään silloin kun matkustan viimeisen matkani maahan jossa voi poistua arvokkaasti elämän-näyttämöltä.
elämä on rajallista,
nuoruus ja terveys on elämän parasta aikaa,
tämä vanhuus on ollu suuri pettymys, elämäni surkeinta aikaa,
On meitä moneen junaan, kukin oman elämänvoimansa edustaja! Elämä itsessään antaa kyllä haasteen jokaiselle, joko niihin vastaat, ja jos et rohkene kannat itse seurauksen valinnoistasi.
Joka haluaa elää menneisyydessä, eikä näe iloa jokaisessa elinpäivässään, elää sitten vain menetyksiään haikaillen.
Ei kai ekutanasiakaan niin mahdottoman suuri asia ole, jos se hyvin perustelluista syistä sallittaisiinkin. Kontrolli tietysti pitäisi olla, ettei sitä mistään "päähänpistosta" tehdä.
Lievempi muoto on, että ei "kasviksena" koneiden voimalla turhaan hengissä pidetä. Siihen riittänee järjissään kirjoitettu testamentti.
Olen kai kuukautta nuorempi kuin Ruuneperi, joten tässä "nuoruuteni huumassa" en ehdi mokomiin asioihin paneutua. Kyllä tätä elämän urakkaa pitää vain painella eteenpäin, vaikka väliin vähän tökkisikin.
Perustelluista ja ainoastaan perustelluista syistä tuo voidaan sallia. Kirjoitellaan vaan vielä hetki, ehtii siellä ikuisuudessa aikaa viettää.Joku kun vielä kertoisi tuon tulevaisuuden. Onkohan kunnon taskulliset housut jalassa ja taskussa se pullo.
Susmorsiamen kanssa otetaan vähintään pienet.
Itsekkäitä eutanasiaa toivovia, pitäisi siis pakottaa joku lääkäri se tappaminen suorittamaan omasta puolesta. Sitä vastaan protestoitaisiin, siis sitten laki joka velvoittaa siihen,ei ole lääkäriksi ruvettava ellei tottele. Itsemurhan saa tehdä jokainen nytkin,lääketehtaat mielihyvin valmistavat tropit siihen. Kai netistäkin aineita saa.Eikö riitä rohkeus kun muille se toimi sälytettäisi niinkuin viran puolesta.
Yleensä ihminen haluaa pitää kiinni elämästä viimeiseen asti kun se paikka tulee. Kaikesta protestoivat haluaisivat niin määrätä kuolinaikansakin pelko pöksyissä.
keruuta taas koko aloitus. Niin nätisti jaksaa naiset aina lohdutella, on se hoivavietti. Lääkärin valassa sitoudutaan ylläpitämään elämää ja jos tosissaan haluaa lopettaa itsensä, siihen löytyy kivuttomat konstit.
En minäkään ymmärrä, miten voitaisiin yhteiskuntaan laittaa kuoleman enkeleitä rahan voimalla.
Toki rahalla on taivaallinen voima, mutta kuka sitä jaksaisi psyykessään kantaa.
Muutenkin, jos joskus jossain eutanasia olisi oikeutettu, niin kovin, kovin harvassa tapauksessa.
Miksei ennemmin kehitetä kivunhoitoa, kuin muutakin hoitoa.
Ei eutanasiasta saa vähitellen tulla valtion budjetin helpottaja.
Kun antaa pikkusormen..........
Samoin yhdyn Sini-Sirkun ajatukseen pakenemisesta.
On viikatemies minullakin ollut jo porstuassa tulossa muutaman kerran, mutta paljon hyvää olisi jäänyt kokematta, jos se ennen aikojaan olisi minut vienyt mukanaan.
Toki myös pahaa, mutta elämisen arvoista.
Osaatko ollenkaaan ajatella?
Mitään pakkoa ei tietysti tarvita! Lääkäri ehkä valvomassa ja huolehtimassa toteuttamisesta.
Itsekkäitä, perin itsekkäitä ovat nämä omankädenoikeutta käyttäneet kun päin vastaantulevaa; eihän sinä ole mitään järkeä, vain itsekkyys.
Vielä palaan Fredrikaan, kun hän kirjoitti iäkkäänä. "Olen onnellinen kun en kuulu niihin vanhuksiin jotka näkevät kaikkien asioiden olevan hullusti, vain siksi kun ne ovat toisin kuin nuoruudessamme."
Tulehan Ruuneperi esiin sieltä lymyilemästä!
Tule tule!
Vaikka tässä on tullut sanottua omat mielipiteet ronskisti, niin alkaa tässä sinun vointisi olla enemmän kiinnostuksen kohde kuin kirjoituksesi aamuyön tunteina.
Olethan jo tottunut ottamaan iskuja vastaan, nyt voit jo unohtaa mitä tuli sanottua.
En muista koko juttua kun ilmestyt tänne ja kerrot mikä on tämänhetkinen vointisi, joskus osaan minäkin lyödä yli aivan kasvokkain jutellessa omassa tuttava piirissä.
Tuilenhan jo antamaan tuoreempi raportti tilastasi!
Tilani on riittävän ok. Heräsin vain sydän "vauhkoontuneena" ja jälitunnelmiani kerroin.
Eutanasiasta mainitsin ikäänkuin meillekin kuuluvana asiana. Minä en tuota minään syntinä koe vaan asiayhteyteen sopivana ratkaisuna, joka helpottaa matkan päättämistä.
Aiheena oli vain eutanasia ja sen taustat. Harva pysyi asiallisesti asiassa.
Nahkurin orsilla nähdään ja siellä kerrotaan lähtötavat ja -tunnelmat.
Näin se aina narraa naiset huolestumaan ja vuodttamaan sääliä ja rohkaisua, sitten käskee pysymään asiassa. Takuulla on äijjä onnessaan kun naiset täällä huomioi.
Keskustelua herättänyt aloitus.
Tosin en usko, että Ruuneperi heräsi painajaiseen, mutta hyvän aloituksen teki, mikä sai "kynät savuamaan".
Mirandan tavoin kummastelen, että mikä Ruuneperin vamma on. Siinä asiassa en ole todellakaan "kartalla".
Eutanasiasta olen sitä mieltä, että vain sietämättömät kivut ja parantumaton sairaus on syy ja oikeus päästä kärsimästä. Muu kaikki, kuten yksinäisyys, ja kaikkeen kyllästyneisyys eivät ole mielestäni syy haluta eutanasian kautta pois täältä elävien kirjoista.
Kukaan toinen ei saisi päättää armokuolemasta, koska vain ihminen itse tietää ja kokee kärsimyksensä. Vain aivokuolleitten kohdalla voisi hoitohenkilökunta omaisten kanssa neuvoteltuaan päätyä potilaan pääsemiseen pois maailmasta,vuoteen pohjalla täysin tiedottomana mistään ypärillään olevasta.
Joku on tosin sanonut, että syvässä koomassa oleva ihminenkin saattaa ymmärtää ja aistia ulkopuolisen maailman ääniä, jopa paljon siitä mitä lähellä puhutaan, mutta hän ei pysty pyydettäessä antamaan mitään elon merkkiä.
Tässä ketjussa, kuten näissä yleensäkin on täysin asiattomia kirjoituksia. Mennään henkilöön vain ilkeily mielessä. Mielestäni on loistavaa, että joku tekee eri aihealueista aloituksia, vaikka kúten sanoinkin, niin motiivi saattaa olla haettu, mutta aihe kuitenkin ottaa "tulta".
Ei Ruuneperi painajaista nähnyt, uskokaa tai älkää, mutta ketju oli hyvä aloittaa pikkuisen provosoivasti. Joku toinen on nähnyt painajsisia kuolemastaan, koska älähti, että kaikella tapaa sitä pitää yrittää itseään tuoda esiin.
Että muka olisi ajateltava toisia kirjoittajia:-))
Miksi anlis selittelet ruunen sanomisia kuten ss monasti on tehnyt. Osaa kyllä puhua puolestaan ja opettaa muita pysymään asiassa.
Kyllä niitä kunnon särkylääkkeitäkin on,,joutunut minä pyytelemään selkäsärky tuskiini. Armosta ne vihdoin sain ja elämästä pystyy jopa nauttimaan.
Miksiköhän vanhana kolotukset vielä vaivaksi tulevat,olisihan mukavempi elämää jatkaa ilman pakotuksia. Yöt ikävempiä on jos untakin häiritsee,
jos vielä kun huonosti nukkuu näkee enemmän painajaisia.
Saisivat hyviä ja kauniita yö unia meille olla..-myös Ruunelle..
No taas ollaan 'kartalla' täysilukuisena ;-)))
Totuuden nimissä toivoin Ruuneperin paluuta ja kun ei kuulunut aloin aidosti huolestumaan, kuka sanoo mikä on se viimeinen kerta kun täällä kirjoittelee, 'minä vai sinä vai Hentun Liisa',,sanotaan näin laulussakin ja jatkuu 'minä vain pankolla makasin'.
Hyvä vain että se olikin harhautusta ainakin tällä kertaa!
Vai oikein aidosti aloit huolestumaan:-)
No sitäkään esn usko.
ei saa kukkahameensta mitään pahaa sanoa.
sinisirkku viestisi ? Olisi vaan ollut hyvä esimerkki miten tämä herra kohtelee niitä jotka häntä puolustaa.
Minusta tuntui pahalta tuo tunnekylmä suhtautuminen aikaan saamiinsa reaktioihin ja huoleen!
En halua kuulua siihen joukkoon, jossa hän mainitsee eutanasian koskevan meitä. Sitä surua en pystyisi jälkeenjääville tuottamaan.
Tiedän monen vanhuksen päättävän päivänsä, tuntemattomien syitä en tiedä, mutta niin monet kerrat on tämäkin aloitus ollut ruunella jo esillä, että minulle syntyi vastenmielisyys ketjuun
Olen lähdössä kylään,... joten heippa taas:D
PS. Sanontaa nahkurin orrella tavataan, inhoan syvästi! Roikkukoon kuka tahtoo siellä, minä en!
Ruuneperi
Mies, 78
Viimeisin päivitys:
Mietin kaiken muuttumista. Minä kaikkien muiden mukana alan kärsiä sairaudesta nimeltä vanheneminen. Muukin terveys reistailee, mutta ei valiteta. Kaikki aikanaan!
21.07.2013 22:30
Näin vielä vähän aikaa sitten päivitit.
Pidät tuon mukaan vanhuutta sairautena, no eipä ihme . Mutta kyllä tuota valitusta on kuulunut ja kun rohkaistaan, sekään ei kelpaa.Niin ja kaikki aikanaan se kuolemakin !
Tosiaan kuvottavaa verrata ihmsiä nahkurin nylkemiin eläimiin.
Kaiken ihmisyyden pahuudenko poistaisi pako maailmasta, ennen kuin on tarkoitettu aika?
Miksi minun pitäisi saada armoitettu autuus, muita enemmän?
Ymmärrän eutanasian oikeutuksen, jos se on kaikkein viimeisin ratkaisu. Kun vaikka valtaville tuskille ei tiede osaa antaa apuaan.
Muuten, mihinkään vanhuuden kyllästymiseen, en sitä voi hyväksyä.
Miksi riistää jälkikasvultaan vanha ja viisas ihminen? Ihminen, jolla on tietoa ja taitoa, muistelmia jakaa? Kuka meistä ihmisistä on turha?
En minäkään halua uskoa turhuuteeni. Minäkin lisään ihmiskunnan olevuutta, vaikken itseäni tärkeäksi koekaan.
Kovin helppoa on puhua eutanasiasta, jonka soisi olevan elämän viimeisen jäljen.
Miksi jonkun pitäisi päästä vähemmällä?
Rahalla vai vaivalla, vai älyllä? Muutko eivät ole siihen oikeutettuja?
Alkaako maa arpomaan antilottonumeroita?
Tule mukaan kirjoittelemaan!
Eihän E mitään pahuutta poista, Viimeisenä keinona se ainoastaan helpottaaa lähtöä.Pitäisikö sinusta ihmisen kärsiä paljonkin kirkkaimman kruunun saadakseen?
Ei eutanasialla mitään "armoitettua autuutta" saavutetta, uskovien mielestä päinvastoin.
Kun ihmisen suuuruus ja elämänhalu on loppu ja se on minusta oikeus päättää ja niinhän jo tapahtuukin.
Heippoa lähtöä ei saisi ostaa vaan lailla taata se myös köyhille..
Karmeinta olisi arpoa tuollainen "oikeus". Onnetarhan ei tähän kuulu.
Huommenta Ruuneperi
Huomasin, että olit eilen jo kirjoittanut vammastasi, mikä ei todellakaan ole vähäteltävä asia. Tyttärelläni on skolioosi, joka ilmeisesti alkoi kehittyä vasta yli 10-v, sillä en tarkalleen muista, milloin hän putosi heinäladossa kivikasan päälle ja loukkasi siinä selkänsä. Synnynnäinen se ei ollu...ei ainakaan huomattu.
Joskus 17-18-v hänelle ehdotettiin selkärangan oikaisia, koska se alkoi vääntymään, mutta siinä iässä häntä ei houkutellut vuoden rauta liiveissä olo, joten se jäi, mutta nyt 43-v se olikin jo pakko tehdä. Hienosti onnistui leikkaus, paitsi selkä on jäykistetty/oiottu rautakiskolla, vai mikä hitto lieneekään?
Tuo oma autokolari vammani vaati 8 vko kallovedon ja aluksi se oli mielestäni hirveä kohtalo, kun kukaan ei tiennyt, pystynkö koskaan edes kävelemään? Tosin loppu aika menikin sitten mukavasti, kun vieressä oli samanlainen potilas vedossa, paitsi hänellä oli suunseutu murskautunut, joten hän sai vain letkuruokintaa. Ironisesti ajattelin, että kiva elämähän tämä on, kun kaiket päivät sai lueskella, ruoka tuotiin eteen ja pesutkin alkoi sujumaan.
Täällä on jo tuotu ilmi, että kenenkään vaivoista ei saisi kysellä, mutta miksi? Jos kirjoittaja itse viittaa, että vaivoja on, niin onko se live-elämässäkään niin, että ei kyseltäisi enempää? Taitaa muuten ollakin? Onko parempi silloinkaan toljottaa suu auki, että mikähän tuotakin vaivaa ja mistä on vammansa saanut?
On ymmärrettävää, että sinulle pukkaa masennusta päälle, kun ikää kertyy. Sanoisinko, että "sama vika Rahikaisella"! Vaikka minulla on ajoittaisia selkä vaivoja, koska alaselkäni on leikattu nikama kulumien vuoksi, niin kipuja tunnen harvoin. Siksi onkin ongelma, koska ne alkaa oikein vakavasti? Mikähän tauti tulee, johon sitten kuolen, y.m.s?
Ja aivan turhaa tulla selittämään, että noin ei saisi ajatella. Sehän on sama, kuin kieltäisi "et saa rakastua" tai "älä turhaan sure lapsesi kuolemaa" tai työpaikalla, kun tultiin sanomaan "turhaa tunnet stressiä, ota iisisti!!!! Lisään, että ihan oikeesti en ole koskaan rakastunut "tulenpalavasti", lapseni ei ole kuollut, mutta stressin olen tuntenut työpaikallani, mutta onneksi älysin lähteä....ja tietenkin pahimpaan aikaan, kun ei ollut edes siivoojan paikkoja missään.
Valkenee kaunis aamu. Yritetään miettiä, millä saisi alakulon pois. Eikös ollutkin sanonta, että paikalleen ei kannata jäädä makaamaan.
Kiitos!
Kirjoitat elämään liittyvistä aiheista ja on se riitelyä parempaan. Erilaiset vaikeudet muuttavat ihmistä ja se näkyy näissä mielipiteissäkin.
Näinhän se menee Ruuneperi
Täällä usein aihe unohdetaan ja seuraavaan kirjoitukseen kommentit tulevat tyyliin "miten tuokin vastasi"?? Pakko vastata takaisin, että eihän se noin ole??
En tiedä, olenko todellakin jo tullut liian vanhaksi 70-v, kun minua ei "kuohauta" nuo riitelyt?
Toki minä muistan nuoruudestani, kuinka ärhäkkä olin ivailuista ja ihmettelin näitä iäkkäämpiä leidejä (Lady), jotka tyynesti sivuuttivat koko asian, joten se jäi ivailijan itsensä tappioksi. No, jotain olen oppinut..vihdoinkin.??
Ainahan se ei mene ihan noin "pirtaan", että ivailuja sietäisin. Kyllä sieltä se vanha "piru" tulee vieläkin esiin, jos seura on sen kaltaista, mutta nykyisin ei ole.
Toivottavasti osaan hillitä itseni, mikäli johonkin vanhainkotiin joudun, mutta nykyisin täällä toimii hyvät terveydenhuoltopalvelut kotiinkin, kuka niitä tarvitsee.
Otin pois miinusmerkin viestistäsi, sillä mielestäni tässä oli ihan oikeita ajatuksia, samoin ajattelen. Pois turha pitkitetty kärsimys, niin ainakin omalla kohdallani toivon.
Jos jollakulla on jonkinlainen vamma tai sairaus - On jo laki joka sanoo että kenenkään vammaa tai sairautta ei tarvitse kertoa edes Työnantajan ei ole saatava tietää minkä takia työläinen saa lomaa sairautesa takia.
Usein vaan on sellasia sairaukksia että niitä ei voi peitellä . Mutta nämä on ihan henk. kohtaisia , eikä kenelläkään ole mitää intressiä niitä edes kysellä
Niin että Jos se ei riitä että itse kertoo että on saanut lapsesta asti olla vammanen ,se on riittäminen tääläkin .On epäkohteliasta kysellä kenenkään vamman laatua , eri asia jos ihminen oma aloiteesta haluaa kertoa
Voi olla että kanssa eläjän roolissa on hyväkin olla jos sellainen sairaalle tai vammaselle löytyis
Tarkoitan Lohduttajan roolia .niitä on harvassa.
Vammanenkin voi olla eri laatusta eikä aina rajoita"normaalia "elämää
Itse olen ollut Vaitiolovelvollinen ja työssänikin -- niin että tämän vuoksi näin minä.
Eutanasiaa kannatan , ja minä olen teettänyt Hoitotestamentin -- niitä kaavakkeitakin saa täältä internetin kautta --ja ohjeet seuraa mukana.
Hoitotestamentti on ihan eri asia kuin eutanasia.
Vammaansa korostaa Ruuneperi itse vapaaehtoisesti täällä palstalla.
Sitä paitsi, kukaan ei ole mielestäni syyllistynyt tahdittomuuteen, jos on hämmästynyt Ruuneperin "vammaisuutta". Minulle tuli täysin pystymetsästä .
En ole kuullut mistään vammasta, ja vaikka kenellä olisi mikä tahansa vamma, niin mielestäni se ei häiritse, ei ainakaan minua.
Miksei vanha sairas ja vammainen saisi kokemuksistaan kertoa, onhan hän asiantuntija aiheessa.
Moni nikitön voi rehvastella erinomaisuudellaan ja tekee sen vielä perusteluitta.
Varsinaisia loukkaajia ia häiriköitä kohdellaan silkkihansikkain, mutta asiallisuuteen pyrkivä tuomitaaan aina.
Näin syntyi vammani: Kärsin polion ja selkäni painui kasaan n. 15 cm. Kova ryske kuului lihassäikeiden katketessa ja koko ylävartalo oli turvonnut ja kuumeinen.
Still alive! Ruuneperi
Runeperi,
sinulta ei sairaus kuitenkaan aivoja vieny eikä runnellu,
ole siitä onnellinen, vaikka muuten v i t u t t a a k i ,
en minäkää tykkäisi elämästäni jos olisin polion runtelema,
en tykää elämästä enään muutenkaa ku puoliso kuoli,
olen vanha ja väsyny,
kaikki sua mairittelle, jotenki vaikuttaa tyhmältä,
mutta mä en, on tyhmää kirjoitella liirumlaarumia,
totuus on se mikä on,
siitä mennään eteenpäin kukanenki tavallaan,
Luuletko Ruuneperi, olevasi ainoalaatuinen palstalla, vammoinesi?
Voipi olla paljon pahemminkin haavoittuneita.
Saakos nikillinen rehvastella erinomaisuudellaan ? Ei kai se edes rehvastelua ole jos kertoo telemisistään ja menemisistään. On täällä lähes kahdeksankymppisiä terveitäkin tai ainakin paljon harrastavia ja aikaansaavia. Pitäisikö vain ruikuttaa muitten mieliksi, vaikka itse nauttii elämästä täysillä. Nauttia voi vammaisenakin ja pitkäaikais sairaana, se on paljolti asennekysymys.
Nyt kysymysmerkki saisi rauhoittua pahansuopaisuudestaan.
Toiseen nimeltä mainittun henkilöön kohdistettua ylenkatsetta ei saa puskista huudella.
Sinun oma mielesi teki viestistä pahansuopaisen.
Jos luet sen uudelleen, näet pelkän neutraalin kysymyksen.
Ei pitäisi aina selittää asioita ilkeästi.
Klasit on päässä.
Luuletko olevasi ainoalaatuinen palstalla?
Hyvä! Tuon Ruuneperin tunnen jo minäkin. Mutta Ruune kiltti, ymmärrät varmaan myös sen tuskan ja huolen ihmisestä, josta pidetään, nuo puheet yön tunteina eutanasiasta.
Se siitä.
Ihanaa, että olet avoin ja kerrot rehelliselle kysyjälle, ja tämän pidemmittä puheitta toivottelen:
Hyvää yötä Sinulle!
Hyvää yötä! Nuku hyvin!
Tietoa tästäkin aiheesta
www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/palvelut/hoitotestamentti#
Ihminen joka on valmistanut elämänsä loppua inhimillisesti ,myös omaisille . On järkevää niinkauan kun on vielä omaa tahtoa ja järkipäässä tehdä lopustaankin hyvän .itselleen sopivan-
Ja siihen ei ole edes omaisilla mitään sanottavaa .. Se on lääkärin ja hänen välinen päätös -
Hoitotestamentti varmistaa että ei potilasta pidetä "vihanneksena" sängyssä laitteiden avulla .
Ja elvytyksessä otetaan potilaan tuleva elämänlaatu myös huomioon hämen määräämällä tavalla.
Jos olen ollut koht. terve ja joudun äkkiä sairaskohtauksen tai tapaturman uhriksi en ainakaan tässäiässä enään halua jatkaa kun olen jo kohta 80 ja saanut nauttia hyvästä elämästä .
Haluan inhimillisen ja kunnioitettavan lopun joka sopii juuri minulle.
Juu, nyt siis tiedän, mutta se ei muuta ajatuksiani mitenkään Ruuneperiä kohtaan. Fiksu kaveri, asiallinen, josta löytyy huumoria, sitä länsisuomalaista, jota eivät tosin kaikki ymmärrä.
