Heips!
Löytyisiköhän täältä palstalta kisujen omistajista kohtalotovereita?
Minulla on kolme kissaa, kaksi vähän vanhempaa 13- ja 10-vuotiaat ja nuorempi kohta kolmen vanha. "Keskimmäisen", eli 10-vuotiaan käytös muuttui oudosti viime keväänä.
Se alkoi vihoitella nuorimmalle, vaikka olivat aiemmin olleet lähes parhaita kavereita. Nuorinta ei ollut tällöin vielä leikattu. Kisut on kaikki ulkoilevia tapauksia, mutta vanhinta lukuunottamatta viihtyvät mielellään päiväkausia sisälläkin.
Keskimmäinen alkoi siis keväällä murista ja mouruta nuorimmalle, aina kun tämä oli tulossa lähelle, ulkonakin. Vanhinta kohtaan ei käytöksessä ollut muutosta. Sisällä en ole voinut näitä kahta tapausta pitää yhtä aikaa koko kesänä, sillä keskimmäinen ei siedä nuorinta lähelleen. Nuorimmaisella taas puolestaan ei ole mitään kaunoja kaveriaan kohtaan.
Ajattelin oudon käytöksen johtuvan siitä, että nuorin oli vielä leikkaamaton uros ja vein sen tohtorille operoitavaksi. Lekuri lupasikin, että 2 viikon päästä pitäisi keskimmäisenkin käytöksessä tapahtua muutoksia, jos se oli kokenut tämän nuorimman hormoonitoiminnan jotenkin uhkaksi. Näin ei ole kuitenkaan käytyn. Se vihoittelee entiselle kaverilleen edelleen. Eikä kyseessä ole mikään alfauros. Se on aina ollut vähän nössö ja arka. Vanhin kantaa alfauroksen titteliä.
Tämä ongelmatapaus on ollut aina hirmuisen hellyydenkipeä ja äänekäs, mutta silläkin saralla on nyt menty pahempaan suuntaan. Kissa mouruaa jatkuvasti, välillä oikeinkin kollimaisesti, sellaisella syvällä kurkkuäänellä. Muuten sen perusääni on semmoinen narisevasti maukuva ja narinaa saakin kuulla jatkuvasti.
Mielestäni kyseinen kisu on erotettu emostaan liian varhain, koska se "leipoo" ahkerasti, heti syliin päästessään. Lisäksi on ollut pissailua ympäri kämppää, aina.. Ja viime vuosina, jo ennen tämän nuorimman taloon tuloa, leipominen muuttui minulle omistajana hieman... vaivaannuttavaksi operaatioksi. Kissa leipoo hetken, jonka jälkeen se nylkyttää - siis ihan selkeästi tyydyttää itseään, penis siis esillä ja kaikkea.. :D
Suurimmaksi osaksi pidän sitä huvittavana tapahtumana, mutta toisinaan se toki ärsyttää. Ja kun muut kissat eivät toimi samoin, niin vähän ihmetyttääkin tämä käytös. Kissa ei siis astu kavereitaan, vaan minua! :D Kun iltaisin käyn nukkumaa, se tulee heti viereen ja alkaa leipomaan ja nylkyttämään. Jos esim käteni on peiton päällä, se puree sitä, jollen kiellä. Ja kun tämän "session" keskeyttää, se alkaa narisevan maukumisensa. Ja monesti öisin saan herätä, kun se kipua päälleni ja nylkyttää. Alavatsaan koskiessa kisu alkaa aina potkia. Jopa silloin, kun esim peitto on sen tiellä. Välillä saan herätä öisin siihenkin, kun katti potkii minut hereille :D
Eläinlääkäri ehdotti myös Feliwayn, eli feromonihaihduttimen käyttöä. Tätä en ole vielä kokeillut, mutta se on varmaan seuraavana listalla. Katti on toki jo iäkäs, mutta ikäisekseen muuten hyvä kuntoinen. Välillä vähän paksummassa kunnossa, varsinkin talvisin. Nyt kesän jäljiltä, kun on viettänyt ahkerasti aikaa ulkona, niin vähän hoikistunut. Eläinlääkäri veikkaili mahdollista nivelrikkoakin syyksi, että se kiukuttelee kaverilleen.. mutta muut oireet eivät kyseiseen tautiin oikein osu.
Mieluusti kuulisin samantyyppisia kokemuksia muilta kissaihmisiltä, jospa meidänkin katin outoon käytökseen löytyisi selitys... :)
Löytyisiköhän täältä palstalta kisujen omistajista kohtalotovereita?
Minulla on kolme kissaa, kaksi vähän vanhempaa 13- ja 10-vuotiaat ja nuorempi kohta kolmen vanha. "Keskimmäisen", eli 10-vuotiaan käytös muuttui oudosti viime keväänä.
Se alkoi vihoitella nuorimmalle, vaikka olivat aiemmin olleet lähes parhaita kavereita. Nuorinta ei ollut tällöin vielä leikattu. Kisut on kaikki ulkoilevia tapauksia, mutta vanhinta lukuunottamatta viihtyvät mielellään päiväkausia sisälläkin.
Keskimmäinen alkoi siis keväällä murista ja mouruta nuorimmalle, aina kun tämä oli tulossa lähelle, ulkonakin. Vanhinta kohtaan ei käytöksessä ollut muutosta. Sisällä en ole voinut näitä kahta tapausta pitää yhtä aikaa koko kesänä, sillä keskimmäinen ei siedä nuorinta lähelleen. Nuorimmaisella taas puolestaan ei ole mitään kaunoja kaveriaan kohtaan.
Ajattelin oudon käytöksen johtuvan siitä, että nuorin oli vielä leikkaamaton uros ja vein sen tohtorille operoitavaksi. Lekuri lupasikin, että 2 viikon päästä pitäisi keskimmäisenkin käytöksessä tapahtua muutoksia, jos se oli kokenut tämän nuorimman hormoonitoiminnan jotenkin uhkaksi. Näin ei ole kuitenkaan käytyn. Se vihoittelee entiselle kaverilleen edelleen. Eikä kyseessä ole mikään alfauros. Se on aina ollut vähän nössö ja arka. Vanhin kantaa alfauroksen titteliä.
Tämä ongelmatapaus on ollut aina hirmuisen hellyydenkipeä ja äänekäs, mutta silläkin saralla on nyt menty pahempaan suuntaan. Kissa mouruaa jatkuvasti, välillä oikeinkin kollimaisesti, sellaisella syvällä kurkkuäänellä. Muuten sen perusääni on semmoinen narisevasti maukuva ja narinaa saakin kuulla jatkuvasti.
Mielestäni kyseinen kisu on erotettu emostaan liian varhain, koska se "leipoo" ahkerasti, heti syliin päästessään. Lisäksi on ollut pissailua ympäri kämppää, aina.. Ja viime vuosina, jo ennen tämän nuorimman taloon tuloa, leipominen muuttui minulle omistajana hieman... vaivaannuttavaksi operaatioksi. Kissa leipoo hetken, jonka jälkeen se nylkyttää - siis ihan selkeästi tyydyttää itseään, penis siis esillä ja kaikkea.. :D
Suurimmaksi osaksi pidän sitä huvittavana tapahtumana, mutta toisinaan se toki ärsyttää. Ja kun muut kissat eivät toimi samoin, niin vähän ihmetyttääkin tämä käytös. Kissa ei siis astu kavereitaan, vaan minua! :D Kun iltaisin käyn nukkumaa, se tulee heti viereen ja alkaa leipomaan ja nylkyttämään. Jos esim käteni on peiton päällä, se puree sitä, jollen kiellä. Ja kun tämän "session" keskeyttää, se alkaa narisevan maukumisensa. Ja monesti öisin saan herätä, kun se kipua päälleni ja nylkyttää. Alavatsaan koskiessa kisu alkaa aina potkia. Jopa silloin, kun esim peitto on sen tiellä. Välillä saan herätä öisin siihenkin, kun katti potkii minut hereille :D
Eläinlääkäri ehdotti myös Feliwayn, eli feromonihaihduttimen käyttöä. Tätä en ole vielä kokeillut, mutta se on varmaan seuraavana listalla. Katti on toki jo iäkäs, mutta ikäisekseen muuten hyvä kuntoinen. Välillä vähän paksummassa kunnossa, varsinkin talvisin. Nyt kesän jäljiltä, kun on viettänyt ahkerasti aikaa ulkona, niin vähän hoikistunut. Eläinlääkäri veikkaili mahdollista nivelrikkoakin syyksi, että se kiukuttelee kaverilleen.. mutta muut oireet eivät kyseiseen tautiin oikein osu.
Mieluusti kuulisin samantyyppisia kokemuksia muilta kissaihmisiltä, jospa meidänkin katin outoon käytökseen löytyisi selitys... :)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.