Jakamaton kuolinpesä, jonka omistaa leski 50%, ja rintaperilliset lopun.
Yksi rintaperillisistä kuolee, ja perunkirjoitus on hoidettu niin että kuolleen varat 0.
Eikös silloin kuolinpesän jako mene edelleen niin, että leski omistaa 50%, ja jäljellä olevat sisarukset 50%?
Kuinka lesken osuus myöhemmin on voinut nousta 55% - 60%, jos kuolleelta lapselta ei jäänyt omaisuutta?
Mikäli olisi jäänyt, niin eikö leski olisi perinyt kuolleen lapsensa 50%, ja sisarukset 50%, kun rintaperillisiä ei ollut, eikä puolisoa?
Yksi rintaperillisistä kuolee, ja perunkirjoitus on hoidettu niin että kuolleen varat 0.
Eikös silloin kuolinpesän jako mene edelleen niin, että leski omistaa 50%, ja jäljellä olevat sisarukset 50%?
Kuinka lesken osuus myöhemmin on voinut nousta 55% - 60%, jos kuolleelta lapselta ei jäänyt omaisuutta?
Mikäli olisi jäänyt, niin eikö leski olisi perinyt kuolleen lapsensa 50%, ja sisarukset 50%, kun rintaperillisiä ei ollut, eikä puolisoa?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kuolleen lapsen perukirja on mennyt nollaksi kokonaisuutena, mutta hänen osuutensa on edelleen toisessa pesässä hänen murto-osuutenaan, josta on puolet lesken ja puolet jakavat sisarukset. Kun sisaruksia on vähintään kaksi, niin lesken laskennalliseksi osuudeksi tulee yli puolet. Jaossa käytetään jakoajan käypiä arvoja. Ehkä näin!
Kiitos vastauksesta.
Ts. onko tässä kyseessä kaksi kuolinpesää?
Kinka silloin toimitaan jos ensimmäinen kuolinpesä on jakamatta, ja siitä yksi osakas kuolee. Käsitelläänkö nämä kahtena erillisenä kuolinpesänä?
Mitään jakoa ei ole tehty, ja 1. kuolinpesän hoitaja väittää toisen kuolinpesän osakkaan olleen varaton, vaikka olihan hänellä osuus kuolinopesästä?
Ymmärtääkö tätä kukaan?
Oman vähäisen ymmärrykseni mukaan edelleen on kaksi pesää jaettavana.
Molemmat jaot voi selvittää samassa paperissa, niin silloin syntyy prosenttiosuuksia verrattaessa kysymäsi tilanne. Oleellista on, että osakkaat hyväksyvät jaon ja verottaja saa riittävän selkeän tiedon myös kuolleen osakkaan kuolinpesän sulkemiseksi.
Kaksi kuolinpesäähän siinä todella on.
Esimerkki:
Leski + 3 lasta
Yhteinen asunto 200.000, jonka leski ja vainaja omistivat puoliksi, ei muuta omaisuutta. Ei velkoja.
Lesken L varat (netto) 100.000
Perittävän A kuolinpesän varat (netto) 100.000
Leski ei omista/saa kuolinpesän varoista mitään. Leski omistaa omat varansa 100.000.
Lasten perintöosuus 100.000 : 3 = 33.333
Yksi lapsista a1 kuolee, hänet perivät puoliksi leski L ja 2 sisarusta a2 ja a3.
Ositus ja perinnönjako A:n jälkeen:
L pitää varansa 100.000
a1, a2 ja a3 kukin saavat 100.000 : 3 = 33.333
Perinnönjako a1:n jälkeen:
L saa 1/2 x 33.333 = 16.666
a2 saa 1/2 x 1/2 x 16.666 = 8.333
a3 saa 8.333
Lopputulos:
L pitää ja saa kaikkiaan 100.000 + 16.666 = 116.666
a2 saa 33.333 + 8.333 = 41.666
a3 saa 33.333 + 8.333 = 41.666
L:n osuus 200.000 arvoisesta asunnosta on 58,3 %
a2:n osuus on 20,8 %
a3:n osuus on 20,8 %
a1:n perinnönjako edellyttää, että pesään velkojen kattamisen jälkeen jää puhtaana osuus A:n kuolinpesään (33.333).
