Isäni kuoli 46-vuotiaana pieneen ojaan vain 100 metriä meidän kodista. Vesi oli vain 150cm syvä ja mutapohja (mihin jäi polviin asti kiinni) Isä oli 190cm pitkä. Hän saapui marraskuun alkupuolella pikkujouluista ja hänen kaverinsa toi hänet kotiovemme eteen. Isä vilkutti ja oli tulossa sisälle mutta löytyikin sitten ojasta kahden päivän etsintöjen jälkeen. Itsemurha ei varmasti ollut kyseessä. Siitä koko perhe ja poliisit olivat varmoja. Kyseessä oli joko rikos tai tapaturma, mutta kumpi?
Poliisien toiminta oli jo alussa hyvin välinpitämätöntä ja laiskaa. Toimiin ja etsintöihin ei tartuttu kun vasta kovan vaatimukseni jälkeen. Sanoin, että kaikki lähivesistöt on käytävä tarkkaan läpi. Ikää minulla oli se 20v. joten raskasta tietämättömänä ja perheeni oikeuden puolustajana se oli.
Näimme kahden päivän kuluttua isäni kuolemasta lähellä kotiamme paloauton sekä poliisit, joten lähdimme katsomaan tilannetta. Surullisen näköinen poliisi käveli vastaan ja sanoi olevan tämän asian tutkija/ vastaava henkilö. Poliisi oli nuori mies ja todennäköisesti kyseessä oli hänen ensimmäinen tehtävänsä. Kovin ujon ja epävarman oloinen hän oli joten sain heti sen käsityksen, ettei hän osaa tilannetta ammattimaisesti ja kunnolla hoitaa. Eikä hän sitä osannutkaan hoitaa sillä aluetta ei mitenkään rajattu ja poliisit tuhosivat omilla jalanjäljillään todisteita.
En uskaltanut olla tälle poliisille vihainen sillä minua kävi sääliksi häntä, vaikka samalla koin että haluan oikeutta ja tarkkaa tietoa isäni kuolemasta. Sitä en ikinä saanut. Kuolin syy oli "todennäköisesti" tapaturma.
Minulla on mennyt täysin luottamus Porin poliisia kohtaan. Minun mielestäni tämänkaltaiset tilanteet tulisi tutkia huolella ja hoitaa hyvin. Varsinkin kun on kyse kolmen lapsen isästä. En tiedä voiko asiasta vaatia lisätutkintaa tai huonosti hoidetusta tapauksesta tehdä rikosilmoitusta tai toimia jotenkin vastaavalla tavalla? En halua että kukaan muu läheisensä menettänyt joutuu kärsimään samaa kohtaloa. Ei täällä Porissa näköjään osata hoitaa näitä tapauksia. Tapauksesta on nyt kulunut 2-vuotta.
Poliisien toiminta oli jo alussa hyvin välinpitämätöntä ja laiskaa. Toimiin ja etsintöihin ei tartuttu kun vasta kovan vaatimukseni jälkeen. Sanoin, että kaikki lähivesistöt on käytävä tarkkaan läpi. Ikää minulla oli se 20v. joten raskasta tietämättömänä ja perheeni oikeuden puolustajana se oli.
Näimme kahden päivän kuluttua isäni kuolemasta lähellä kotiamme paloauton sekä poliisit, joten lähdimme katsomaan tilannetta. Surullisen näköinen poliisi käveli vastaan ja sanoi olevan tämän asian tutkija/ vastaava henkilö. Poliisi oli nuori mies ja todennäköisesti kyseessä oli hänen ensimmäinen tehtävänsä. Kovin ujon ja epävarman oloinen hän oli joten sain heti sen käsityksen, ettei hän osaa tilannetta ammattimaisesti ja kunnolla hoitaa. Eikä hän sitä osannutkaan hoitaa sillä aluetta ei mitenkään rajattu ja poliisit tuhosivat omilla jalanjäljillään todisteita.
En uskaltanut olla tälle poliisille vihainen sillä minua kävi sääliksi häntä, vaikka samalla koin että haluan oikeutta ja tarkkaa tietoa isäni kuolemasta. Sitä en ikinä saanut. Kuolin syy oli "todennäköisesti" tapaturma.
Minulla on mennyt täysin luottamus Porin poliisia kohtaan. Minun mielestäni tämänkaltaiset tilanteet tulisi tutkia huolella ja hoitaa hyvin. Varsinkin kun on kyse kolmen lapsen isästä. En tiedä voiko asiasta vaatia lisätutkintaa tai huonosti hoidetusta tapauksesta tehdä rikosilmoitusta tai toimia jotenkin vastaavalla tavalla? En halua että kukaan muu läheisensä menettänyt joutuu kärsimään samaa kohtaloa. Ei täällä Porissa näköjään osata hoitaa näitä tapauksia. Tapauksesta on nyt kulunut 2-vuotta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Hän saapui marraskuun alkupuolella pikkujouluista ja hänen kaverinsa toi hänet kotiovemme eteen. Isä vilkutti ja oli tulossa sisälle mutta löytyikin sitten ojasta kahden päivän etsintöjen jälkeen. Itsemurha ei varmasti ollut kyseessä."
Onko tieto luotettava? Mikä oli kuolinsyy? Oliko tuon ojan vettä keuhkoissa?
Mutta tärkein pointti: mikä olisi ollut rikoksen motiivi?
Kotiintuojahan on pystynyt kertomaan kunnosta, nimittäin iloisen vilkuttamisen ja kännisen ojaan ryömimisen seurauksena tapahtuneen onnettomuuden välillä on melkoinen ristiriita.
Mikä on vihaisen äidin osuus asiassa? Naisethan ajavat usein miehensä hulluuden partaalle. Ei mies oma-aloitteesti itseänsä tapa. Oletko kysynyt äidiltäsi hänen osuuttaan tapatumaan. Vastaus voi löytyä yllättäenkin läheltä.
En pysty ottamaan kantaa ilman takaraivokuvauksia. Mutta voin kysyä härältä kieli ruskeana, hän tietää kaiken ja on mun pestis.
tuota kaveria joka toi hänet.Keskustelitko itse hänen kanssaan.Kyllä näitä hukkuneita silloin tällöin löytyy ja sama lopputulos jos tappelun jälkiä ei ole eikä kukaan kerro ja hukkunut siihen veteen mistä löydetään niin onnettomuuksia ne vaan on
Tuojako siitä vilkutuksesta kertoi? Oliko ketään kotona, näkikö kukaan tulon? Avunhuutojen olisi luullut kuuluvan jos oli elossa ojaan joutuessaan.
Eikö maassa ollut lunta tai muuten näkynyt jälkiä mihin päin oli lähtenyt? Alkoholimäärä on varmaankin verestä mitattu. Jos ei ollut hirveän kännissä/sammunut, niin olisi laittanut varmaankin vastaan jos väkisin olisi ojaan viety. Jos ei päälle päin näy merkkejä väkivallasta niin tapaturmaksihan ne yleensä kirjataan. Vähän ihmetyttää, ettei kenellekään tullut mieleen aikaisemmin ojaan kurkata, mutta eipähän se enää olisi auttanut.
Mahdollisia murhaajia siis tuoja ja ketä kotona tai joku sivullinen.