Hetken ajattelen,
yhden hetken, ajattelen.
Ajattelen, mitä olen tai mitä en, mutta
ajattelen.
Muistan, sekunnit jotka liimaavat paitani selkään, muistan sekunnit,
joissa en ole. Ja ne, joissa olen.
Muistan.
Suurimman osan ajastani olen vahva.
Minä tiedän, tiedän
Se mitä en ymmärrä, on osa
Kuinka maailman helmikirjaillulla pedillä auringon tanssiessa on kuitenkin,
tässä muukin.
Rutto ei vie ihmistä, ei elämä, ei velka eikä kuolema,
ei, ei mulle.
Rakkaudettomuus. Syö kaivonkin.
Kijroittakaa arvon runoilijat kolmessakymmenessä sekunnissa parempaa, kuin mä just kirjoitin.:D
yhden hetken, ajattelen.
Ajattelen, mitä olen tai mitä en, mutta
ajattelen.
Muistan, sekunnit jotka liimaavat paitani selkään, muistan sekunnit,
joissa en ole. Ja ne, joissa olen.
Muistan.
Suurimman osan ajastani olen vahva.
Minä tiedän, tiedän
Se mitä en ymmärrä, on osa
Kuinka maailman helmikirjaillulla pedillä auringon tanssiessa on kuitenkin,
tässä muukin.
Rutto ei vie ihmistä, ei elämä, ei velka eikä kuolema,
ei, ei mulle.
Rakkaudettomuus. Syö kaivonkin.
Kijroittakaa arvon runoilijat kolmessakymmenessä sekunnissa parempaa, kuin mä just kirjoitin.:D
Vastaukset 3
Vanhimmat
parempaa
kuin mä
just
kirjotin :D
Musta pilvi viiltää ihoni vereslihalle,
maitohapot höpisevät omiaan, senkin juorukellot!
Ne kilkattavat tajunnanvirran sataman tuusannuuskaksi:
ajatusten laivat eivät enää löydä kotisatamaansa.
Ajatuslaivat etsivät uutta väylää, haluavat ilmaista itsensä,
löysivät avoimen kanavan tähän runoon.
Taivaalla paistaa hervoton perse
kuu on kuollut paskamyrskyyn.
Taisi olla tuijotus pelkkä erhe
ihiminen on ihimiselle kyy.
Siinä sulle parempi.