48v ja yhä yksin (vain lasten kanssa)

Et ole ainoa tuossa tilanteessa, monella muullakin on vastaava tilanne. Toki se ei asiaa lohduta, mutta suhtaudut tilanteeseesi valoisasti, onni voi astua vielä elämääsi. Jaksa hymyillä! Hyvää syksyn jatkoa sinulle.

montako yli nelikymppistä miestä luulet olevan jotka ei ole saaneet tuonkaan vertaa sinulla on kuitenkin lapset tunnen monta yksinäistä miestä joilla ei ole mitään ei yhtikäs mitään ei lapsia ei perhettä ei parisuhdetta .Muutama kaveri ja työ yksinäiset yöt vuodesta toiseen ,ihmisten ylenkatse ja pilkka vain häviäjiä ja luusereita.Asiallisia ja tunnollisia ihmisiä eivät ryyppää ja rellestä, jotain vikaa tässä ajassa täytyy olla mutta semppiä ja hyvää syksyn jatkoa sinulle

Onhan meitä moneen junaan ja vielä jäämään asemallekin,meitä miehiin kyllästyneitä.
Olen täysin kypsä ja kettuuntunut exääni. Jäin loukkkuun kahdeksikymmeneksi vuodeksi ja vasta nyt tajusin, että elämällä voisi olla minullekin muutakin kuin nyrkin ja hellan väli.
Eron jälkeen olemme lasten kanssa yrittäneet saada elämää rullaamaan, välillä on menty kaksi askelta eteenpäin ja sitten kymmenen taakse.
Omasta elämästä, sellaisesta uudesta suhteesta, en ole vielä uskaltanut edes haaveilla. Salaa yöllä, kun koirakin kuorsaa, niin haaveilen miehestä ihan tavallisesta, sellaisesta perisuomalaisesta, joka ottaisi ja rutistaisi. Siinä märän pusun kohdalla, yleensä herään ja huomaan koiran taas yllättäneen.
Mutta päivä kerrallaan rämmitään kohti tulevaa, vaikka usko välillä loppuu, niin lasten takia on onneksi pakko nousta ja jatkaa matkaa.
Onneksi kohta sataa lunta ja työt hellittää, sitten voi hyvällä omallatunnolla maata sohvalla ja tuijottaa Hyasintin täydellistä elämää.

ei kelpaa hyvin käyttäytyvät kiltit miehet nyrkin ja hellan väliin haluaa suominainen,ei kannata koko maailman huolia ottaa harteilleen kurjuutta ja nälkää riittää vaikka mitä me täällä tehtäis

Tosi se on, että parempi yksin kuin huonon miehen kanssa. Monella on huono mies, vaikka naimisissa pysyvätkin. Kärsivät sitten siinä. Itseasiassa, sinulla saattaakin mennä yllättävän hyvin. Osaisit vain olla onnellinen siitä, mitä sinulla on.

Eipä ap itsekään ole mikään älyn jättiläinen kun olet kahdelle miehelle lapsia tehnyt. Tiedän kyllä naisen joka on tehnyt jopa kolmelle eri miehelle lapsia. Kannattaa jättää lasten teko yhteen ainoaan kertaan.

Minusta taas tuntuu, että jos on helpotuksekseen saanut kasvatettua jo yhen sarjan aikuiseksi, ei söin surminkaan enää jaksaisi alkaa kaikkea alusta, sitä uutta sarjaa. Ettei nyt vaan ole kysymyksessä se, että ainakin toisella kerralla on ajateltu, että tehdään uudelle miehelle lapset, niin se ehkä siinä vierellä pysyy paremmin kuin ilman lapsia. Yllättävän monilla tuntuu olevan niin(?). Mutta eihän se riitä toisen pitämiseksi.

Itse ainakin otin todellakin opikseni kun nuorena sain lapsen rokkarimiehelle, joka parin vuoden tuntemisen jälkeen tuntui ihan hyvältä isä-kandidaatilta, mutta annapas kun emme saaneetkaan täysyin tervettä lasta niin huumeisiinhan se sortui. Ja sai lähteä saman tien!

Kasvatin lastani yksin monta vuotta samalla vilkuillen, että josko löytäisin itselleni elämänkumppanin. Olin siis ottanut opikseni ja katselin vain sellaisia miehiä joilla on jo ennestään lapsia, ettei suhteemme olisi sitä, että yhteisiä lapsia olisi tehtävä . Ja löysinkin sellaisen.
Nyt meillä on 12 vuotta kestänyt aikuisten suhde, olemme naimisissa ja molempien lapset ovat jo omillaan. Saamme olla kaksin ja nauttia toisistamme eikä tarvitse keskittyä kuin yhteisiin harrastuksiin ja reissuihin. Toki odotamme joskus tulevia lapsenlapsiamme innolla, mutta se onkin sitten jo ihan toinen juttu.

Vähän kurjaa toisaalta kirjoittaa näistä oikeista valinnoista, kun ap:n hommat on kusseet noin pahasti. Mutta onhan hänellä toki ne lapset, joista kokee saavansa riemua. Tiedä sitten, millaista riemua se todellisuudessa on kun sitä yksin katselee. Kun pitää olla yksin ja vastata kaikesta yksin ja olla kuitenkin lapsissa kiinni nelisenkymmentä vuotta elämästään,plus siihen päälle tulevaisuudessa ehkä ensimmäisen sarjan lapsenlapset vielä. Ei hetken rauhaa itselle eikä mahdolliselle tulevalle parisuhteelle. Ei se varmaan herkkua ole.

Tsemppiä kuitenkin...ja ota sellainen mies, jolla on itsellä lapsia. Sellainen ainakin ymmärtää lapsiperheen arkea, eikä AINAkaan tartte enää kolmatta sarjaa tehdä,huoh.

"Ettei nyt vaan ole kysymyksessä se, että ainakin toisella kerralla on ajateltu, että tehdään uudelle miehelle lapset, niin se ehkä siinä vierellä pysyy paremmin kuin ilman lapsia."

Totuuden tietää vain aloittaja, meidän muiden on parempi jättää arvailut sikseen.

"Vähän kurjaa toisaalta kirjoittaa näistä oikeista valinnoista..."

Miksi sitten kirjoitit?

Suomalainen mies innostuu n.nelikymppisenä vaihtamaan puolisoa, ja usein eksoottiseempaan.
Mutta, onko se hyvä valinta, sen aika näyttää.

Ei se mies onnea ja rakkautta tuomaan ainoa mahis ole! Elämässä on paljon hyvää, ja vaikeanja rakkaudettoman parisuhteen jälkeen sitä tajuaa, että sitä voi aloittaa rakastamalla itseään eikä ruikuttamalla kun olis se mies.

Yleensä naamasta näkee jos on etsintä meneillä, suurine odotuksineen.

Lakkaa odottamasta.
Se tulee jos on tullakseen.

Hienoa jos osaat arvostaa lapsiasi.
Vaihtuvat isäpuolet aiheuttaa harmia, ilmankin pärjätään.

Kyllähän, se monesti, niin menee. Että jotkut naiset, "vetävät" puoleensa. Tai ainakin helposti, heille sattuu kohdalle, ns: "luuserimies" Olisikohan kyse liiallisesata hyväuskoisuudesta ??? "sinisilmäisyydestä" . Kuitenkin olisi??? kannattanut ehkä, tarkoin harkita, lapsien tekoa. Ns: " keppaheikkien" kanssa. Pahoittelen tilannettasi. Nyt moni " järkevä" perusmies pelkää, sinun lapsikatrasta. Nuorempana, " ennen vanhaan" matkatöissä ollessa, hoidettiin, yksinhuoltajien, hetkellistä "yksinäisyytä" Aamuyön tunteina, siellä makuuhuoneessa. Eihän?? se ollut, kokonaisvaltaista, eikä riittävää. Mutta kuitenkin.