"Kysymysmerkki"-nikki on yksiselitteisesti ilkeä ja hyökkäävä. Tietenkin täällä palstalla on kaikella tapaa vammaisia, mutta ei Ruuneperikään tuo polioon sairastumistaan joka käänteessä esiin. Minäkin kuulin vasta ensimmäisen kerran. Silloin meidän lapsuudessamme ei liiemmin rokoteltu ja polio ei ollut mikään harvinainen sairaus. Minäkin tunnen ihmisiä jotka ontuvat juuri siksi kun ovat lapsena sairastaneet polion.
Olenkin sitä mieltä, että vammoista pahin on luonnevika, joka saa ihmisen aina kirjoittelemaan hyökkääviä, ilkeitä viestejä, sekä yleensä suhtautumaan kanssaihmisiinsä ilkeästi.
Jokainen haluaisi inhimillisen ja kunnioittavan lopun, mutta mitä me ollaan vaatimaan iuuri minulle sopivaa loppua. Syöpä on hyvin todennäköinen kuoleman aiheuttaja vanhoilla, ja loppuvaihe on useimmiten todella tuskallinen. Vaikka tehohoitoja ei anneta, vahvan sydämmen omaava voi elää tässä tuskallisessa vaiheessa kauan. Näin se anopistani hänkin oli hoitotestamentin laatinut. Nesteytystä pitää antaa loppuun asti, ei hoitohenkilökunta saa janoon tappaa sehän on varmaanki rikos. Morfiinia saa, mutta esim keuhkoihin levinnyt syöpä aiheuttaa tuyskallisen tukehtumisen tunteen eikä lisähappi paljon auta.
Ei se ole noin vaan millään hoitotahdolla määrättävissä miten kuolee..
Sanot että koska olet terveenä elänyt 80 vuotta, haluat terveenä kuollakkin. Moni on sairauksien ja kipujen kanssa sinnitellyt vuosikymmenet, pitäisikö sellaisen kuollakkin hitaasti ja tuskallisesti.
Kamalan itsekkäältä ja omahyväiseltä kuulostat. Olisi hyvä kuulla jonkun lääkärin tai hoitajan näkemys.
Et kai minua tarkoita että haluaisin kellekkään näitä kärsimyksiä . Siksi haluan että lääkäreillä on valta tehdä potilaan tahdon mukasesti , eutanasia .
Tämä on minun omakohtainen toivomus . Enkä voikkaan puhua kenenkään toisen puolesta . - Tämä on vakava asia .
Terveenäkin voi kyllä saada tapaturmaisesti jonkun vaikean pysyvän elämää vaikeuttavan vamman Ja silloin en tahdo että minua elvytetään .
Puhun koko aika vaan itsestäni , selvitys Pitkäaikais sairaalle.
Meitä tosivanhoja on jotka emme ole sairaita -- ollaan vaan luonnollisesti erikuntoisia kun parempina päivinämme.
Minä esimerkiksi . Taas vaan itsestäni . huom.
Et taida um. tietää mitä tarkoittaa elvytys. Se on tehohoitoa, saatetaan taas hengitys ja sydän käyntiin. Jos vaikka halvaannut ja jäät liikuntakyvyttömäksi, mutta elintoiminnat pelaa, haluatko silloin eutanasian. vaikka voisit tuossa tilassa elää kauankin. Tuskin kukaan lääkäri sellaista tekee . Pysyvän vamman kanssa elää paljon nuoria ja vanhoja, olis ihmisarvon vastaista eutanasiasta edes puhua. "Haluan että lääkäreillä on valta tehdä potilaan tahdon mukasesti eutanasia", näin sanot. Onneksi ei lääkärien etiikka muutu sinun halujesi mukaan.
Juuri noin on asia. Moni ihminen on vammainen jo syntyessään, mutta silti elää ihmisarvoisen elämän tuottavana yhteiskunnan jäsenenä.
Ajattellaan vaikka Stephen Hawkingiä, yhtä maailmamme suurista neroista.
Minullakin pisti silmään tuo: "Inhimillisen ja kunnioittavan lopun, joka sopii juuri minulle".
Miten sen nyt käsittääkään. Niinkö, että vain hyvän elämän eläneille kuuluu "kaunis" lähtö täältä maailmasta.En usko ullamirjamin tarkoituksella olleen omahyväinen ja itsekäs ja itsekeskeinen, mutta kaikki emme osaa ilmaista itseämme yhtä hyvin. Ninä ainakin kämmin ja tulen usein väärinymmärretyksi.
Niin minähän päätänkin itsestäni .
Eihän tätä Eutanasiaa anneta automaattisesesti kaikille -
Mutta jos minulla olisi mahdollisuus siihen elämäni lopettamiseen toisen avustuksella -- tekisin sen näissä jo aikaisemmin kirjoittamissani tapauksissa -
Lukekaa ne jotta ymmärrätte minun oma kantani eutanasiaan
Eikä tämä ole mikään tarkoitus minulla että joku tahtoo samoin kun minä - jokainenhan on oman onnensa seppä -- eikös se niin ole.
Emme taida olla oman onnemme seppiä, mitä tulee niin vakavaan ja lopulliseen asiaan kuin tästä ajasta pois lähtö tai pääsy.
Määrättyyn rajaan asti olemme "oman onnemme seppiä", mutta usein oma tahtomme poikkeaa Jumalan käsikirjoituksesta juuri meille mittatilaustyönä tehtynä.
Minua ei höynäytä mitkään Käsikirjoitukset . Olen senverran itsekäs sentään . että saan olla pois näistä seuroista missä joku toinen ihminen antaa synninpäästönkin . . Minä uskon karmanlakiin . sitä mitä ihminen kylvää sitä hän myös niittää .
Lääkärin vala kieltää ihmiselämän lopettamisen.
Kärsimysten lievittämiseen pitäisi keskittyä, mutta sehän maksaa riihikuivaa rahaa. Kroonikkojen ja parantumattomasti eairaiden elämänlaadun parantaminen ei ole terveydenhuollossa ensi sijalla.
Onneksi nyt on edes luotu saattohoito ja siihen keskitetyt palvelut.
On kuitenkin kohtuutonta ajatella, että lääkäreiden pitäisi noudattaa potilaittensa toiveita ja auttaa heitä kuolemaan. Sellaista ei saa keneltäkään vaatia.
Tuota juuri on moni jo tolkuttanut ullamirjamille, mutta jospa hän nyt sinun sanoistasi ymmärtäisi. kun muut ovat varmaan huonompia selittämään.
En minäkään ole pyytänyt keneltäkään ihmiseltä synninpäästöä, mutta karman lakiin uskovien seurassa olen viihtynyt. He käyttävät asiasta vain "Jumalallinen syyn ja seurauksen laki". Sekään ei päde sellaisten ihmisten kohdalla, joiden synnit Jeesus on antanut anteeksi.
Kukaan muuhan ei voi pahoja tekojamme antaakaan anteeksi. Eikä kukaan ihminen ole pystynyt elämään ilman syntiä, rikkomatta ajatuksissa, sanoissa ja teoissa.
On niin monia jotka eivät ymmärrä tuon anteeksiantamisen suuruutta. Se, jos mikä vapauttaa omatunnon taakasta, jonka jokainen tuntee tehtyään väärin. Tai kovettaa itsensä jatkaessaan piittaamattoman.
Monet halveksivat armon käsitettä, eivätkä tajua, ettei se ole niin yksinkertainen asia, kuin mille naureskelevat.
Ihminen on anteeksiantamaton ja kova toiselle, jos ei ole oppinut ymmärtämään, ennemmin tai myöhemmin.
Kuten voimme täälläkin ikäihmisten palstalla nähdä, niin paatumus saa ihmiset uskomaan, että on niin hyvä ja hyvän elämän elänyt, että "ansaitsee" jopa kunniallisen ja hyvän kuoleman.
Itse koen, etten ole ansainnut mitään. Kaikki on armoa, itse ansaitsematonta.
Armoa ansaitsematonta saa siis hyvistä teoista. Entä pahoista teoista! Helvetillinen elämä jo täällä ja helvetissä kuoleman jälkeen?
Eutanasiasta vielä.
Täällä on kirjoitettu erilaisiata ihmisistä ja heidän teoistaan ja oikeuksistaaan.
Tuo eutanasia on yksi ja ainut asia, joka koskee lähtöämme. Se on vapaavalintainen ja lähtötilanteesta riippuva.
Kaikki eivät eutanasiaa valitse sielläkään jossa se on sallittu. Älykkäät tai viisaat voivat e:n valita, mutta tyhmät korkeintaan ampua kuulan päähänsä, hukuttautua tm. eikä sellainen ole eutanasiaa, helpotus tuskaan kyllä.
On tämäkin aihe keskustella kauniina aurinkoisena päivänä!
Eiköhän e. vielä ainakin ole varakkuudesta kiinni, onko varaa matkustaa maihin, jossa se voidaan järjestää.
Onhan siitä telkussa nähty.
On niin monenlaisia kiputiloja ihmisillä, mikä fyysistä, silti henkistäkään väheksymättä.
Kaikille niille löytyy alan kipuklinikoita, turhaan ei pidä kärsiä eläessään.
