Mistä ja miten mahtaisi löytyä aikuinen koira, suunnilleen 1-4 vuotias?
Koirakaveria ja perheenjäsentä tekisi mieli, mutta pienen pennun kanssa eläminen ei juuri nyt tunnu hyvältä vaihtoehdolta. Aikuiselle koiralle sen sijaan olisi tarjolla hyvä ja rakastava koti.
Olen seuraillut rotujärjestöjen ja kasvattajien kotisivuja yli vuoden ajan ja sitä kautta ei ole tärpännyt. Jonkin verran koiran taustoista ja luonteesta pitää tietää, eli ihan mistään huuto.netistä en halua lähteä uutta perheenjäsentä etsimään.
Rodullakaan ei ole niin kauheasti väliä. Pieni tai keskikokoinen koira kaupunkiasuntoon on hakusessa. Sopivilta tuntuvat ainakin tiibetinterrieri, shih-tzu, lhasa apso, labbis, kultainennoutaja, spanielit, corgit, pienet portugalinpodengot, sheltti ja miksei myös kiva seropi.
Rescue tms kävisi erittäin hyvin, kunhan on jotakuinkin täysipäinen. Tuntuu vaan siltä, että useimmat Suomessa eläinsuojeluyhdistysten kautta uutta kotia etsivät koirat ovat saksanpaimenkoira- tai karjalankarhukoirasekoituksia, jollaista en halua. Ulkomailta esim. Espanjasta löytyisi pienempiä kivannäköisiä kavereita, mutta taudit yms pelottavat.
Antakaahan vinkkejä mistä koira voisi löytyä! Muutakin kommenttia saa toki antaa, esim. rotuehdotuksia.
Koirakaveria ja perheenjäsentä tekisi mieli, mutta pienen pennun kanssa eläminen ei juuri nyt tunnu hyvältä vaihtoehdolta. Aikuiselle koiralle sen sijaan olisi tarjolla hyvä ja rakastava koti.
Olen seuraillut rotujärjestöjen ja kasvattajien kotisivuja yli vuoden ajan ja sitä kautta ei ole tärpännyt. Jonkin verran koiran taustoista ja luonteesta pitää tietää, eli ihan mistään huuto.netistä en halua lähteä uutta perheenjäsentä etsimään.
Rodullakaan ei ole niin kauheasti väliä. Pieni tai keskikokoinen koira kaupunkiasuntoon on hakusessa. Sopivilta tuntuvat ainakin tiibetinterrieri, shih-tzu, lhasa apso, labbis, kultainennoutaja, spanielit, corgit, pienet portugalinpodengot, sheltti ja miksei myös kiva seropi.
Rescue tms kävisi erittäin hyvin, kunhan on jotakuinkin täysipäinen. Tuntuu vaan siltä, että useimmat Suomessa eläinsuojeluyhdistysten kautta uutta kotia etsivät koirat ovat saksanpaimenkoira- tai karjalankarhukoirasekoituksia, jollaista en halua. Ulkomailta esim. Espanjasta löytyisi pienempiä kivannäköisiä kavereita, mutta taudit yms pelottavat.
Antakaahan vinkkejä mistä koira voisi löytyä! Muutakin kommenttia saa toki antaa, esim. rotuehdotuksia.
Vastaukset 4
Vanhimmat
http://www.lemmikkipalstat.net/cgi-bin/apula/apula.pl?1
Siellä ei kovasti paljon häiriköt ja huijarit hillu vaikka täysin puhdas paikka sekään ei tietysti ole. Toi linkki on nyt niiden annetaan-palstalle. Mutta jos haluat maksaa koirasta niin se on mahdollista myydään-osastolta. Ja oman etsintäkuulutuksenkin voi jättää annetaan koti-osastolle.
Paras tapa saada selkoa koiran taustasta on mailata tai soittaa omistajalle joka on luopumassa koirastaan. Kannattaa pitää pari kertaa yhteyttä ja kysellä samat asiat toisella tavalla uudelleen. Näin voi hiukan arvioida mikä on luopujan osaamistaso ja arvioida paljonko koiralla voi olla ongelmia.
Kun koiran käy hakemassa paikanpäältä voi myös tehdä hiukan arviota ympäristöstä jossa koira on elänyt varhaisemmat vuotensa. Siitä on hyötyä kun miettii aikanaan syitä koiran mahdollisiin ongelmiin.
Kannattaa tietysti muistaa että täysin ongelmatonta koiran muutto uuteen kotiin ei ole ja varautua ennalta siihen että täydellisenkin koissun kanssa jotain pientä konfliktia voi sattua.
Itse otin aikanaan 1-vee pystykorvan, ja sen kokemuksen perusteella olisin valmis suosittelemaan että kallistut mieluummin 3-vuotiaaseen. Silloin koira alkaa olla jo aikuinen eikä enää mikään päättömästi hilluva murkku. Pääset vähemmällä.
Mutta muista että nuo pienet seurakoirat joista luovutaan on yllättävän usein opettamatta sisäsiisteiksi. Varmista tämä asia moneen kertaan omistajalta että vältyt jatkuvalta siivousrumbalta. Ilopissit silloin tällöin nyt siivoaa kuka tahansa, mutta jatkuva merkkailu on joillekin dominanttiyksilöille tapa toimia.
Myös Facebookista löytyy paljon erilaisia ryhmiä, joissa etsitään koteja koirille, yksi ryhmä nimellä "kodinvaihtajat".
Kasvattajiin kannattaa olla ihan suoraan yhteydessä esim. puhelimitse tai sähköpostitse ja kertoa itsestään ja syistä miksi olisi aikuista koiraa etsimässä. Samoin eri koirarotujen harrastusyhdistyksissä on usein pentuvälittäjä, jolla on tietoa myös aikuisista kotia etsivistä koirista. Rotuyhdistyksiin siis myös yhteyttä suoraan. Useinhan kodinvaihtajat löytyvät ihan viidakkorummun välityksellä eli joku tietää jonkun joku tietää jonkun joka etsisi koiraa.
Minulla itselläni on ollut joskus aikuisen meille tullut labbis - aivan ihana tapaus. Se löytyi tutun kasvattajan avustuksella.
Monet kiitokset vaustauksistanne ja kaikesta infosta ja vinkeistä!
Ryhdyn seuraamaan tuota lemmikkipalstaa ja ehkä laitan oman ilmoituksenkin sinne. En ollut aikaisemmin tuosta tietoinen.
Luettuani Rottweiler-mamin vastauksen päätin laatia sähköpostin, jossa kerron vähän itsestäni ja syistä, joiden vuoksi etsin aikuista koiraa. Lähetän sen sitten suoraan minua kiinnostavien rotujen kasvattajille ja rotuyhdistyksille. Katsotaan tärppäisikö sitä kautta.
Monet kiitokset näistä vinkeistä. En ole aikaisemmin oikein ymmärtänyt, että minun itseni pitää olla aktiivisempi koiran etsinnässä.
Mitä koiran ikään tulee, olen itsekin ajatellut enemmän tuollaista 3-4 vuotiasta erityisesti jos on uros. Mulla on nuorempana ollut kaksi pentuna hankittua koiraa, molemmat uroksia ja aika lapsia ne olivat vielä 2 vuotiainakin =)
Hyvä muuten muistaa erityisesti tuo sisäsiisteys ja merkkaaminen. Aikaisemmilla koirilla ei ollut sen kanssa mitään ongelmia, toiselle tuli vanhana pidätysvaikeuksia, mutta niistäkin selvittiin käymällä useammin ulkona. Varmaan uuteen kotiin muuttaminen aiheuttaa aikuiselle koiralle stressiä ja monenlaisia reaktioita. Ajattelin että parasta olisi ottaa kaupunkiasumiseen tottunut koira, joka ei ihan kamalasti kaipaa muiden koirien seuraa, ettei uusi elämäntilanne olisi aivan vieras. Näistäkin syistä haluan selvittää taustat huolellisesti.
Ongelmiinkin osaan kyllä varautua jonkin verran, mutta kaikkeahan ei eläinten kanssa koskaan voi ennakoida. Edellinen lemmikkini oli kissa, jolla todettiin melkein kahden vuoden tutkimusten jälkeen allergia kalaproteiinille. Misu-parka ehti raapia itsensä lähes kaljuksi monta kertaa ennenkuin syy ihottumaan ja kutinaan selvisi. Huumorillahan näistä yleensä kuitenkin selvitään.
Monet kiitoket teille vielä neuvoistanne!
Kuulostaa suunnitelmalta :)
Itsekin löysin aikuisen koiran apulan kautta, laitoin ilmoitukseen muutaman pääkohdan ja tämän lisäksi laitoin linkin tekemääni google docs -asiakirjaan, jossa kerroin kattavasti minkälainen koti on tarjolla ja minkälaista koiraa etsin.
Kun kerroin riittävästi asioita jo tuossa dokumentissa, tuli aika vähän sopimattomia ehdotuksia, mutta kyllä niitäkin tuli, siis aivan erilaisia koiria tarjottiin, mitä olin rajannut.
Tuollaisen google docs -asiakirjanhan voi kuka vain tehdä ja jakaa netissä, jos omaa google-tunnuksen.
Tästä voi olla myös sinulle apua prosessissa:
https://sites.google.com/site/prokoirat/artikkelit/koiran-tiedot
Onnea etsintään! :)