Oon ollut kohta 2 v laitoshuoltajana yhdessä sosiaalialan yrityksessä. Ensin työpaikka tuntui tosi mukavalta: töitä sopivasti, pomo mukava, työkaverit kivoja. Ei mennyt kauaakaan niin alkoi totuus valjeta...esimiesten ja alaisten välit kyseenalaiset, neuvotteluja, ihmiset vaihtuu tiuhaan tahtiin muissa ammattiryhmissä, juoruja, kyräilyä, selän takana puhumista, ihmissuhteiden vatvomista, huono ilmapiiri, sokerina pohjalla yht'äkkinen töiden tuplaantuminen ja muutamien työntekijöiden höykytys.
Oon kestänyt tätä muutaman mukavan työkaverin vuoksi ja siksi, etten jaksaisi vaihtaa työpaikkaa. Oon alkanut oirehtia kotona unettomuudella, kiukkuisuudella ja uupumuksella. Sairastunko vai lähdenkö? Tykkään työstäni ja olen sitoutunut siihen 100%:sti. Mutta onko oikein niellä kaikki, tehdä hommia yli voimien ja mukautua. Luulin, että olisin nyt löytänyt eläkeikään kestävän työn...pettymys on kova...harmittaa.
Oon kestänyt tätä muutaman mukavan työkaverin vuoksi ja siksi, etten jaksaisi vaihtaa työpaikkaa. Oon alkanut oirehtia kotona unettomuudella, kiukkuisuudella ja uupumuksella. Sairastunko vai lähdenkö? Tykkään työstäni ja olen sitoutunut siihen 100%:sti. Mutta onko oikein niellä kaikki, tehdä hommia yli voimien ja mukautua. Luulin, että olisin nyt löytänyt eläkeikään kestävän työn...pettymys on kova...harmittaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Laikkarin pelko on aina hyvä juttu. Ainakin mitä tulee pomoihin. Kieltäydyt ottamasta lisää hommia ja pudotat hommia pois. Perustele asiasi. Mulla on toiminut aina jämäkkänä olo. Tiedän arvoni ja olen ylpeä työstäni ja se saa näkyäkin arvostuksena minua kohtaan.
Olen jo kieltäytynyt. Tiedän myös työni arvon ja olen perustellut kantani. Mutta työpaikka on vaan jotenkin jämähtänyt vanhoihin kaavoihin ja mikään uusi ei tunnu ottavan tuulta purjeisiin. Uudet työvälineet yms. Ja hankinnoista ja päätöksistä vastaa esimies. Myös suurin osa työkavereistani on kaikkea uutta vastaan eikä työn kehittämisestä ole tietoakaan. En vaan ymmärrä miten asiat voi olla vaikeita.
Ja jälleen takana huonosti nukuttu yö ja helvetillinen hartiasärky heti aamusta.
Tilanteesi on hankala jos esimies on ihan kuutamolla. Ei se lähteminenkään huono juttu ole. Ehkä sinun kannattaisi sanoa esimiehelle että lähdet jos meno ei muutu kohdallasi. Hyvä hoitoapulainen/laitoshuoltaja saa kyllä toisen paikan.
Siivous ala on naisvaltainen ja nainenhan on susi toiselle.
Yksi pahin on että jämähtävät vanhoin kaavoihin niin siivouksessa kuin työvuoroissakin ,mitään uutta ei suvaita eikä tajuta että kaikki muuttuu, moni LUULEE olevansa paras ja osaavansa jo kaiken, narisevat joka asiasta , nykyisin on Virolaisia todella paljon siivoojina, ensin ne on ahkeria mutta annas olla kun kuluu vuosi, narisevat joka ainoasta asiasta.
Vaikka niillä ei ole kokemusta kuin vuosi tai pari.
Olen itse ollut siivoustoiminnan esimiehenä ja kokemusta on 30v niin voin sanoo että huonoon suuntaa meneen tää suomi siivouksen suhteen , onneksi pääsen kohta eläkkeelle.