>>Perinnönjako a1:n jälkeen:
L saa 1/2 x 33.333 = 16.666
a2 saa 1/2 x 1/2 x 16.666 = 8.333
a3 saa 8.333
"Oman vähäisen ymmärrykseni mukaan..."
Kiitos selventävästä vastauksesta.
Mitenkäs jakamattomasta kuolinpesästä voi myydä yhden osuuden? Mikäli ostaja on ulkopuolinen eikö silloin kuolinpesän verotus muutu? Jos ostaja on joku kuolinpesän osakkaista, jääkö verotus ennellee?
Vielä kolmas vaihtoehto, yksi perintökaaren mukainen osakas, joka on aiemmin osuutensa jo ottanut, ja haluaisi ostaa osuutensa takaisin, muuttaako se verotusta?
"Mitenkäs jakamattomasta kuolinpesästä voi myydä yhden osuuden?"
Kuolinpesäosuuden voi luovuttaa kirjallisesti. Muuta muotovaatimusta ei ole, vaikka pesässä olisikin kiinteistö.
"Mikäli ostaja on ulkopuolinen eikö silloin kuolinpesän verotus muutu? Jos ostaja on joku kuolinpesän osakkaista, jääkö verotus ennellee? "
Kuolinpesän osuuden luovuttaminen aiheuttaa varainsiirtoverovelvollisuuden, jos pesäosuuteen kuuluu kiinteää omaisuutta (tai kirjaamisvelvollisuuden alaista käyttöoikeutta) ja maksu tapahtuu kuolinpesään kuulumattomilla varoilla.
Lisäksi koko pesä voi purkautua (sekä siviilioikeudellisesti että vero-oikeudellisesti) jos osuudet tulevat kaikki yhdelle ihmiselle. Muuten pesä pysyy tuloverotuksessa erillisenä verovelvollisena.
"yksi perintökaaren mukainen osakas, joka on aiemmin osuutensa jo ottanut, ja haluaisi ostaa osuutensa takaisin"
Mitä ihmettä olette tekemässä? Purkamassa aikaisemmin tehtyä osittaista jakoa? Perumassa kuolinpesäosuuden kauppaa uudella vastakkaisella kaupalla? Ovathan nämä mahdollisia mutta tälläisten hyvin normaalista poikkeavien järjestelyjen veroseikoista en nyt jaksa mitään lausua. Tietenkin osittaisessa jaossa osuutensa jo saanut voi ostaa uuden pesäosuuden joltain toiselta, jolloin hänen asemansa on sama kuin ulkopuolisen pesäosuuden ostajan.
Mutta ihan oikeasti purkakaa tämä sisäkkäisten kuolinpesien hökötys kokonaan pois lopullisesti, sillä ettehän te sitä ja sen verotusta kykene hallitsemaan, jos kerran joudutte täältä kysymään neuvoa jo siihenkin että kuinka monta pesää teillä on!
Ap:
"Mikäli ostaja on ulkopuolinen eikö silloin kuolinpesän verotus muutu? Jos ostaja on joku kuolinpesän osakkaista, jääkö verotus ennellee? "
>>Kuolinpesän osuuden luovuttaminen aiheuttaa varainsiirtoverovelvollisuuden, jos pesäosuuteen kuuluu kiinteää omaisuutta (tai kirjaamisvelvollisuuden alaista käyttöoikeutta) ja maksu tapahtuu kuolinpesään kuulumattomilla varoilla.>Lisäksi koko pesä voi purkautua (sekä siviilioikeudellisesti että vero-oikeudellisesti) jos osuudet tulevat kaikki yhdelle ihmiselle. Muuten pesä pysyy tuloverotuksessa erillisenä verovelvollisena.
Kiitos, tätä mieltä minäkin.
Tässä on sellainen soppa, kun leski ja osa osakkaista on hoidelleet kuolinpesää miten sattuu. Selvitykseen ja jakoon menee nyt. Heillä on eri käsitys asiasta : )