Olen itse potilaana asioinut terveysasemat/sairaala ja ajattelin että tällä palstalla on asiantuntijoita tervehtimiskäytännöistä eli miten potilasta tervehditään ja miten terveydenhoidon ammattilaiset tervehtii toisiaan.
Esimerkiksi jos hoitaja kutsuu potilasta sukunimellä ja heti sen jälkeen hoitaja esittelee itsensä niin tuntuu oudolta esitellä itseään koska hoitaja tietää nimeni mutta pitäisikö minun tuossa tilanteessa kuitenkin toistaa oma nimeni vaikka hoitaja on vähän ennen sen jo sanonut?
Onko "päivää" edelleen yleisin tervehtimissana potilaan-hoitajan tai potilaan-lääkärin kohtaamisessa?
Terveysasemilla tai sairaaloissa kätellään potilasta.Onko tällainen käytäntö edelleen järkevin käytäntö?
Esimerkiksi jos hoitaja kutsuu potilasta sukunimellä ja heti sen jälkeen hoitaja esittelee itsensä niin tuntuu oudolta esitellä itseään koska hoitaja tietää nimeni mutta pitäisikö minun tuossa tilanteessa kuitenkin toistaa oma nimeni vaikka hoitaja on vähän ennen sen jo sanonut?
Onko "päivää" edelleen yleisin tervehtimissana potilaan-hoitajan tai potilaan-lääkärin kohtaamisessa?
Terveysasemilla tai sairaaloissa kätellään potilasta.Onko tällainen käytäntö edelleen järkevin käytäntö?
Vastaukset 3
Vanhimmat
:-D
Ainakin meillä terveydenhuollon ammattilaiset tervehtivät toisiaan niin, että aamulla sanotaan "huomenta" ja työpäivän päätteeksi sanotaan heipat ja moikat. Jos menen toiseen työpisteeseen, jossa teen töitä ennestään minulle tuntemattomien työntekijöiden kanssa, niin esittelen itseni.
Itse kun pyydän asiakkaan (emme puhu potilaista) huoneeseen, aamuisin sanon "huomenta" ja muutoin asiakkaan iästä ja tyylistä riippuen "hei", "moi" tai "päivää". Jotkut asiakkaat vielä esittelevät itsensä ja eihän siinä mitään, mutta tarvetta ei ole koska mehän tiedämme nimen, kuten sanoitkin.
Itse en tykkää kätellä, koska sitä kauttahan monet taudit leviävät. Jos kutsun huoneeseen iäkkään ihmisen, jolle tämä käynti on selvästi viikon ellei peräti koko kuukauden kohokohta ja hän kävelee hitaasti käsi ojossa, niin kyllä silloin kättelen lämpimästi.
Riippu paikasta ja onko henkilöstö ns. sivistynyttä eli millainen on kotikasvatus ja sieltä saadut eväät. Paljon nuoria hoitajia joilla ei ole edes peruseväitä hoitaa ihmistä.
Monessa paikassa lääkärit ei edes tervehdi saati työyhteisön jäsenet. Kollegiaalisuus korkeimmillaan.
Jossain taas tervehditään ja esitellään itsensä potilaalle, asiakkaalle, mutta siinäkin eroja.
Jossain hyvä tapa vuoronvaihtuessa käydä esittelemässä itsensä esim.päivystys. Mutta harvemmin esitellään vaan mennään ja tullaan. Lääkäriä ei näy ja tuskin hänkään edes vaivautuu tutkimaan potilastaan vaan antaa ohjeet hoitajien kautta koneelta.
Näin laiskaksi ja asiakasystävälliseksi on mennyt hoitotyö. Istutaan koneen äärellä ja potilas itse on toissijainen koko hoitotilanteessa.
Kun hoitajia ja lääkäreitä kiinnostaa enmmän tietotekniikka kuin itse hoidon kohde.
Ennen lääkäri ja hoitaja oli läsnä, mutta ei enää ja potilas täytyy saada kiireesti ulos tai seuraavaan hoitolaitokseen. Tämä on sitä välittämistä tänä päivänä. Pois silmistä pois mielestä periaatteella.