Yksin, yksin, yksin. Miksi olen aina yksin? Muut kertovat, minä kuuntelen. Yritän pärjätä, kysellä, tutustua, mutta en onnistu. Aina kohtaan hämmentyneitä katseita. Ettekö te ymmärrä minua? Enkö ole normaali? Edes sinulle? Keneltä kysytään mitä kuuluu ja ketä kiinnostaa? Minulta ei kysytä. Minä en ole kiinnostava.
Yksin
Tylsäjatyhmä
8277
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
kerro sun tyypillinen päivä, kerro miten sä tutustut ja koitat pärjätä. Miksi hämmentyneet katseet?
Mietitään yhdessä.
En minäkään ole kiinnostava kun mennään edes normaaliuden lähettyville.
Miks pitäisi?Mikä on normaalia.Mun normaali päivä on sitä että välttelen normaaleja ihmisiä.Mitä se kertoo minusta ? sen varmaan äkkipikana kertoo meille palstan njeropaatti tai jopa oma psygo(p)lauri. joka jakaa mirän kanssa kaiken.
Yksin ei tarvi olla jos omaa kivan : olemuksen, pankkitilin,kartanon tai aurin.
30 lypsävää on minimi.Sori meni sarkasmin puolelle..
Mut oikeesti ennenvanhaan rikkaat laskettiin päissä ja aareissa..
Eli kiinnostavuus lähtee juuri siitä mitä itse haluat jakaa .
Ei tutustuminen ole niin helppoa. Samankaltaisten ihmisten löytäminen vielä vaikeampaa. Uusie ihmisiä löytää, mutta joidenkin kanssa on vaan semmosia jutteluaiheita, joissa ei tunne saavansa olla kokonainen. Sellasta on elämä. Ja kirjat on turvasatama tässä hämmentävässä sumussa, jota elämä joskus on.
Älä odota, että sinulta kysytään. Kysy ensin. Älä odota, että ihmiset kiinnostuisivat sinusta.. kiinnostu toisista ensin. Vain ottamalla itse ensimmäiset askeleet, voit löytää ihan mukavan polun, jota astella pitemmällekin.
... Turhanpäiväisiä ihmisiä on paljon, mutta aidosti kiinnostavia on oikeastaan hyvin vähän.
Vika ei välttämättä ole sinussa, vaan ihmisissä joiden seurassa vietät aikaa. Kyllä maailmaan mahtuu ihmisiä, jotka osaavat kuunnella ja keskustella ja jotka etsivät vastavuoroisuutta sosiaalissa suhteissa. On myös ihmisiä, jotka ovat surkeita vuorovaikutustaidoiltaan. Vaihda piirejä ja etsi ihmisiä joiden seurassa on hyvä olla.
Olisin voinut kirjoittaa tän tekstin itse, niin tutulta kuulostaa...
Todella tutulta kuulostaa.
Mulla vain se ero, että ihmiset kyllä tulee juttelemaan, paljonkin, baarissa, netissä yms. Mutta kiinnostus lopahtaa nopeasti. Olen kai niin tylsä ja hiljainen
Pyrin välttelemään ihmisiä, koska tiedän, ettei ketään kiinnosta minun traagistakin traagisempi elämäni tai ongelmani. En halua kaverisuhteita, joissa joudun teeskentelemään normaalia ja iloista, koska sitä ihmiset edellyttävät muilta. Aina pitäisi olla hyvällä tuulella, sosiaalinen ja plaa plaa plaa, vaikka kuinka surettaisi, masentaisi ja vituttaisi.