Samoin näen loppupeleissä (syöpäkivut ym.) kyllä nykyään saa kivunlievitystä niin pitkälle, että vaivutaan tajuttomuuteen, jonka päättää kuolema.
Oma aviomieheni ei tarvinnut kipua kestää kuin muutaman tunnin, siitä kun ne alkoivat, ja morfiininjohdannainen antoi tuskattoman lähdön!
pysynyt siellä kadun aurinkoisella puolella.
Miksi kaikki pitäisi aina suhteuttaa sinuun ja sinun mieheesi .
Kyllä sitä kipua saa kärsiä , ei kaikkeen kipuun mihinkään klinikoille voi lähteä eikä kaikille auta.
rikkaat pääsee tässäkin vähemmällä, sehän on tietty.
Juu juu, pysynhän minä, tule sinäkin, niin voit ehkä paremmin.
terve
Mielestäni asoista, vakavistakin, voi keskustella säällä kuin säällä.
Sini-sirkku paheksuu aiheen käsittelyä kauniina aurinkoisena päivänä. Minä realistina voin puhua aurinkotuolissa lökötellessäni, tai rumana myrsky ja sadesäälläkin.
Tosin keskustelun sävy saattaisi olla masentavampi kun luontokin on surullinen, tai vihainen, jopa itkee.
Aihe , siis eutanasia on vaikea, eikä siihen voi ottaa suoranaista kantaa puolesta tai vastaan.
Ruuneperi mietiskeli, että armoa saa hyvistä teoista, entä pahoista.
Ei teoista, hyvistäkään voi ansaita Jumalan armoa. Vain jättäytymällä Armon käsivarsille pahana ja itselleen tai kenellekään toiselle ihmiselle kelpaamattomana voi koke armon Jeesuksen sovitustyön tähden.
Jos joku ateisti nyt taas hermostuu ja sanoo, että uskon asioille on oma palstansa, niin minäpä sanon, että niin on luontopalstakin, missä voi puhua lintujen pesimisestä ja munimisesta vaikka maailman tappiin:)
No niin --sellanenkos ottaa anlii3 päähän --pienestäpä se tänään on kiinni - Mutta odotappas kyllä ne Kalasääket --ja sääkset lähtee afrikkaa kohti ihan tässäkuussa ,jos vanhatmerkit paikkansa pitää.
Sananvapaus ja kaikkien kukkien kukkaset saa ihan vapaasto rehottaa näillä meidän omilla keskustelupalstoilla sellainen on ollut "maantapa"--
Taidankin hakea Lumileopardi linkin - viimetalvenahan meillä oli ne jotka on jo isoja . sopöläisiä :=)
Koita kestää -Anli3
Tervehdys sinullukin anlis3ek:D, mitään muuta en ole paheksunut kuin ketjun venyttämistä, kun aihe on jo niin moneltä kantilta katseltu:D Jottas tiiät ,mielipiteeni!
moi sun armoines!
Naurattaa niin peevelisti,...
anli3ek..lle
Sinun kirjoitukset näyttää olevan pelkkää ärsytystä, onko sinulla lasissa jotain päähän tähyävää?
Tässä ihan oma ajanvietesivu anlis3.lle ihan ihka omakin jos tykkäät niin laita Favoriitteihin .
www.ustream.tv&ffre
Juu tuli laasniinkun tavallista zks pikkunen virhe // mutta eikai se haittaa naurattaa kun joku t[ss[ koneessakin protestoi minua nzt
Ruuneperi on saanut paljon haukkuja koska kirjoittaa paljon.
Mutta tästä tosi aiheelisen avauksen ketjusta huomaa kuinka paljon tällä saralla on annettu paljon ilkeyksiä toisten kirjoitusten takia.
Ymmärretään väärin puolin ja toisin syystä kun ajatellaan "tuo on aivan väärässä, vain minä oikeassa".
Koettakaa keskittyä viestiin johon vastaatte, ei synny niin paljon ikäviä viestejä.
Sainpa monta vastausta:)
Ullamirjamille kerron, että minähän kestän vaikka mitä ja sini-sirkulle vinkkaan, että jotkut ketjut ovat pitkiä, kuten Kahvipirtti esimerkiksi.
Samettihousulle tiedoksi, ettei ole ollut lasissa mitään kahvia väkevämpää. Osaan näköjään ärsyttää täysin selvin päin.
Samaum u,m, en laiskuudestani ja kiinnostuksen puutteestani johtuen avaa suosittelemaasi linkkiä, en yleensäkään katso moniakaan linkkejä.
Hyvää yötä, kaikella hyvällä!
Taas uusi päivä kaiken muuttaa voi -- mutta yhtä en muuta --Turunsinappia-