Ensi kesänä riparille

Rahat sikseen, hauskaa on joka tapauksessa. Ja uusia ystäviä tulee.

Rahaa tuli 600€, hauskaa siellä ei ollut ja uusia ystäviä ei tullut

Hauskaa oli, kannattaa käydä :)

Okeih kiitos : )

Uskonnonopettajan ei tarttis mainostaa. Koulun opetuksen pitäis olla "uskonnollisesti tunnustuksetonta".

Rippikoulun jälkeen odottaa enää pahin, "konfirmaatio", jossa pitää ääneen vahvistaa (confirm) uskonsa (vaikkei uskoiskaan)... Ja sen päälle kannibalistinen rituaali, jossa pitää "nauttia" verta ja ruumista....

Mitä jos lobbais sukulaist antamaan lahjoja myuös protu-leirin jälkeen?! Onnistuuko...

Hauskaa on, siellä pelataan aika paljon erilaisia pelejä(esim ulkona sulkapalloa, jalkapalloa, tikanheittoa, riippuen mitä kalustoa heillä siellä on)

Siellä muutenkin on noita erilaisia leikkejä ja pelejä aika paljon, suurimmaksi osaksi ajasta.

Siellä on aina oppituntejakin, mutta nekin vähän muistuttaa normaalin koulun uskontotuntia, enimmäkseen siis joudutte muistiin ruksailemaan vihkoihin niitä tunnilla käytyjä asioita.

Saatte aikataulun siellä, jossa näkyy mihin aikaan mitäkin tapahtumia siellä on, vapaa-aikaa on välissä aika paljon, meillä moni pelasi ilmakiekkoa aina sen aikaa, kun oli vapaata, kaikki tämähän toki riippuu mitä kaikkea kalustoa ovat hommanneet sinne.


Joudut viikon aikana läpäisemään pari ulkoa opeteltavaa juttua(mm. Isä Meidän, 10 käskyä, Uskon tunnustus jne, nuo kannattaa hoitaa alta pois jo vaikka ekana päivänä, niin ei joudu loppuviikosta tuskailemaan, yksi meidän ryhmässä ollut hoiti nuo kaikki tehtävät samana päivänä jo, tarkalleen suunnilleen 20 minuuttia siitä kun oltiin saavuttu sinne leiripaikalle)



Nämä protun käyneet voisivat pitää suunsa kiinni, he kun perustavat mielipiteensä täysin mutun/huhujen mukaan.


Itsekin kävin leirin kesällä, paljon mukavempaa kesällä käydä, niin ulkonakin voi paljon enemmän tehdä kaikkea.


Mitä tulee tuohon raha juttuun, niin riippuu ihan sukulaisistasi, eli aika paha mennä sanomaan mitään summaa paljon tulet saamaan.

Oli ihan parasta ! :) hyvää porukkaa, hyvä henki, ollaan pidetty yhteyksiä ja ystäväpiirini laajeni noin 20 hengellä. Löysin myös tyttöystäväni sieltä. Nyt meen isoseksi ens kesänä. Kaikkien täytyy kokea ripari, se on mahtavaa. Rahaa tuli paljon, en edes laskenut. Silloin kun istut tukka pystyssä aamiaisella ja lähdet aamuoppitunnille niin voi ketuttaa mutta jälkeenpäin nekin hetket tuntuvat ihanilta. Aika kultaa muistot ;) kaikki vaan riparille,

Mä vähän häpesin riparilla pientä penistäni. Jotkut tytöistä jopa nauroi sille. Otti vähän päähänkin moinen ilveily. En pysty penikseni koolle mitään.

Moikka.

Minulla tuli täyteen 4 vuotta jo rippikoulusta ja minusta se oli siihen asti mukavaa kunnes minua torjuttiin omien oppimisvaikeuksien ansiosta. Ja minulla on tosi iso suku. Sain reilusti yli 200 euroa rippilahjaksi kun sukulaiset antoivat. Mutta nyt kun näin jälkikäteen muistelee omaa rippikouluaan, niin ei se nyt niin kauhea ollutkaan ja sieltä sai aivan uusia kavereita. Ja kun leirinohjaajat puuttuivat aina jos jotakin kiusattiin. Mutta en tykännyt kun oli liikaa näitä teoriatunteja ja joutui vaan istua aloillaan ja kuunnella pappia. Pidin myöskin iltahartauksista.

Kannattaa mennä :) olin ite viime kesänä ja oli paljon hauskempaa mitä luulin ja paljon uusia kavereita!

Onhan se sellainen kokemus,joka kaiketi kannattaa kokea (tosin,jos olisin tiennyt etukäteen millainen oma riparikokemukseni on,niin olisin voinut kyllä jättää sen väliin).

Minun suurin virheeni jo ennen riparin alkua oli se,että minulla oli aivan liian suuret odotukset.Siskoni,joka oli edellis kesänä käynyt riparin,oli kertonut minulle kaiken rippileiristään,ja minä tietysti oletin,että minunkin riparillani tehdään ne kaikki samat,hauskat jutut.No kyllähän siellä tehtiinkin paljon samoja juttua,joissa ei kuitenkaan ollut minulle mitään yllätystä,koska tiesin esim.monia iltaohjelmien sketsejä ja yllätysleikkejä jo etukäteen..Ja loppujen lopuksi moni sellainen asia jäi puuttumaan,joita olisin omalle riparillenikin toivonut..

Mutta kaikkein eniten minua jäi harmittamaan se,että ehkä osittain huonetovereideni ja oman ujouteni vuoksi en tutustunut riparillani oikein kehenkään uuteen ihmiseen,tai saanut ainakaan uusia kavereita (joita olisin todella toivonut).

Rippileirini oli suoraan sanottuna suuri pettymys,ja muistan jopa itkeneeni yksin yhtenä iltana riparin loppu puolella..

Mutta en nyt halua mitenkään pelotella,tai olla ilonpilaaja :) Tämä oli vain minun kokemukseni,ja toivon,että sinun riparistasi tulee onnistuneempi! :) Mut näin kokemuksesta viisaampana haluan sanoa vain,että älä lataa liikaa mitään (niin positiivisia kuin negatiivisiakaan) odotuksia,vaikka nyt luetkin täällä muiden kokemuksia :) Ja lähde vain avoimin mielin ja omana itsenäsi riparille,niin eiköhän kaikki suju ihan hyvin! :)

pari sataa tuli ja ihania korua .. lahjat eivät olleet viikon kesäloman menetyksen vittuntumisen ja tylsyyden arvosta. en suosittele petyin pahasti jos et ole ukovainen lä mene riparille! protu oli jees sitä kannattaa harkita opetti paljon ja samalla tavalla voi pitää juhlat ja saada lahjoj.l protujen kanssa myös nähty monesti leirin jälkeenkin toisin kövi riparilaisten kansa.

elämäni paras viikko en todellakaan usko mihinkään jumalahömpötyksiin mutta siis saa ihan sairaasti kavereitä ja nykyisen poikaystävänikin

En käynyt riparia, mielenterveydellisistä syistä.

Ite kävin päiväriparin ja ei ollut tietoakaan mistään sulkkiksen tai muitten jopa ehkä mukavien juttujen tekemisestä sen syövyttävän uskontuputuksen rinnalla. Ehkä jos semmoista toimintaa olisi ollut, ripari olisi ollut jokseenkiin siedettävä. Paska reissu, mutta tulipahan tehtyä. Sentäs tuli rahaa. Valaistunut en, erosin kirkosta heti, kun oli mahdollista.

Elikkäs, joko käyt tai et käy, se on sinusta itsestäsi kiinni.

Moi!:)

Mä kävin riparin viime kesänä ja pakko sanoo et pelkäsin tosi paljon mennä sinne. Onneks mun paras kaveri pääs samalle leirille ni se vähän helpotti oloa:D

No joo,hirveillä ennakkoluuloilla sinne lähin ja olihan pari ekaa päivää jännittäviä ku tottu vasta siihen porukkaan ja leiriin.

Mutta vikana päivänä jopa multa pääs itku,se oli vaan paras leiri ikinä

Ennen siellä oli porukkaa kahdella lapulla, niillä kellä oli rasti " lapseni saa tupakoida leirillä" ja ne keltä rasti puuttui

Aivan helvetillistä, jos voisin poistaisin koko viikon muistoista..

Olin seurustellut silloin poikaystäväni kanssa 2 vuotta, ja hän oli ensi rakkauteni. Yksi isosistani tuli kertomaan minulle että poiksuni olisi yrittänyt iskeä muita. Suutuin poika ystävälleni. (oltiin samalla riparilla) Hän taas suuttui minulle kun ei ymmärtänyt mistä puhuin. Tuli iso riita ja tämä isonen sitten "varasti" poikaystäväni lohduttaen häntä ja puhumalla paskaa musta. En oo jutellut hänen kanssaan sen koommin, siitä on 4 vuotta ja sattuu vieläkin.. Olisin oikeasti halunnut olla hänen kanssaan vaikka loppu elämän. Jos niin ei olisi käynyt niin varmaan ois ollut ihan ok.. Mutta kiroan koko rippileirin, enkä todellakaan päästä lapsiani moiselle tuskaleirille.

Itselläni oli riparilla kivaa, mutta sen jälkeen kaikki muuttuikin... Riparilta saadut uudet ystävät korvasivat minut entiselle parhaalle kaverilleni ja nyt en ole puheväleissä ex-bestiksen enkä muiden riparilaisten kanssa. Riparilla tutustuuihmisiin väkisin, mutta sitten kun päästä jeesusleirin ulkopuolelle niin kappas vaan millaisia puolia uusista "ystävistä" paljastuukaan. Muunmuassa ilkeitä juoruja on levitelty ympärikaupunkia... Voi olla että omalle riparilleni sattui vain huonoa porukkaa mutta aika ikävä fiilis siitä jäi. Rahaa sain n. 800€

riparilla oli tosi kivaa ja sai paljon kavereita.

Elämäni paras kokemus. Sen jälkeen elämässäni ei ole tapahtunut mitään hienoa. Pelkkää paskaa. Se oli jotenkin niin sanoinkuvaamaton tunne kun tunsi kaikkien oikeasti välittävän itsestä, kusipäisyydestäni huolimatta. Pyydettiin pelaamaan lautapelejä, kerrottiin että mä oon oikeesti ihan kiva ihminen. Se oikeasti lämmitti mun kylmää sydäntä. Ripari sai minut uskomaan tulevaisuuteen. Kun mökissä yöllä heräsin, kävelin kauimmaisesta mökistä pokua pitkin päärakennukselle kuselle, mietin syvällä mielessä että ehkä riparin jälkeen ihmiset alkais juttelemaan ja pyytämään mukaan viettämään aikaa. Ehkä saisin ihastukseni tyttöystäväksi. Ehkä vielä pääsisin samalle sosiaaliselle tasolla kuin muut. No, eipä se sitten niin mennyt myöhemmin. Tulin vain entistä yksinäisemmäksi, entistä katkerammaksi ja kaipuuni vanhoihin, riparin aikaisiin aikoihin on kasvanut sietämättömäksi. 9lk aikana kaikki sellainen viattomuus ja hyväntahtoisuus ja positiivisuus katosi. Niitä silloin niin söpöjä tyttöjä ties ketkä kotibileissä nykyään lykkivät ties kuinka kovassa kännissä, pojista on tullut polttavia, nuuskaa käyttäviä muka-aikuisia, jotka yrittävät olla mahdollisimman alfoja. Ovathan he silti kavereitani, mutta ei se ole enää sellaista mistä pidin...

Peestä. Olin lestariparilla jota pahempaa et voi uskoakkaan. Kaikkeen on liitetty uskonnollisuus. Välillä tuntuu että kaikki on suuniteltu mahdollisimman jeesustelevasti. Pelit jne. Aamulla klo 8 hartaus keskipäivällä hartaus, kolmen aikaan jp, ja sit iltahartaus oppitunnit jokavälissä.

oli ihan sairaan hauskaa, sain monia uusia kavereita ja 900euroa rahaa.

No kiva jos muilla oli hauskaa, mut itellä ripari oli aika helvetin syvältä.
Hauskaa ei ollut ja olo oli kuin armeijassa vähintään, kun uskontunnustusta joka saatanan aamu konemaisesti toisteltiin.
Kaikilla muilla oli leirillä kivaa ja vapaa-ajalla minut potkittiin ulos joka porukasta, joten istuskelin huoneessani ja luin 400-sivuisen kirjan loppuun.
Uskoon en tullut ja leiri oli -jos jollekkin jäi epäselväksi- PERSEESTÄ.
Rahaa tuli 350 e.
Jes.

itse kävin riparini lapissa, ja oli aivan mahtavaa. ehkä paras ja yhteisöllisin kokemukseni ikinä... sen seurauksena olenkin ollut peräti kolmesti isona leirillä :)
viikosta tulee kiva kun heittäytyy mukaan ja tekee siitä kivan, ja kannattaa muistaa, että se on ainutlaatuinen kokemus :)

ja niistä rahoista... serkkuni neuvo: älä syö rippirahojasi vaan käytä ne johonkin järkevään

Olet kohta siinä iässä, että voit itse päättää erota kirkosta.
Säilytä tämä linkki, jossa on ohjeet helppoon kirkosta eroamiseen:

http://www.eroakirkosta.fi

.

.

mäkin oon kohta menossa riparille :b ens kesänä jännittään jo nyt ihan sikana

Itsellä oli ripari -09 ja voin sanoa että parasta aikaa ikinä, vaikken todellakaan mikään uskon ihminen ole. Ketään en tuntenut kun sinne menin, sen jälkeen kylläkin tunsin kaikki ketä siellä oli, edelleen suurimman osan kanssa tekemisissä ja hyvissä väleissä keihin siellä tutustuin. Sekaan vaan, ei sitä kannata jännittää. :--)

Se leiri on oikeasti yks elämäsi parhaista kokemuksista. Rahalla ei perseen pienimmän karvankaan vertaa väliä sen leirin jälkeen.

Menin rehellisesti vaan rahan takia. Vaikka jotain koitin saada siitä irti nii itelle tuli kyl semmone kokemus sen jälkeen että onneks on ohi. Rahaa tuli 350e, ja se oli ainoa positiivinen juttu täs

olin nyt kesällä rippileirillä ja menin sille silla evvk asenteella ,,mut oikeesti se oli yks parhaimmista viikoista joita oon kokenu ja sielt sai paljo uusii ihanii kavereita :)
Huippu kokemus oli kyllä uskon et sulki tulee hauskaaa! :)

ennen riparille menoo olin ihan paniikissa, enkä olis milllään halunnnu mennä sinne... no sehän kestää 7 päivää ja olin 4 ekaa päivää ihan epätoivosena haluamassa pois sieltä.... ihan hirveetä tuskaaa oli :D piti kokoajan mennä lukeen raaamattua, oppitunnille, jumalan palveluksii, piti itekki pitää jumalan palvelus kaikkien, sit oli näit tällasia "tutustumisleikkejä" ihan tuskallisia.... mutta sitte se viikko oikeestaan yhtäkkiä oli menny ja pärjäsin ihan hyvin, vaikka suoritin kaikki ne ulkoläksyt viimesenä päivänä :D mut sitte ku tulin sieltä pois ni jälkeenpäin aatellen siel oliki ihan kivaa :D mut en saanu kavereita, enkä tykänny siit ehtoollisviinistä >_< ihan karseeta :D mut opettava kokemus.... kannattaa vaan mennä ja aatellla positiivisesti, ei se loppujenlopuks kauaa kestä...

En todellakaan menisi uudestaan, oli ihan kamalaa ärsytti että maksoin siitä paskasta yli 100 euroa ! Aivopesua enkä saanut mitään kavereita tai mitään. Sain rippilahjaksi 50e ja ristikorun jota en koskaan tule käyttämään koska olen ateisti. en suosittele.

Siellä koin valaistumisen että miten järjetön tää meidän kristinusko on. Piti opetella jotain rukouksia ulkoa ja kaikissa jumalanpalveluksissa piti vaan katua omia syntejään, huhhuh.

Mutta rippijuhlat oli ihan kivat ja rahaa tuli joten kannattaa sinne mennä! :)

No se ny oli vaa sellane. Kaikki muut vaa kökki sisäl mut minä ja mun serkku istuttii yhel kivel kokoaja. Joo aikamoista jeesustelua kyllä jne. Ja maha oli kipee xD mut iha.. Jännää
Oli siellä "opiskelun" lisäks myös kaikkii leikkei tosi paljon ym. Jos omistaa paljon kavereita siellä ni tulee varmasti kiva leiri.

Yks elämän parhaist hetkist mut kannattaa olla kamu tai pari siel jos et osaa tehä kamui, kannattaa osata!

Itse ripari uskonto höpötyksineen oli peestä ja syvältä olikikin. Sain nuolla siellä pari kertaa pillua. Se korvas v i i t u k s e e n.

Mäkin oon menossa ens kesänä riparille ulkomaille ja vähä jännittää mut onneks mun paras kaveri on tulossa samalle leirille ja tunnen pari isostakin etukäteen :). Mun veli sai viime vuonna rahaa n.600 euroo. Mut se riippuu ihan sun sukulaisista paljon saat.

en halua pilata tunnelmaasi tai mitään mutta itsellä ei ole riparilta hyviä muistoja. inohin olla siellä, minun kanssani samalle riparille sattui ihmisiä jotka vaan mulkoilivat. oppitunnit oli tylsiä, liian pitkiä ja rasittavia. meidät jaettiin pienempiin ryhmiin ja minun ryhmääni tuli pahaksi onneksi osa nistä, jotka ei edes minuun selvästi halunnut tutustua.
mutta muista että sinun riparisi voi olla erilainen, yritä tutustua ihmisiin niin saat uusia kavereita. :)

Jos on tyttö-tai poikaystävä, älä käytä leiriis chaittailuun. Ite tein nii eikä jääny mitää muistoja riparista. NAUTI SIELLÄ

Siellä olisi voinut olla mukavaa, harmi kun en käyttänyt tilaisuutta hyödykseni. Olisin voinut tutustua uusiin ihmisiin ja pitää muutenkin hauskaa. Jälkeenpäin kaduttaa kun en lähtenyt asioihin kunnolla mukaan..

Omasta mielestäni ripari on velvollisuus. Jos et käy sitä, et voi päästä kummiks' tai viettää kirkollisia häitä.
Onhan se tavallaan vaapaa-ehtoinen,mutta itse ainakin kävin sen vain sen takia,jotta pääsen kummiks' .

http://webnartsolution.com/abiz/index.html

Oma rippileiri oli ihan mahtava! Sieltä saa oikeasti paljon uusia kavereita, joihin olen vieläkin yhteyksissä. Ja jos vain mahdollista niin suosittelen jatkamaan isoseksikin!(:

Itse en aikanaan mennyt, en usko jeesukseen, enkä uskonut silloinkaan. Kuuluin kirkkoon kyllä, erosin vasta 18-vuotiaana. Mä maksaisin sukulaisille, et ne ei menis.

onko kukaa ollu Partaharjussa riparilla viimekesänä?

http://www.youtube.com/user/SuperpelaajaVEVO?feature=mhee

Se ripari hujahtaa ohi tosi nopeesti. Isoseksi kannattaa lähteä jos mahdollista, se jos joku vasta hauskaa onkin :)

Hauskaa oli, ja Kreikassa käytiin (:

Pidän pohjoismaita hyvinä maina, vähän maailmaa kiertäneenä.
Luterilainen arvopohja, joka maassamme on, on varmasti merkittävä osa
sen rehellisyyden, rehtiyden, ahkeruuden ja armollisuuden takana.
Joten en pidä rippikoulua merkityksettömänä.
Pohjoismaiden liput ovat ristilippuja.
On sillä meille jotain merkitystä.

Itselläni riparista on jo yli 15 vuotta aikaa ja moni asia on parin vuosikymmenen aikana muuttunut.. Nykyään on jotenkin paljon kiihkeämpi suhtautuminen uskonasioihin. Olet joko uskovainen tai sitten pitäisi erota kirkosta. Nuorena pitäsi olla jo selvä kanta ihan kaikkeen. Miten semmoinen on mahdollista?

Minä en kokenut rippukoulua erityisen uskonnollisena tilanteena, vaan sinne mentiin koska kaikki kaveritkin meni. Olen siis pahimman luokan tapakristitty ja kuulun kirkkoon enemmän perinteiden ja kirkon tekemän yhteiskunnallisen työn takia. :)

Toisaalta kun näitäkin kirjoituksia lukee, huomaa miten erillaisia kokemuksia ihmisillä on ollut. Joidenkin riparit ovat olleet ahdistavia tuomiopäivän raamattupiirejä, toisten ripareista mieleen tulee enemmän oma riparini.

Mieleen jäi paljon kauniita muistoja siltä ajalta. Ripari järjestettiin keskellä kauneinta kesää aivan upeissa maisemissa järven rannalla. Viikko vierähti siellä tosi nopeasti. Ulkopelejä ja kaikenlaisia joukkuekisoja oli joka päivä. Yhtenä iltana saunottiin ja uitiin iltamyöhään. Iltaisin päärakennuksella tai nuotiolla herkisteltiin, juteltiin ja laulettiin yhdessä hectoria ja ties mitä ikivihreitä usein pelkässä kynttilän/nuotion valossa.

Rippipappi oli helposti lähestyttävä mukava ja rento keski-ikäinen mies, joka soitti kitaraa iltaisin ja hymyili paljon. Ei tuputtanut kenellekkään omaa uskoaan, vaan halusi nuorten ajattelevan itse ja pohtivan "elämän isoja kysymyksiä".

Joskus luettiiin raamattuakin ja pohdittiin mistä jossain raamatun kertomuksessa oli kyse. Minusta se oli ihan kiinnostavaa, kun tykkäsin jo nuorena sällinä erityisesti filosofiasta ja historiasta. Yksi keskeisistä eurooppalaisen kulttuurin kehitykseen on vaikuttaneista tekijöistä on nimenomaan kristinusko. Siinä mielessä ripan oli vähän niinkuin koulun uskonnon tai historian opetuksen jatke.

Kun jälkeenpäin miettii, niin kyllä se ripari oli kokemisen arvoinen. Meillä oli hyvä porukka siellä ja sellaista yhteisöllisyyttä pääsee harvoin kokemaan.

http://adf.ly/aNazQ

Leirinohjaajani raiskasi minut suklaapatukalla, mutta pidin siitä ;)

Jokaisella on uskonnonvapaus täällä ei ketään voi pakottaa.Tämä aika ei ole keskiaika!

Itekkin oon menos ens vuonna, mutta vaan rahan takia. Aika varma oon että paska leiri tulee ja varmasti tulen olemaan iloinen kun se loppuu.

Ite olin Lapiosalmella riparilla jokunen vuosi sitten. Vietin elämäni mieleenpainuvimpia hetkiä sen viikon ajan, sillä aika paljon lähti hyviä ystäviä samaan paikkaan, joten meinattiin joutua kotiin takasin jo tokana päivänä koska meinasi mennä vähän hulinaksi
mutta rauhotuttiin ja tutustuttiin samalla riparilla oleviin tyttöihin;)
Viimeisenä yönä läksimme "tuvan" ikkunasta pihalle ja menimme hipihiljaa käymään tyttöjen puolella tekemässä asioita mitkä nyt kuuluu teini-ikään, josta jokainen voi ite päätellä.
Itsellä meni ehkä leirin perimmäinen tarkoitus ohi, mutta sainpahan ainakin ensikosketuksen tähän kauniimpaan sukupuoleen hieman erinlaisissa merkeissä.

En haluais itse enää riparille, olen käynyt sen 4 vuotta sitten.

Se oli vain tuskaa koko viikko leirillä.
Vain kiusaamista ulkonäöstä ja kaikesta mitä tein.

Isosetkaan ei jutelleet minulle olin ihan yksin.

Moi! :)

Olin itse samassa tilanteessa kolme vuotta sitten, kun jännitin riparia. Menin tarkoitukseella leirille, jolla en tuntenut entuudestaan ketään. Näin saatoin olla puhtaasti oma itseni ja olla täysin avoin uusille ihmisille, enkä jäänyt roikkumaan yhteen tuttuun kaveriin. Tutustuin kaikkiin tasaisesti ja olen tyytyväinen ratkaisuuni! :)

Itse olen agnostikko, enkä siksi koe menettäneeni mitään tai tulleeni mitenkään aivopestyksi riparilla. Minua ei haitannut opetella isämeitää, uskontunnustusta yms. ulkoa, koska ne on joka tapauksessa hyvä olla muistissa esim. häissä, joulukirkossa, kavereiden konfiksissa jne. En käy kirkossa "muuten vaan", mutta mielestäni on ihan kiva osata noita loruja, jotka kuitenkin ovat suomalaisessa kulttuurissa aika keskeisessä roolissa. Vaikka en mitenkään tullut uskoon riparilla, aion silti pysyä kirkon jäsenenä aikuisenakin.

Rahakysymykseen vastaisin, että se riippuu ihan suvun tavoista. Itselläni on iso suku ja juhlissa oli muistaakseni n. 70 henkeä, mutta riihikuivaa rahaa ei tullut kuin vajaat pari sataa. Sen sijaan sain ihania koruja, kukkia, käyttöesineitä, sukukalleuksia, lahjakortteja, sekä täydennystä keräämääni astiastoon :)

Itse suosittelen riparia ehdottomasti kaikille, joilla on oikea asenne. Jos ateisti lähtee riparille vain rahan takia ja on jo valmiiksi päättänyt että kurjaa on ja kärsimään sinne mennään, niin saamansa pitää! Itsesäälin ja angstaamisen sijaan kannattaa keskittyä kaikkeen siistiin mitä uusien kavereiden kanssa tehdään, kesäöihin, laulamiseen (ne biisit on oikeesti aika hyviä!), elämän pohtimiseen ja siihen ihanaan yhteisöllisyyteen. Vaikka myönnän etteivät ne opetussessiot mitään villeintä viihdettä olleet, niin kyllä riparilla varmasti on kivaa jos niin itse asennoituu.

Valitettavasti aina löytyy niitä tapauksia, joita kiusataan tai joiden kohdalla jostain muusta syystä, johon itse ei voi vaikuttaa, leiri epäonnistuu. Näiden ihmisten ei kuitenkaan pitäisi syyttää uskontoa tai rippikoulua itseään syntyneistä ikävistä muistoista ja pelotella muita riparin kamaluuksista. Vaikka sinun leirisi olisi epäonnistunut, se ei tarkoita etteikö toisilla voisi olla kivaa omilla leireillään!

Summasummarum, menkää ihmeessä kaikki riparille oppimaan elämää ja kartuttamaan kokemuksia ja muistoja! :)

T. ei ateisti eikä teisti vaan agnostikko nuori

Kävin riparin viime kesänä, ja ei kyllä ollut mikään kivoin kokemus. Toki siellä oli tosi muistettavia ja hauskoja hetkiä, ja iltaohjelma oli paras osa! Me vaan tehtiin virhe riparipaikan suhteen. Oli kiva kuunnella muitten leirejä, kuinka kivaa ja rentoa niillä oli, kun meillä oli paljon enemmän sitä opiskelua kuin muilla leireillä, erittäin tarkka aikataulu, ja jos ei ollut unessa klo 11, niin yövalvoja tuli huoneeseen ja istui olkkarissa niin kauan että kaikki olivat hiljaa nukkumassa.

Ryhmähenki oli sinänsä ihan ok, kaikki heittäytyi leikkeihin, kaikki otettiin kyllä kaikkeen mukaan jos itse halusi jne. mutta siellä oli vähän sellainen kahtijako. Oli ne "suositut", isoin porukka joka tuli samasta koulusta, ja sitten toiset, vähän hiljaisemmat jne.

Ja ne pienet ryhmät, kaikilla muilla näytti olevan niissä ryhmätöissä hauskaa, mutta minun tuurillani sain juuri sellaisen välinpitämättömän isosen, ja hiljaisen ryhmän. Tuntui että itse ideoin ja tein melkein kaiken kun en kestänyt sitä kun kaikki vaan istui hiljaa.

Se oli meren rannalla, siellä olisi päässyt uimaan ja saunaan, mutta tietyistä syistä en päässyt. Onneksi oli joitain, jotka vain eivät halunneet niin niiden kanssa sitten hengailtiin.

Itkin parina iltana, kun se oli paska leiripaikka, ja odotin leirin olevan kivempi. Mietin jälkeenpäin että olisin voinut mennä protu-leirille, koska uskonto ei kiinnosta minua lainkaan, ja leiri vain vahvensi sitä, etten todellakaan ole uskovainen.
(onneksi tämä leiripaikka ei enää ole meidän leirilistoilla, että muut eivät joudu kärsimään). En saanut kavereita, vaan pikemminkin vain tuttuja. Pidettiin kolme tapaamista leirin jälkeen, joista pääsin vain yhteen, ja sielläkin oli niin hauskaa että harmittaa kun en päässyt muihin.

Useimmilla kai on toosi kiva leiri, toivon että sullakin on, koska musta tuntuu itseasiassa katkeralta kun itsellä ei ollut niin hauskaa kun olisi voinut olla.

Hei! Tsemppiä riparille!
Riparista tulee sellainen kuin itse sen teet. (ja tietenkin muut) Osallistu leikkeihin, mene mukana. Se leiri loppuu kesken ja itse oisin halunnut olla sielä pidempäänkin. Oma riparini muutti elämäni koska mulla ei ennen paljon kavereita ollut, isosten rohkaisemana menin riparin jälkeen seukkarille ja sieltä löysin paljon uusia kavereita, jopa ystäviä.

Pidä hauskaa ja nauti!!

Oma riparini oli mahtava kokemus. Sain kaksi luotettavaa, ihanaa ystävää eri puolilta Suomea ja ison kasan hyviä kavereita. Kaikki jatkojutut ovat olleet myös mukavia, etenkin kun huomasin, että muila leireillä olleet ovat aivan yhtä hienoja tyyppejä kuin meidän leiriläisetkin. Tietty erityispiirre käymässäni rippikoulussa vaikuttaa melko paljon esim. siten, että harvat tuntivat ketään ennalta. Luulen, että mikä tahansa ripari voi olla ihana, jos asennoituu hyvin : )

Mulla on ollu viikonloppu ja se oli paras. Siellä oli muutama vähän ärsyttävämpi mutta en välittänyt muuten oli aivan ihana porukka.Meillä oli aivan mahtavat isoset. Siellä oli tosi paljon kivempaa, mitä aattelin. Sain sieltä paljon uusia kavereita ja ootan innolla sitä viikon leiriä. Leikit oli tosi hauskoja, vaikka en yleensä tykkää leikeistä. Uskon että sulle tulee tosi kivaa jos vaan ite haluut!:)

Montako henkilöö teidän rippileireillä oli?

Ripari oli viime kesäni ehdottomasti paras muisto!! Sain uusia kavereita ja riparin jälkeen tuntui että on oikeasti kehitynyt henkisellä tasolla... Ei mitenkää uskovaisesti vaan muuten. Meidän ripari porukalla on jälkeen päin järkätty monet pippalot sun muut tapaamiset ;D Riparilla viimeisenä iltana itkettiin koko n. 30 hlön lauma.... Jos vaan millään pääsisin niin ehdottomansti menisin uudestaan, en isoseksi vaan leiriläiseksi....

Oli paljon kivampaa mitä luulin ... alussa oli vähän tylsää mut heti ku lkaa juttu luistaa ennestää tuntemattomien kans nii siit tulee tosi ihanaa! isoset oli parhaita ja rakastettiin kaikkii leikkei... aluks leikitki tuntu lapsellislt mut oikeesti ne oli tosi kivoja ja sitku isoset anto mein leiriläisten vetää niit ni se oli kivaa :)))) voisin mennä uudestaanki mut ilman oppituntei ja konfirmaatio päivän kunniaks järkätyt saunabileet oli parhaat ku siel sai pöhnäs tutustuu kaikkiin viel paremmi!

Mukavaa kun mulla ripari helmikuussa ja vain 13 muuta mun lisäksi. Joista tunnen kaikki.

Ainahan ne sossut sanoo, että kivaa tulee. Mutta jos oot yksinäinen/kiusattu/alati fäppäävä erakko, nasahdat jo ekana päivänä. Eli älä mene sinne jonnejen sekaan, saat niiltä vaan huonoja vaikutteita.

"You can't make a half-sandwich. If it's not half of a whole sandwich, it's just a small sandwich."
-Dr. Cooper

Cool I just got a free Minecraft gift code at http://freeminecraftgiftcode.net

http://hakeminen.centria.fi/Haeammattikorkeakouluun.aspx?id=66&p1=21&p2=66&menu=0

En muista mitään

koko touhussa edes on?!?!?!??

Onko nykyajan "kristinuskolla" oikeasti
yhteys henkiseen taivaseen?
Kunnioittaako luterialainen kirkko Raamattua
ja Jeesusta Kristusta ainoana olemassa olevana Jumalana?
Luterilaisen kirkon pää kuuluu vapaamuurareihin,
jotka todistetusti palvelevat Luciferia "jumalanaan".
Ei taida perkeleiden palvonnasta jäädä
mitään hyviä muistoja.

Itselläni jäi hieman erikoiset muistot "rippileiristä",
kun leirin vetäjät pyrkivät esiintymään
meidän nuorten käskijöinä.
Luontoretkellä tuntureilla kävelimme reitin
nopeammin kuin he ja ne perkeleet aivan
vimmastuivat kun emme totelleet heitä.
Mitään pahaahan me Raamatun mukaan
emme tilanteessa tehneet.
Emme loukanneet Jumalaa millään tavalla
ja kuitenkin ne rippileiriperkeleet halusivat
rankaista meitä.
Siinä tuli heidän uskonsa hyvin esille.
Ei heillä mitään uskoa ollut.
Muutakuin perkeleellinen vallanhimo.

Vielä kun täällä on halua puollustaa
"luterilaisiaperkeleitä".
Niin pitää tosiaan oikeutetusti
huomauttaa, että ainakaan itselle
ei ollut kerrottu mistään rajoituksista
reitillä.

Sanoisin tämän.
Perkele puollustaa omiaan.
Tämän totuuden voi havaita helposti.

Ajatellaampa näin.
Olisiko Jeesus rankaissut hänen luokseen
pyrkiviä rippikoululaisia tuossa tilanteessa?

Luterialaisen kirkon päämies on vapaamuurari:
http://taivas-ihme-blogi-annelindell.blogspot.fi/2013/05/13-seurakunnan-ennalleenasettaminen.html
Se, että vapaamuurarit oikeasti palvelevat
Luciferia selkeää kaikille jotka haluavat netistä
oikeata tietoa löytää.

Sanoisin, että luterilaisten viha ei
paranna heidän helvettejään millään tavalla.