opiskelu&koirat

Onko oikein sukulaisia kohtaan se ettei taaskaan saisi koulua loppuun kunnialla(tätäkään koulua) jos tulisi nyt raskaaksi? Hävettää toistuva epäonnistumiseni opiskelumaailmassa, mutta haluaisin jos ison masun.. :) Seurusteltu mieheni kanssa 17 kuukautta, asuttu yhdes saman verran ja kihloissa 15kk.

Ja toiseksi minne laitan kaksi pystykorvan oloista koiraamme? Kuolaavat ja karvaavat joka paikan ja rivitalo-asuntomme pihalle "hyljättynä" loukkaantuvat ja haukkuvat.

Kuinka te olette päässeet sopimukseen siitä, mikä on hyvä aika raskaudelle? Tuntuu, ettei sitä aikaa koskaan tule, enkä haluaisi kuitenkaan jäädä paitsioon...
3381
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Tilannettasi en tiedä kuin viestin perusteella, mutta jos koiran ottaa, niin pitäisi siitä rakkaudella huolehtia, ottaa vastuu. Myös opiskelusta voisit ottaa vastuuta. Sitten kun ne onnistuvat, mieti vasta sitten vastuun ottamista vauvasta, sekin kuolaa, itkee ja kakkaa... Ihaniahan ne ovat, niinkuin koiratkin, mutta jaksatko todella kantaa vastuun toisen ihmisen elämästä? Entä tunnetko riittävän hyvin miehesi tietääksesi että haluat hänen kanssaan jakaa elämäsi? Mitä miehesi sanoo vauvasta?

Äänestä
  • Rakastan koiriani, miksi luulet "hyvää tarkoittava" muuta? Eikös sekin ole vastuunottamista ettei halua pienen vauvansa suuta ja nenää täyteen koirankarvoja.
    Opiskeusta pitää minun ottaa vastuuta enemmän, samaa mieltä olen. Tuntuu vain niin turhalta odottaa sitä, että valmistuu, sitä että saa töitä, sitä että on oma talo, sitä että koiria ei enää ole, ettei enää huvita käydä ulkona..
    Haluaisin ottaa elämästä enemmän irti, mutta luulen sukulaisteni reaktion olevan juuri yhtä epäilevä kuin sinun ja se ahdistaa.
    Niin ja sitä en tiedä elemmeko mieheni kanssa kymmenen-kahdenkymmenen/loppuelämää yhdessä, kuinka moni tietää?!

    Äänestä

  • mimi kirjoitti:

    Rakastan koiriani, miksi luulet "hyvää tarkoittava" muuta? Eikös sekin ole vastuunottamista ettei halua pienen vauvansa suuta ja nenää täyteen koirankarvoja.
    Opiskeusta pitää minun ottaa vastuuta enemmän, samaa mieltä olen. Tuntuu vain niin turhalta odottaa sitä, että valmistuu, sitä että saa töitä, sitä että on oma talo, sitä että koiria ei enää ole, ettei enää huvita käydä ulkona..
    Haluaisin ottaa elämästä enemmän irti, mutta luulen sukulaisteni reaktion olevan juuri yhtä epäilevä kuin sinun ja se ahdistaa.
    Niin ja sitä en tiedä elemmeko mieheni kanssa kymmenen-kahdenkymmenen/loppuelämää yhdessä, kuinka moni tietää?!

    Se, mikä kuulosti minusta epäilyttävältä oli se että mietit mihin laitat ne koirat jotka kuolaavat ja karvaavat sekä se maininta siitä että "rivitalo-asuntomme pihalle "hyljättynä" loukkaantuvat ja haukkuvat". Ehkä ymmärsin sen väärin. Kuitenkin minusta on vastuullista koiran hoitoa miettiä jo silloin kun koiran ottaa, voiko ottaa vastuun koirasta koko sen elinajaksi.

    Tiedän miten turhalta tuntuu odottaa yhtään pisempään sitä että saa vauvan, mutta joskus se kannattaa.

    Eihän kukaan toki voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta jos muutaman vuoden on ollut saman miehen kanssa, niin sitten tuntee jo toisen paljon paremmin ja saa varmuutta myös omille tunteilleen...

    Mitäpä jos kysyisit mieheltäsi sekä ystäviltäsi mitä mieltä he ovat? Täällä keskustelupalstalla ihmisestä saa vain aika suppean kuvan ja sekin voi olla väärä. Ihmiset jotka tuntevat sinut, osaavat varmasti vastata paremmin kysymyksiisi...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


mimi kirjoitti:

Onko oikein sukulaisia kohtaan se ettei taaskaan saisi koulua loppuun kunnialla(tätäkään koulua) jos tulisi nyt raskaaksi? Hävettää toistuva epäonnistumiseni opiskelumaailmassa, mutta haluaisin jos ison masun.. :) Seurusteltu mieheni kanssa 17 kuukautta, asuttu yhdes saman verran ja kihloissa 15kk.

Ja toiseksi minne laitan kaksi pystykorvan oloista koiraamme? Kuolaavat ja karvaavat joka paikan ja rivitalo-asuntomme pihalle "hyljättynä" loukkaantuvat ja haukkuvat.

Kuinka te olette päässeet sopimukseen siitä, mikä on hyvä aika raskaudelle? Tuntuu, ettei sitä aikaa koskaan tule, enkä haluaisi kuitenkaan jäädä paitsioon...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu