Taloyhtiössä sattui laaja vesivahinko. Taloyhtiön hulevedet menivät 45 vuotta suoraan kaupungin jäteviemärin. Kaupunki remontoi kesällä runkoviemäriä ja katkaisi hulevesien pääsyn jäteviemäriin. Seurauksena laaja vesivahinko taloyhtiössä. Isännöitsijä tietysti vaatii korvauksia kaupungilta. Nyt on kuitenkin selvinnyt, että kaupunki on lähettänyt isännöitsijälle 7 vuotta sitten kirjallisen ilmoituksen karttoineen , minne hulevedet pitää johtaa vuoteen 2010 mennessä. Mukana myös vastauslomake, joka pyydetty palauttaa kaupungille. Kaupunki lähettänyt vielä toisenkin kehoituksen. Isännöitsijä muistaakin kaupungin "kirjeet" ja maininneen niistä hallitukselle. Hallitus ei muista mitään. Yhtiökokouksissa ei koskaan ole ollut puhetta "hulevesiviemäreistä". Kuka laskun maksaa?
vesivahinko
todella huolestunut
20403
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Laskun maksaa taloyhtiö. Uusi yhtiökokoushan myöntää perinteisesti vastuuvapauden edelliselle hallitukselle. Joten se siintä.
Isännöitsijää ei oikein voi noin pitkän ajan jälkeen vetää vastuuseen jos hän on kertonut asiasta hallitukselle mutta se ei ole johtanut mihinkään toimenpiteisiin.
Tietysti asiaa voidaan pallotella vaikka kuinka pitkään mutta lopulta sen maksaa taloyhtiö.
Ennen kuin myöntää mitään, niin pitää tutkia hallituksen pöytäkirjat ja pyytää vesilaitokselta ne kirjeet nähtäväksi. (kopiot niistä papereista)
Tähän tehtävään voi palkata asianajajan.
(ainakaan sitä samaa isännöitsijää en laittaisi hoitamaan asiaa)
Vastuuseen tuollainen isännöitsijä pitää saada. Jos ei suostu mitään korvaamaan, niin sitten vaan asianaja hoitamaan asiaa. Valtuudet ainakin pois siksi aikaa kun juttu on selvinnyt.
Mielestäni...
Jos asiasta ei ole pöytäkirjoissa mainintaa ja oikeastaan siitä pitäisi löytyä hallituksen päätös, jotta isännöitsijä voisi vetäytyä vastuusta.
Kyllä tämän kaltaisen tehtävä hoitaminen kuuluu yhtiön operatiiviselle johdolle eli isännöitsijälle.
Yleensähän isännöitsijöillä on vastuuvakuutus, joten kovin isosta ongelmasta ei pitäisi olla kysymys.
Jos isännöitsijä ei suostu korvaamaan aiheuttamaansa vahinkoa, niin voidaanko vain yhtiökokouksessa ehdottaa asianajajan palkkaamista.Pitääkö asia olla esityslistalla. Riittääkö enemmistö?
Yhtiökokous voi tehdä päätöksiä vain asioista, jotka ovat yhtiökokouksen esityslistalla, eli vähintään tämän asian käsittely pitää olla listalla, esim. tyyliin"Asian xxx käsittely ja jatkotoimista päättäminen". Enemmistö toki riittää, mutta asianajajan palkaamiseen riittää yksinkertaisesti myös hallituksen enemmistö - välttämättä yhtiökokouksen päätöstä ei tarvita, jos kulut näyttävät kohtuullisilta.
Mutta jos teillä on hallitus, joka on haluton asiaa ajamaan, nin ei se asianajajan palkaaminen mitään auta. Eli tärkeintä teille olisi nyt saada hallitus, joka aktiivisesti haluaa tutkia asian ja neuvotella asiasta isännöitsijän kanssa. Ja jos aiotte lähteä asianajajan kanssa kuluja perimään isännöitsijältä, niin sitä ennen kannattanee huolehtia uuden isännöitsijän hankinnasta. Tämäkin on hallituksen tehtävä eikä siihen tarvita yhtiökokouksen päätöstä.
Ylimääräinen yhtiökokous pidettiin. Isännöitsijä ei myöntänyt mitään. Ei löytynyt vanhoja pöytäkirjoja ko. hallituksen kokouksesta. Lopulta hall. puheenjohtaja ja 1 hallituksen jäsen ehdottivat, että syypää on kaupunki. Osa oli jo poistunut hymyillen kokouksesta.Pöytäkirjaa ei ole vielä näkynyt. Jos korjaukset tehdään suunnitelmien mukaan, ei kyse ole mistään pikkusummista. Vieläkö voidaan pitää ylimääräinen yhtiökokous ja päättää asianajajan palkkaamisesta ?
Pöytäkirjathan tulee pitää aina tallessa.
Se vesilaitoksen kirje on julkinen asiakirja.
Siitä vaan katsomaan päivämäärää ja sitten lukemaan hallituksen pöytäkirjoja samalta vuodelta.
(no ne hallituksen pöytäkirjat eivät ole julkisia, mutta joku hallituksen jäsen voisi lukea ne halutessaan ja kertoa onko niissä mitään mainintaa asiasta)
Saattaa olla, että silppuri on hoitanut 7 vuotta vanhat paperit? Yhdellä isännöitsijällämme ei ollut riittävästi arkistotiloja uusiin tiloihin siirtyessään, mutta onneksi he ilmoittivat, että taloyhtiö voi noutaa muutaman päivän aikana vanhat mapit omaan varastoonsa. Kasasin taloyhtiön arkiston taloyhtiön lukittuun varastoon. Minulla on hallituksen pj:nä lisäksi oma arkisto, jossa on yli 10 vuoden dokumentit ja osa niistäkin on tuossa samaisessa varastossa..
http://www.taloyhtio.net/talous/kirjanpito/jarjestaminen/
Kirjanpitoaineiston tulee olla selväkielisessä muodossa tai koneellisessa tietovälineessä, josta se on tarvittaessa saatavissa selväkieliseen muotoon. Kirjanpitokirjat ja tililuettelo on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä lukien.
Tositteet, kirjeenvaihto ja täsmäytysselvitykset ja muu kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään kuusi vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt. Aineiston säilyttäminen on hallituksen vastuulla.
Isännöitsijän vaihtuessa on varmistuttava siitä, että uusi isännöitsijä saa haltuunsa säilytettävän aineiston. Siirrettävästä kirjanpitoaineistosta on laadittava luettelo, jonka vanha ja uusi isännöitsijä tai hallitus allekirjoittaa.
Hallituksen jäsen kävi seuraavana aamuna lukemassa toimistolla pöytäkirjat. Ei ollut mitään mainintaa asiasta. Seuraavaksi pitää jonkun käydä vesilaitoksella lukemassa se kirje. Se kaupungin tiedoksianto vuodelta 2006 on jo asukkailla.
Hallituksen kokous ja yhtiökokouspöytäkirjat on säilytettävä niin kauan kuin taloyhtiö on toiminnassa. Niitä ei saa hävittää kuten esim. tositteita ymv.
Uteliaana kysyn, mihinkä kaupungin kirjeen mukaan hulevedet pitää johtaa?
Sitä minäkin hieman ihmettelen, että mihin ne hulevedet sitten pitäisi kaupungin mielestä johtaa. Jos kaupunki katkaisi kiinteistön hulevesien pääsyn jätevesiviemäriin, niin olisi kaupungin kuulunut samalla tehdä uusi liitos kiinteistön hulevesien johtamiseksi kaupungin hulevesiviemäriin. Jos kaupungilla ei ole huleveden runkoputkea alueella, niin eihän kiinteistön hulevesia voi ilmaankaan haihduttaa. Eli kaupunki on syypää ongelmaan, eikä isännöitsijä tai hallitus.
Jospa siellä on liitos, mutta kiinteistö ei vain ole liittynyt?
Kaupungilla on mahdollisuus ja velvollisuus käyttää hallinnollisia pakkokeinoja sen sijaan, että aiheuttaa vesivahingon.
"Lopulta hall. puheenjohtaja ja 1 hallituksen jäsen ehdottivat, että syypää on kaupunki. Osa oli jo poistunut hymyillen kokouksesta"
Jos hallitus on haluton selvittään asiaa eikä laajaa yksimielisyyttä asiasta ole, tuskin saatte ketään vastuuseen vahingoista tai edes selvitysprosessia aikaiseksi .
Teette ja maksatte remontin taloyhtiön rahoilla niin pääsette kaikkein helpommalla.
Jos 2 hallituksen jäsentä on haluttomia hoitamaan asiaa ja muut osakkeenomistajat sitä haluavat, niin pidätte taasen ylimääräisen yhtiökokouksen. Esityslistalla asianajajan palkkaaminen selvittämään "vesivahinkoa". Tarvitaan vain yksinkertainen enemmistö. Selvityksen ajan isännöintiä palkataan hoitamaan joku muu henkilö. Missä muuten taloyhtiö sijaitsee?
Kyllä se asianajan vaatii. Lista kiertään 10 prosenttia osakkenomistajista riittää. Kokouksessa yritätte vielä sopuratkaisua isännöitsijän kanssa. Ellei sopua synny, äänestätte asianajajan palkkaamisesta. Aikamoinen pelle teillä isännöitsijänä.
yhtiökokouksen koolle ja vaikka nyt ylimääräinen yhtiökokous saataisiin järjestettyä ja saataisiin aikaan enemmistöpäätös, asiat tuskin etenee halutusti, ellei hallitus ole päätöksen takana.
Ensin pitäisi valita hallitus, joka sitoutuu hoitamaan osakkaiden enemmistön päätöstä. Hallituksiin vaikea löytää normitilanteessakaan jäseniä saati jos on jo etukäteen tiedossa hankalan asian selvittely.
Tässä tapauksessa, jossa osakkaat poistuvat kesken asian käsittelyn yhtiökokouksesta, tuskin sellaista porukkaa ihan helpolla löytyy.
Asiat on teoriassa usein helppoja mutta käytännössä monesti mahdottomia.