Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Myöhäistä

    Tiesin sen

    Hetkessä ensimmäisessä

    Annoit minulle tunteet
    herätyksen elämään

    Ojensit minulle rakkauden
    lämmön sytytit sydämen

    Kaunista se olikaan
    kohdatessamme yhteyden
    sielujen kosketuksen

    Syvemmälle toisiimme uppoutuen


    Saivat vuodet valuen

    Peiton alle vajoten

    Tunteet jäivät varjoon

    Lailla auringon viime säteiden
    Paistaen ajalla jokaisella
    Vain pimeällä puolella asuin

    En ymmärtänyt palasia
    sydämestä puuttuvia
    En käsittänyt sanoja
    sielun syvyyksistä

    Ei kauneutta, ei lämpöä


    Miksi ihminen pienoinen
    vasta herää tuntemaan

    Kun on jo liian myöhäistä

    Rakastaa
    3145
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 3

    Vanhimmat

    Niin se juuri usein menee.
    kaunis oli runosi,kiitos.

    Äänestä

    Kirjoitit kauniisti.Sitä voi ihmetellä,miksi huomaa liian myöhään..
    Mutta ehkä sitä vuosisadan rakkaustarinaa ei olekaan kaikille tarkoitettu.Vain harvoille ja valituille se annetaan.Tai suodaan..
    Elämä on raadollista,se pikemminkin ottaa kuin antaa.
    Meillä kaikilla on jotain sanottavaa,tässä runossa sinä sanoit sen mitä tunnet..
    Meissä jokaisessa asuu pieni runoilija ;)
    Kiitän tästä,,,ja lisää runoutta toivoen.

    Äänestä

    Ennen sinua olin kuin miehittämätön valtio
    rajarikkomuksia ja passittomia lurjuksia

    kanssasi ollessani kukaan ei värittänyt yli
    olin turvassa, suojassa kuin helmi kuoressa

    nyt kun olet mennyt
    olen muuttunut hiljaiseksi haamuksi
    savuavien raunioiden keskellä etsimässä muistoja
    olen näkymätön, rajaton ja kuivunut rakkaudettasi

    tuo elämänvoimasi takaisin
    anna sen levitä kuin vesivärin paperilla
    huido sokeuttavat seitit pois ja ole minun taas.


    **
    Kiitos J runostasi!
    Pieni vastaruno tähän jo liki kuivuneesta runolähteestä menneiden runovuosien muistoksi. Hyvää jatkoa!

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    runonJuuri kirjoitti:

    Tiesin sen

    Hetkessä ensimmäisessä

    Annoit minulle tunteet
    herätyksen elämään

    Ojensit minulle rakkauden
    lämmön sytytit sydämen

    Kaunista se olikaan
    kohdatessamme yhteyden
    sielujen kosketuksen

    Syvemmälle toisiimme uppoutuen


    Saivat vuodet valuen

    Peiton alle vajoten

    Tunteet jäivät varjoon

    Lailla auringon viime säteiden
    Paistaen ajalla jokaisella
    Vain pimeällä puolella asuin

    En ymmärtänyt palasia
    sydämestä puuttuvia
    En käsittänyt sanoja
    sielun syvyyksistä

    Ei kauneutta, ei lämpöä


    Miksi ihminen pienoinen
    vasta herää tuntemaan

    Kun on jo liian myöhäistä

    Rakastaa

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu