Annoitko/aijotko antaa lapsesi adoptioon?!?

Opiskelen sairaanhoitajaksi ja teen tehtävää lasten hoidon-kurssille. Sain todeta, että on todella vaikeaa löytää tietoa aiheesta, joka tuntuu olevan arka, mutta kuiten kin tosiasia. Eli lapsen adoptioon antamisesta.
Nyt tarvitsisin hyviä kirjavinkkejä (jos sellaisia löytyy) ja mielelläni myös asian kokeneiden äitien ja miksei isienkin ajatuksia.
Miksi päädyitte tähän ratkaisuun?Millaista apua saitte/toivoitte hoitohenkilökunnalta/viranomaisilta? Ja tietenkin tärkein:miten selvisitte? Toivon, että voin käyttää työssäni teidän ajatuksia, mutta tokikin ilman nimeä/nimimerkkiä ja lähteenä internetin keskustelupalsta. Kiitos kaikille jo etukäteen!!
Mukavaa syksyn jatkoa kaikille!!!
2693
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Ystäväni joutui antamaan lapsensa adoptioon17.v sitten.Oli liian nuori pystyäkseen hoitamaan ja huolehtimaan lapsesta(myös vanhemmat painostivat).Ensin kaikki meni ihan hyvin mutta jälkeenpäin varsinkin"vaari"rupesi kaipaamaan poikaa,koska ystäväni oli ainoa lapsi ja sai myöhemmin 3 tytärtä.Poika on nyt täysi-ikäinen ja tiedän että ystäväni kaipaa poikaa joka päivä.
Ei ollut helppo ratkaisu ja jälkeenpäin olemme jutelleet että hän antoi suvun painostaa liikaa koska lapsihan oli suuri"häpeä".Äitinsä toimi silloin pienellä paikkakunnalla kunnanvaltuustossa yms.

Äänestä

lapsistani joita minulla on neljä. Olen itse adoptiolapsi(-77). Vanhempani olivat sillon eronneet ja äiti alkoholisoitunut pahasti. Minä sain uudet vanhemmat ja vielä isoveljen ja myöhemmin pikkusiskon. Omaa Historiaani en ole halunnut muistella ja siksi pyrin hoitamaan lapseni itse. Ilman adoptiovanhempia en olisi kyllä selvinnyt

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Tietoa tarvitseva kirjoitti:

Opiskelen sairaanhoitajaksi ja teen tehtävää lasten hoidon-kurssille. Sain todeta, että on todella vaikeaa löytää tietoa aiheesta, joka tuntuu olevan arka, mutta kuiten kin tosiasia. Eli lapsen adoptioon antamisesta.
Nyt tarvitsisin hyviä kirjavinkkejä (jos sellaisia löytyy) ja mielelläni myös asian kokeneiden äitien ja miksei isienkin ajatuksia.
Miksi päädyitte tähän ratkaisuun?Millaista apua saitte/toivoitte hoitohenkilökunnalta/viranomaisilta? Ja tietenkin tärkein:miten selvisitte? Toivon, että voin käyttää työssäni teidän ajatuksia, mutta tokikin ilman nimeä/nimimerkkiä ja lähteenä internetin keskustelupalsta. Kiitos kaikille jo etukäteen!!
Mukavaa syksyn jatkoa kaikille!!!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu