Talon painon vaikutus perustaan

Millaisia on älvärin perustukset eli ne pilari tassut? Onko ne aina samanlaiset? Siis maasta ja painosta riippumatta...

Entäs paalutus, kuinka syvälle ne tehdään vaikuttaako siinä paino ja korvaako paalu anturan?

Dfrankg kirjoitti:

Millaisia on älvärin perustukset eli ne pilari tassut? Onko ne aina samanlaiset? Siis maasta ja painosta riippumatta...

Entäs paalutus, kuinka syvälle ne tehdään vaikuttaako siinä paino ja korvaako paalu anturan?

Älvärin tassuista en osaa juuri mitään sanoa, kun toimin vastakkaisella laidalla pelikenttää - kolkyt vuotta alalla, eikä vielä koskaan ole tarvinnut älvsby-työmaalle nokkaansa tunkea.

Paalutuksia on hyvin monen laisia ja niitä upotetaan erilaisiin syvyyksiin. Pientalotyömailla varmaankin yleisin paalutyyppi on tukipaalu, jollainen upotetaan kovaan pohjaan asti. Karkeasti ottaen alle 10 metrin upotussyvyyksiin on kilpailukykyisin teräspaalu ja yli 20 metrissä miltei ainoa vaihtoehto on betonipaalu. Noiden syvyyksien välimaastossa sitten jompi kumpi ja vaihtuu liukuvasti monien eri muuttujien perusteella.

Paalulla aikaansaadaan selkeästi kantava pistemäinen alue, joten paalujen yhteydessä käytetään yleensä sokkelipalkkia paalujen nokassa, jotta talo saadaan kannatettua viivamaiselta kovalta alustalta. Noitten Älvbytalon tassujenkin päälle tulee ymmärtääkseni sokkelipalkit eli saman tyyppinen perustamistapa, jos vaan ajattelee tassun vaihdettavaksi paaluun.

UPDATE_8701226 kirjoitti:

Älvärin tassuista en osaa juuri mitään sanoa, kun toimin vastakkaisella laidalla pelikenttää - kolkyt vuotta alalla, eikä vielä koskaan ole tarvinnut älvsby-työmaalle nokkaansa tunkea.

Paalutuksia on hyvin monen laisia ja niitä upotetaan erilaisiin syvyyksiin. Pientalotyömailla varmaankin yleisin paalutyyppi on tukipaalu, jollainen upotetaan kovaan pohjaan asti. Karkeasti ottaen alle 10 metrin upotussyvyyksiin on kilpailukykyisin teräspaalu ja yli 20 metrissä miltei ainoa vaihtoehto on betonipaalu. Noiden syvyyksien välimaastossa sitten jompi kumpi ja vaihtuu liukuvasti monien eri muuttujien perusteella.

Paalulla aikaansaadaan selkeästi kantava pistemäinen alue, joten paalujen yhteydessä käytetään yleensä sokkelipalkkia paalujen nokassa, jotta talo saadaan kannatettua viivamaiselta kovalta alustalta. Noitten Älvbytalon tassujenkin päälle tulee ymmärtääkseni sokkelipalkit eli saman tyyppinen perustamistapa, jos vaan ajattelee tassun vaihdettavaksi paaluun.

Älvärin tassu ei tietenkään korvaa paaluja ja niitä voidaan käyttää vain riittävän kantavassa maaperässä.
Älväri on hyvin kevyt niin sanottu parakkirakennus ja keveydellä voidaan myös säästää perustamisen kustannuksissa.
Älvärin tassun pohjapinta-ala on 500 mm anturan kanssa samaa luokkaa. Perustustavan päättää rakennesuunnittelija maaperätutkimuksen tietojen perusteella.
Älväreitä on tehty myös paalutettuna ja kellarillisena, se on erittäin suuri ja menestynyt talotehdas pohjoismaissa. Nopea rakentaa ja halpa sarjatuotannon ansiosta. Ei tietenkään voi verrata Lammin kivitaloon, kuten ei Mersuakaan Ladaan.
Suurimmat ongelmat ovat olleet puisen rossipermannon kosteus probleemit. Kuitenkin hinta ja laatu ovat kohdallaan ja kauppa käy.
Etuna voisi mainita sarjatuotannon, jolloin kaikki on tasalaatuista ja sääsuojaus hallinnassa. Hinta myös pitää eikä tule yllätyksiä niin helposti.
Sarjatuotannon etuna pitäisin myös sitä, ettei tarvitse kuunnella kaiken maailman talotietäjien neuvoja, jotka voivat tulla kalliiksi.
Vähän lipsahti aiheesta, mutta tulipa sanottua.

Talomyyjä 52 kirjoitti:

Älvärin tassu ei tietenkään korvaa paaluja ja niitä voidaan käyttää vain riittävän kantavassa maaperässä.
Älväri on hyvin kevyt niin sanottu parakkirakennus ja keveydellä voidaan myös säästää perustamisen kustannuksissa.
Älvärin tassun pohjapinta-ala on 500 mm anturan kanssa samaa luokkaa. Perustustavan päättää rakennesuunnittelija maaperätutkimuksen tietojen perusteella.
Älväreitä on tehty myös paalutettuna ja kellarillisena, se on erittäin suuri ja menestynyt talotehdas pohjoismaissa. Nopea rakentaa ja halpa sarjatuotannon ansiosta. Ei tietenkään voi verrata Lammin kivitaloon, kuten ei Mersuakaan Ladaan.
Suurimmat ongelmat ovat olleet puisen rossipermannon kosteus probleemit. Kuitenkin hinta ja laatu ovat kohdallaan ja kauppa käy.
Etuna voisi mainita sarjatuotannon, jolloin kaikki on tasalaatuista ja sääsuojaus hallinnassa. Hinta myös pitää eikä tule yllätyksiä niin helposti.
Sarjatuotannon etuna pitäisin myös sitä, ettei tarvitse kuunnella kaiken maailman talotietäjien neuvoja, jotka voivat tulla kalliiksi.
Vähän lipsahti aiheesta, mutta tulipa sanottua.

Ilmoitetaanko talosta painoa perustussuunnitelmaa varten

kjkujjh kirjoitti:

Ilmoitetaanko talosta painoa perustussuunnitelmaa varten

Ei sellaista ole tarpeen ilmoittaa eikä tarkasti voikaan. Perustuksen suunnittelija osaa sen laskea itse riittävällä tarkkuudella. Jos ei osaa, on väärällä alalla.

konnari, rakenne kirjoitti:

Ei sellaista ole tarpeen ilmoittaa eikä tarkasti voikaan. Perustuksen suunnittelija osaa sen laskea itse riittävällä tarkkuudella. Jos ei osaa, on väärällä alalla.

Toisaalta on sellaisiakin perustussuunnittelijoita, jotka edellyttävät lähtötiedoista löytyväksi kuomituskaaviot, koskapa jonkun verran voidaan kuormien jakautumiseen vaikuttaa yläpuolisten rakenteiden erilaisilla ratkaisuilla.

Mutta useimmiten juuri niin kuin virkaveli tuossa edellä kertoi - perustussuunnittelija useimmiten osaa kyllä itsekin nuo kuormitukset laskea.

Talomyyjä 52 kirjoitti:

Älvärin tassu ei tietenkään korvaa paaluja ja niitä voidaan käyttää vain riittävän kantavassa maaperässä.
Älväri on hyvin kevyt niin sanottu parakkirakennus ja keveydellä voidaan myös säästää perustamisen kustannuksissa.
Älvärin tassun pohjapinta-ala on 500 mm anturan kanssa samaa luokkaa. Perustustavan päättää rakennesuunnittelija maaperätutkimuksen tietojen perusteella.
Älväreitä on tehty myös paalutettuna ja kellarillisena, se on erittäin suuri ja menestynyt talotehdas pohjoismaissa. Nopea rakentaa ja halpa sarjatuotannon ansiosta. Ei tietenkään voi verrata Lammin kivitaloon, kuten ei Mersuakaan Ladaan.
Suurimmat ongelmat ovat olleet puisen rossipermannon kosteus probleemit. Kuitenkin hinta ja laatu ovat kohdallaan ja kauppa käy.
Etuna voisi mainita sarjatuotannon, jolloin kaikki on tasalaatuista ja sääsuojaus hallinnassa. Hinta myös pitää eikä tule yllätyksiä niin helposti.
Sarjatuotannon etuna pitäisin myös sitä, ettei tarvitse kuunnella kaiken maailman talotietäjien neuvoja, jotka voivat tulla kalliiksi.
Vähän lipsahti aiheesta, mutta tulipa sanottua.

Niin käsitinkö, että älväri on sen verran kevyt, että voidaan rakentaa pilari perustalle, mutta onnistuuko muihin taloihin tehdä vastaavia perustoja...

kkkkkhhkuyju kirjoitti:

Niin käsitinkö, että älväri on sen verran kevyt, että voidaan rakentaa pilari perustalle, mutta onnistuuko muihin taloihin tehdä vastaavia perustoja...

Ei kait älväri ole sen kevyempi kuin muutkaan parakki-malliset talot.

Ja vastaavia perustuksia, jos sellaisen sattuu perustussuunnittelija kelpuuttamaan, voi tietysti tehdä muihinkin taloihin.

UPDATE_8701226 kirjoitti:

Toisaalta on sellaisiakin perustussuunnittelijoita, jotka edellyttävät lähtötiedoista löytyväksi kuomituskaaviot, koskapa jonkun verran voidaan kuormien jakautumiseen vaikuttaa yläpuolisten rakenteiden erilaisilla ratkaisuilla.

Mutta useimmiten juuri niin kuin virkaveli tuossa edellä kertoi - perustussuunnittelija useimmiten osaa kyllä itsekin nuo kuormitukset laskea.

Eiköhän se rakennesuunnittelija osaa aina laskea myös kuormat, rakennesuunnittelijana saa toimia ainoastaan insinöörin pätevyydellä ja valmistuakin pitää oikealta linjalta. Kaikki insinöörit eivät ole rakennesuunnittelijoita ja rakennusmestareilla ei näitä pätevyyksiä ole.
Saattaahan joukossa aina tietysti olla erilaisella osaamisella varustettuja koulupätevyydenkin omaavia, jopa laskutaidottomia. Onhan niitä lääkäreissäkin ja oma hammaslääkärini sanoi että hänen hammashoitajansa päihittää tiedoiltaan helposti huonon lääkärin.
Suurilla talotehtailla näitä rakennesuunnittelijoita on leivissään pilvin pimein ja perustuksen suunnittelu kuuluu yleisesti hintaan.

Jos tätä perustustapaa käytetään, on talon keveydestä etua. "Raskasta" taloa ei ehkä voi näin perustaakaan, riippuu lähinnä maaperästä. Painoa lisäävät monikerroksisuus, muuratut seinät, betonirakenteet (lattiat, välipohjat, seinät) yms. Jos ei näitä ole, on talo selkeästi kevyempi. Muuratut rakenteet ovat myös arkoja perustusten epätasaiselle painumiselle, mikä pehmeälle maalle perustettaessa on aina lähempänä.

konnari, rakenne kirjoitti:

Jos tätä perustustapaa käytetään, on talon keveydestä etua. "Raskasta" taloa ei ehkä voi näin perustaakaan, riippuu lähinnä maaperästä. Painoa lisäävät monikerroksisuus, muuratut seinät, betonirakenteet (lattiat, välipohjat, seinät) yms. Jos ei näitä ole, on talo selkeästi kevyempi. Muuratut rakenteet ovat myös arkoja perustusten epätasaiselle painumiselle, mikä pehmeälle maalle perustettaessa on aina lähempänä.

Ei muuten luulisi olevan kovin vaikea laskea nyyaikaisin suunnitteluvälinein paljonko tulee kuormaa vaikkapa per sokkeli/m...jos tiedetään mitä sen sokkelin päälle tulee.

Rakennusalaa ei vain kiinosta tällaisiaakaan asioita laskea ja ilmoittaa.

tretertte kirjoitti:

Ei muuten luulisi olevan kovin vaikea laskea nyyaikaisin suunnitteluvälinein paljonko tulee kuormaa vaikkapa per sokkeli/m...jos tiedetään mitä sen sokkelin päälle tulee.

Rakennusalaa ei vain kiinosta tällaisiaakaan asioita laskea ja ilmoittaa.

Pelkkää yhteen- ja kertolaskua se on, ei sen kummempaa. Miksi se pitäisi ilmoittaa, kun jokainen suunnittelija osaa sen helposti itse laskea riittävällä tarkkuudella?