Aloin seurustella noin puolivuotta sitten. Siitä lähtien kun sain poikaystävän olen ymmärtänyt että miehet eivät todellakaan pidä harmaista hiiristä, ja tuntuu vaan vaikka kuinka itseä ehostaisin niin en olisi koskaan tarpeeksi. Mies on kyllä baari-iltoina kehunut kauniiksi mutta ei yleensä arkena, en ainakaan muista. Luulin aina itseäni jollain tavalla varmaan viehättäväksi kun hän kysyi yllättäen että värjäänkö koskaan hiuksiani tai onko minulla tapana laittaa koskaan tukkaani mitenkään. Hän olisi suoraan voinut sanoa että hän ei pidä hiuksistani. Se oikeasti satutti. :/ OIisihan se pitänyt arvata, ylä-asteella olin yksinäinen poikatyttö jolle naurettiin ja josta kauniimmat tytöt aina puhuivat pahaa selän takana. Kestoväritkään vaan ei oikeesti tartu muhun muutakuin muutamaksi kuukaudeksi enkä osaa edes kihartaa hiuksiani. En ole niitä rikkaita nuoria joilla olisi varaa mennä kampaajalle laittamaan kallis kampaus aina kun tapaavat kumppaninsa tai menevät illalla ulos. Olen käyttänyt kohta satoja euroja meikkeihin, vaatteisiin ja yöasuihin yhdessäolomme aikana, aina rahat loppu ennen seuraavia tukia. En ole kuukausiin hemmotellut itseäni millään erityisellä kun mielestäni kaikki nuo meikkijutut ja voiteet ja laukut ja kengät ja mekot ovat pakollisia jos on hyvännäköinen poikaystävä. Eivät ne minulle oikeasti mitään hemmottelua ole kuin esim jollekkin Sinkkuelämää-tytöille. Ajattelin hankkia työn koulun ohelle jotta olisi enemmän rahaa vaatteisiin ja muutamaan kauneushoitolakäyntiin ainakin kerran kuussa. Silti tuntuu että olen vain miesmäinen lihava rumilus jonka ei kannata turhaan yrittää laittautua. Oikein kateeksi käy kun miesten ei tarvitse nähdä tällaista finanssivaivaa ollenkaan. Katselen paljon kauneudenhoitovideoita koulussakin silloin kun ei ole muuta hommia. Arkena en jaksa edes laittautua, aikaa vievää ja ihoa väsyttävää. Mietin että kannattaako minun seurustella ollenkaan kun en koskaan kelpaa kenellekkään omana itsenäni. Ennen seurusteluaikaani minulla oli ulkonäköni suhteen hyvä itsetunto kun ei koskaan tarvinnut laittautua tai vaivata päätä sellaisilla ajatuksilla kuin että ovatko kulmani esimerkiksi sopivan malliset, onko minulla liian lihava kaula. Pelottaa että hän huomaa miten epätoivoisesti yritän kaunistautua hänen vuokseen vaikken oikeasti ole kovinkaan muotitietoinen.
Tahtoisin kauniimmaksi
tired94
1122
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sun pitää olla oma itsesi ja jos et kumppanilles kelpaa nyt nuorena jolloin olet hyvännäköinen niin mites sitte kun oot joku30-40kymppinen?.Sanot vain suoraan että sinua ei kiinnosta tuollaiset asiat itse olen huomannut että "kauniit tytöt"ovat suurin osa huomiohuoria koko ajan valittamassa hiuksistaan,painostaan ja muusta turhanpäiväisestä kerjäämällä samalla kehuja kavereiltaan.Pönkittävät itsetuntoaan samalla.Ole vain rohkeasti oma itsesi ja uskalla erottua massasta ja anna muiden kasvaa omassa rauhassaan aikuisen tasolle..Tiedän itse miltä tuollainen paskan puhuminen tuntuu itseäni koulukiusattu viimeiset 7vuotta naurettu ja muuta tyypillistä..
En itsekään meikkaa,kerran värjännyt hiukseni mitä en kyllä tule enää tekemään,joskus nypin kulmakarvoja,omistan silmälasit,hiukseni ovat ohuet tyypilliset suomalaiset hiukset eli blondit,en myöskään laita hiuksiani mitenkään miksi pitäisi?Muiden miellyttämiseksi?Että näyttäisin hyvännäköiseltä?Pyrin pitämään hiukseni mahdollisimman puhtaana ja muuta sellaista.Pukeudun ihan normaalisti yleensä farkku toppi tyylillä.Seiska luokalla olin aika epävarma ja silloin kiusaamista olikin eniten pukeuduin melkein mustiin vaatteisiin ja hiukseni rasvoittuivat paljon.