Ja miljoonista just nämä kaksi kusipäätä valitsit vaikka meitä kunnollisiakin olisi ollut. Meidän syyhän se on, että kusipäät jätti sinut, sitähän yritit viestittää?
Vaan kun se jännämies on jännämies! Nössö on nössö eikä sitä tarvitse jännittää, tuleeko tänään turpaan vai k...ää. Kuka hullu sitä nyt nössöä, jännämiehestähän oikein kilpaillaan! Kun jännämies kelpaa niin monelle muullekin, niin MINÄHÄN ole VOITTAJA jos sen saan!

Miten niin yksin? Olethan ollut kahden ihmisen kanssa ihmissuhteessa ja olette rakastaneet toisianne niin, että olette päättäneet hankkia lapsia.

Jotkut ihmiset eivät ole koskaan löytäneet minkäänlaista parisuhdekumppania. Ajattelepa minkälaista yksinäisyyttä se on!

"Paljon jäi seksiä ja hellyyttä kokematta, koska sitä kohdetta ei sitten ollutkaan olemassa. Tässäkö tämä nyt sitten oli?"

Täh? Ilmeisesti olet kuitenkin seksiä harjoittanut, kun sinulla lapsia on!?

oletko wiel yksin kyselee vapaa 49v mies joka myös harrastaa uimista odottelen vastausta

Ja itsessä ei ole mitään vikaa kun kukaan mies ei ole jäänyt.

Siinä on sitten n. kuuskymppinen kun saa viimeisenkin aikuisikään. Ehkä sitten sinulla on vielä toivoa joku nestori löytää jonka ei tarvitse tulla lapsiperheeseen. Minä en ottaisi ketään sellaista jolla on vielä alaikäisiä huollettavia enkä varsinkaan keski- ikäisenä jos uutta kumppania olisi hakemassa. Aikuiset lapset ja lapsenlapset ovat ihan eri asia kuin se että jollain viis kuuskymppisellä on 6v pikkupenska tai nuori kotona vielä niin eläköön sen kanssa.

Yritän kirjoittaa nätisti.
Luultavasti olet sellainen nainen joka vetoaa miehiin ja oma valintasi meni ekalla kerralla pieleen.On ehkä niin että vaadit täydellisyyttä mieheltä,mutta täydellistä miestä ei ole olemasskaan ja yrtit vielä kerran,yritit niin kovin että piti hankkia jälkikasvua uudelleen ja ehkä sillä keinolla saisit miehen ottamaan vastuuta kun hänestä tuli isä ja ihan oikea isä eikä isäpuoli.
Kaikki läksi siitä ensimmäisestä epäonnistumisesta.On sama kuin ostaisi auton ja jos sillä on jo pari kolme omistajaa niin luullaan että jotain vikaa siinä on pakko olla.
Ikävä kyllä se pitää paikkansa kun ei kukaan laita ehyttä autoaan myyntiin.

Valitat sitä että elämä livahti ohi..Tuo kyllä vaatii jo perusteluja kun olet jo kahden miehen kanssa elänyt ja molemmille on lapsia.Ei luulisi sisältöä elämästä puuttuvan.

Neuvo:Pikku kätönen omalle sudämelle ja sädekehällä pääsi päällä,voit heittää vaikka vesilintua,eikä haittaa vaikka menisi ohikin.
Olisiko parempi yrittää olla ajattelematta sellaista mistä on jäänyt paitsi ja keskittyä tulevaan kun se on ainoa mihin voi vaikuttaa ja jos kolmaskin yritys menee pieleen niin kaalimato.fi ja son siinä,kun vaan muistaa ostaa paristoja tarpeeksi niin mato on vastuullinen isukin korvike :)

kllähän se monasti käy näin että nainen on yksin lapsineen ja mies elää kuin ei ois mistään väliä. toivon kyseiselöle naiselle voimia elämän mittelössä. itse olen yksin asuva mies ja ei ole hellppoa tää elämä näinkään, mutta selvittävä on. kaikkea hyvää sulle.