Kirkkomäki

Raskasta se on, nimittäin kulkea pitkää mäkeä ylös kirkkoon ja hautausmaalle.
Päätin tuossa puolita päivin että nyt lähden viemään haudalle kukkia.
On neljä hautapaikkaa muistettavana.
Matkaa on noin hieman yli 2km 2km, mutta vanhalle jalkaihmiselle se on raskasta.

Niin, mutta tuli mieleen kun kiipesin sitä mäkeä, miksi ihmeessä ne kirkot on entisaikaan pitänyt rakentaa niin korkealle mäelle.
Olisikohan se niin kuten joku entinen mies selosti että syntiä tehneet oikein muistaisivat ne syntinsä kun joutuvat niitten takia vielä ruumisarkussakin mäen päälle nousemaan.
Nyt on jo tuo raskaitten syntien sovitus kai hieman höltynyt kun ainakin kaupungeissa näkyvät kirkot seisovan tasaisella maalla.

Väsyin joka tapauksessa enkä nähnyt sielläkään yhtään istuinpenkkiä.
Olihan minulla kyllä oma kuljetusneuvo mukana ja siinä sitten sain lepuuttaa jalkojani.

Ei mutta , tästäkin tuli taas tuollainen aloitus johon ei oikein kukaan pysty vastailemaan,
mutta mitäs siitä, onhan tällä palstalla tilaa turhillekin aikaansaannoksille.

Mutta varmasti sain joitakin syntejäni hieman anteeksi siitä mäelle kiipeämisestä vaikka pappia ei ollutkaan lohduttamassa. Nyt on kevyt olo ja on helpompi taas uusia pahoja tekoja muassaan kantaa.
1079
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Huonosti liikkunut tätini sanoi vuosia sitten, että niin kirkot kuin vanhainkoditkin ovat aina mäen päällä. Siitä lähtirn olen sen muistanut ja havainnut monta kertaa, että tätiseni oli ihan oikeassa.
Luetteloon voisi liittää vielä lastentarhatkin.

Mutta kai se kirkko aikoinaan piti olla korkealla, että kellojen ääni kaikui yli seurakunnan. Kutsu kuulolle tunkeutui kaikkialle.

Äänestä

Varmaan kirkko rakennettiin juuri siksi mäelle, jos sellaisia oli, jotta se näkyi ja kuului mahdollisimman kauas. Oli kuin maamerkki korkeammista voimista.

Meidän ajassamme kirkkoja ja pappiloita myydään, liian kalliina ylläpitää. Kaipa sekin on jokin merkki yhteiskunnan maallistumisesta, siitä, kuinka vähän kirkko ihmisille merkitsee.

Ennen oli kirkon yhteydessä häpeäpenkki ja jalkapuu.
Oli silloin erilainen aika, nyt kun ihmisen yksityisyys alkaa olla maailman suurin ja pyhin asia.

Onpa ajattelematonta, jos ei penkin penkkiä ollut saatavilla. Niin siinä voisi istahtaa ja syventyä ajatuksiinsa nuori, kuin vanhakin.
Omien vanhempien hautausmaalla on penkki, jos toisenkin, joissa kesällä saa ihailla ympäristöä, ja muistella omia rakkaitaan.

Äänestä

...ja ihmisille tuli tuntu kitkon vallasta ja herruudesta.

Rakastanutkin olen kotikirkkoani, kun järjestin hyvän vanhemman siskoni hautajaiset siellä, hän oli lapseton leski, ja olin asunut hänen luonaan, kun hän sai viran koulukaupungissani, - niin olin tunnin siellä kirkossa ennen
hautajaisia, kun lähi-ihmiseni kävi pesettämässä matkalla pölyyntyneen autonsa sillä välin.
Katselin ja silitin oveakin, kävin eteisen wc-tiloissa, tulin sisälle kirkkosaliin, jonne oli valtavat määrät tilattuja kukkalaitteita toimitettu valmiiksi lähikukkakaupasta. Liljojen ja ruusujen tuoksu täytti hiljaisen, kauniin kirkkosalin. Muistelin äidin kanssa siellä käyntejäni, joskus isän ja äidin sekä siskon kanssa, hyvää teki se rauha ja hiljaisuus.

Silti itse olen kokenut metsän kirkoksi, juhlallisemmaksi ja lähempänä Luojaani olevaksi, myös järven ranta ja meri, jokikin rauhallisessa suvannossaan tai kosken kohinassaan keväällä jäidenlähdön aikaan on minuun aina vaikuttanut voimakkaasti.

Nytkin jo uuden kevään toivo ihmisessä elää.

"Elämän kutsu loputon on meissä. Siis tyynny sydän, hyvästele, lähde."

Hyvää yötä kaikille!

.

Äänestä
  • Tuota sitaattiani i viestini lopussa olen usein tännekin lainaillut, se on Herman Hesseä.

    Äänestä

Minun pitäjässäni oleva kirkko ei ole kotikirkkoani nähnytkään,
Siksi kun ei se ole kotikirkkoni oli varmaan niin raskasta se mäenkin nousu.
Sinne hautausmaalle kuitenkin päädyn äitini viereen. Mieheni pääsi halunsa mukaan vanhempiensa viereen mutta minä en halua appivanhempien vaan äitini kainaloon.

Se kotikirkirkkoni on omalla seinälläni, vaikka tosiasiassa jäikin sinne rajan taa. Nyt on enää siitä muistot ja jonkun etemaalaisen maalailema kuva lautasella.

Kun aloin muistelemaan niin muistin ettei kotikirrkkonikaan ollut mäellä vaan hienolla paikalla ja tasaisella maalla.
Se olikin ennen kreikkalasiakatolinen kirkko, mutta jo minun aikanani roomalaiskatolinen.

Kaunis, niinkuin useimmat venäläiset palatsit.

Äänestä

Olen minäkin nii-iin huonokuntoinen ja vaivainen, mutta en ole oppinut ryyppäämään.
Huomaan että itsensä saa niin pahuksen surkiaan kuntoon,kun vaan jaksaa tarpeeksi surkutella.

Yksi kuolee, toinen masentuu, kolmannella on jottai pieles-- kaikilllla on kuiteskii niin pal avunantajii osanottoineen.

tarttis vissiin mennä opiskelemaan sympatiaa, jossei saa appuu. sit vaikka empatiaa ehkä sais sit vaik myötuntoo

Äänestä
  • Kelpaak säälipisteet kans?

    Äänestä

on palsta täynnä.

Äänestä

Mää sitten kottiis telkkua tuijottaan!

Äänestä

Vähemmän katselen TV:tä, yhä enemmän kirjoittelen tuolla muistelmia elämäntieni varrelta. Olen kiitollinen monista hetkistä. - Jos on kiitollisella mielellä, niin jotakin uuttakin hyvää voi tapahtua. - Hyvää yötä!

:)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


fiiuliin kirjoitti:

Raskasta se on, nimittäin kulkea pitkää mäkeä ylös kirkkoon ja hautausmaalle.
Päätin tuossa puolita päivin että nyt lähden viemään haudalle kukkia.
On neljä hautapaikkaa muistettavana.
Matkaa on noin hieman yli 2km 2km, mutta vanhalle jalkaihmiselle se on raskasta.

Niin, mutta tuli mieleen kun kiipesin sitä mäkeä, miksi ihmeessä ne kirkot on entisaikaan pitänyt rakentaa niin korkealle mäelle.
Olisikohan se niin kuten joku entinen mies selosti että syntiä tehneet oikein muistaisivat ne syntinsä kun joutuvat niitten takia vielä ruumisarkussakin mäen päälle nousemaan.
Nyt on jo tuo raskaitten syntien sovitus kai hieman höltynyt kun ainakin kaupungeissa näkyvät kirkot seisovan tasaisella maalla.

Väsyin joka tapauksessa enkä nähnyt sielläkään yhtään istuinpenkkiä.
Olihan minulla kyllä oma kuljetusneuvo mukana ja siinä sitten sain lepuuttaa jalkojani.

Ei mutta , tästäkin tuli taas tuollainen aloitus johon ei oikein kukaan pysty vastailemaan,
mutta mitäs siitä, onhan tällä palstalla tilaa turhillekin aikaansaannoksille.

Mutta varmasti sain joitakin syntejäni hieman anteeksi siitä mäelle kiipeämisestä vaikka pappia ei ollutkaan lohduttamassa. Nyt on kevyt olo ja on helpompi taas uusia pahoja tekoja muassaan kantaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu