Miksi ikkunoista vetää ?

Jos tarkoitat ilmiötä kun laitat käden lähelle ikkunaa ja tunnet ilman virtauksen. Se ei ole "vetoa" mikä johtuisi ulkoa tulevasta ilmasta. Vaan konvektio joka tapahtuu lasin pinnassa, Kylmä ilma "putoaa" lasin pintaa pitkin.
Tiivisteet voi kyllä vuotaa mutta nehän on helppo tarkistaa ja korjata.
Tuloilmaventtiili onkin sitten kysymys sinänsä. Jos se on ollut alunperin niin se on myös otettu huomioon koko järjestelmässä ja harvemmin aiheuttaa ongelmia. Jälkeenpäin lisättynä on hiukka kyseenalainen keksintö. Voi toimia tai voi olla kaikkien ongelmien äiti.
19 astetta menee kyllä hieman alhaiseksi asuintiloissa. Yllättävää miten paljon asteen parin muutos vaikuttaa asumisviihtyisyyteen. Toisaalta se muutos myös vaikuttaa lämmityskustannuksiin.

Infrapistemittari on luotettavin tapa kohdistaa tiivisteiden tai lämpöeristeiden vuotokohdat.
B&D mittari on varustettu lämpö asteikon lisäksi myös värinäytöllä.
Kerrostalon lämpövuodot kannattaa paikallistaa lämpökameralla.

ikkunan karmin vierestä vuotaa ,
IKKUNA listan alla ei kittausta !
siinä 99% vika vedosta myös ovissa sama vika

TARKISTA

Vedon tunne syntyy ilman liikkeen, lämpötilan tai säteilylämmönsiirron vuoksi tai niiden yhteisvaikutuksesta. Keskeinen vedon tunteeseen vaikuttava tekijä on vallitseva huoneilman lämpötila. Normaalissa toimistotyössä tai asumisessa viihtyvyys on noin 21 C:sta 24 c:seen. Herkkyys vedon tunteelle kasvaa oleellisesti lämpötilan ollessa alueen alapäässä.
Ilmastointi saattaan olla taitamattomasti järjestetty. Vaarana on, että kylmä ilma laskeutuu liian nopeasti oleskeluvyöhykkeelle ja aiheuttaa vetoa.

Ikkunasta tulevia kylmiä ilmavirtauskohtia ovat mm. huolimattomasti asennetut lämpöeristeet, karmikappaleiden liitokset, lasin ja puitteen liitos sekä etenkin liian ohkaiset tai kuoleentuneet ikkunatiivisteet.

Kaksi lasisissa ikkunoissa vaikuttavat ilman liikkeen ja lämpötilan lisäksi säteilylämmönsiirto.

Pääosiltaan vanhat ja uudet ikkunat vuotavat tiivisteistään.
Vedon aiheuttaa liian ohkaiset, kuoleentuneet eli kimmoisuutensa menettäneet tiivisteet sekä väärin asennetut sisä- ja ulkoikkunan tiivisteet.
Tämän lisäksi yleisiä lämpövuotoja löytyy ikkunoiden lämpöeristyksistä.
Ikkunoiden ja ovien tiivistysohjeet, lämpöeristysten ja liitosrakenteiden tiivistys sekä eri tiivisteiden elinkaaren löydät www.ikkuna-asiantuntija.fi

Vaikeasti ymmärrettäviä asioita. Tiivistysohjeet tuntuivat hyvinkin simppeleiltä ja helposti toteutettavissa. Mutta käytäntö oli aivan jotain muuta.
Vaikeinta koko asiassa oli löytää hyviä ja riittävän paksuja tiivisteitä. Etenkin oviin en löytänyt riittävän paksuja tiivisteitä.
Kuinka voin edes yrittää tiivistää oikein, kun hyvälaatuisia ja riittävän paksuja tiivisteitä ei ole saatavissa.
Millä aikakaudella meidän rautakaupat ja niiden myyjät elävät?

Ikkunoiden sekä ovien ja rakenneliitosten tiivistys on aliarvostettu energiasäästötapa ja asumisviihtyvyyttä parantava toimenpide.
Nykyisen kiinteistökannan lämmitysenergian tehokkaaseen käyttöön ei ole olemassa virallisia ohjeita tai määräyksiä.

Tiivistysalalla tai sen piirissä työskenteleville, ei ole olemassa virallista koulutusta.
Rakennetiiveys ja tiivistys ajattelu sekä alkeellinenkin koulutus puuttuu koko kiinteistö- ja saneerausalan koulutusohjelmista.
Tiivistys ja tiiveyden uusimistarpeita ei käsitellä isännöitsijöiden, insinöörien, kiinteistöhuollon jne koulutusohjelmissa.

Mikä osuus aliarvostukselle johtuu, ikkunateollisuuden markkinoidessa vain lasin U-arvoa.
Mikä osuus aliarvostuksesta lankeaa Kiinteistöliiton vastuujakotaulukolle. Taulukko velvoittaa osakkaan suorittamaan viitseliäisyyttä, haluja ja tietoja jopa alan ammattitaitoa vaativat ikkunoiden tiivistys ja huoltotyöt.

Rakenneliitosten epätiiveys on yksi suurimmista vaikuttajista, kun puhutaan kiinteistön lämmitysenergia tehokkaasta käytöstä ja ilmanvaihdon toimivuudesta.
Tosin aliarvostukseen vaikuttaa myös tietojen puute.
Kun ei ole tietoja niin ei havaita puutteitakaan.

Jos ikkuna ja ovitiivisteissä tai ikkunoiden lämpöeristeissä on lämpövuotoja.
On päivänselvää että huonetila viilenee, sisätiloissa tuntuu veto ja ilmanvaihto toimii vajaatehoisesti. Ilmavuodot lisäävät lämmityskustannuksia jopa 20 %.

Jos huoneessa ei ole korvausilman tulokanavaa, niin koneellinen poisto imee korvausilmaa heikoista liitoskohdista. Asunnon heikot liitoskohdat ovat, ikkuna ja ovitiivisteet sekä niiden lämpöeristeet. Lisäksi ilmavuotoja voi ilmetä lattia-, nurkka- ja kattoliitoksissa sekä kaikista läpivienneistä.
Saivarrellen, suurimmat vetolukemat löytyy yleensä pistorasioista.

Kumpi asia vaikuttaa tehokkaammin huoneiden lämpötiloihin sekä lämmityskustannusten pienentämiseen.
a) Ikkunoiden tiivistys
b) Lämpölasien asennus.
Kumpi tapa on parempi hinta- laatusuhteessa.

Huonossa tiiveydessä oleva ikkuna ja ovi sekä ikkunassa oleva korvausilmaventtiili viilentää huoneen lämpötilaa 2-3 astetta.
Patterin termostaatti tunnistaa huoneen viilennyksen ja syöttää pattereihin lisää lämpöä.
Onko minun käsitys asioista suurinpiirtein oikea?

yli 5 asteen lämpötilaero ikkunapinnan ja sisäilman välillä aiheuttaa kylmänhohkaa, mittaa inframittarilla, samalla näet että karmit on kunnossa ja tiivisteetkin paikoillaan... 3krs lämpölasit sel argon=1. tämä lähtökohdaksi miettiessä tarviiko vaihtaa parempaan. 2krs valuneet yli 40 vuotiaat on AINA vaihtokunnossa...

Aina vaihtokunnossa???
Mistä tuo mielipide on kotoisin.
50 - 100 vuotta vanhoja ikkunoita löytyy kymmeniä tuhansia yksiköitä.

Ainoastaan energiasäästönimikkkeellä ei kannata vanhoja ikkunoita vaihtaa.

minävuon... Ulkopokan tiiveyttä ei voi mitata inframittarilla. Siihen tarvitaan muita tietoja sekä taitoja.
3krs lämpölasit sel argon=1. Tätä tietoa et ole mitannut.
Tietosi perustuu myyntiesitteeseen tai kauppakirjaan. Lisäksi kaasua poistuu ajan kuluessa lasien välistä. Lasin U-arvo on usein epäluotettava lukema sekä myyjän ilmoittava arvo.