Aloittelijan tyhmä kysymys mutta jos makroobiskalla pääsee 1:1 esim. 30 sentin
tarkennusetäisyydellä niin paraneeko tuo suhde ja kuinka paljon kroppikennosta
runkoa käytettäessä? Vai vaikuttaako se ollenkaan minkäkokoinen kenno?
Lähikuvauksesta
aloittelija100
31
200
Vastaukset
Kennon koko ei vaikuta tarkennusetäisyyteen mutta kuvakulmaan kyllä.
Max 1:1 kuvan koko on kiinni kennon koosta, 35 mm kennolle mahtuu suurempi ötökkä tai sammal tuossa 1:1 koossa kuin 20 mm kroppikennolle.
Tarkennusetäisyys ja terävyysalue eivät sen sijaan muutu.- aloittelija100
Eli jos täyskennosella saa 1:1 kuvan ötökästä 30 sentin päästä niin esim. 1,6 kroppikennosella samaan päästään 30*1.6 = 48 sentin päästä?
- yfkufhj
aloittelija100 kirjoitti:
Eli jos täyskennosella saa 1:1 kuvan ötökästä 30 sentin päästä niin esim. 1,6 kroppikennosella samaan päästään 30*1.6 = 48 sentin päästä?
Kutakuinkin näin, mutta asian voi miettiä niinkin, että kroppikenno vain leikkaa osan pois kuvien reunoilta.
Jos mietit noita "vastaavuuksia" niin kerro kaikki sillä kroppikertoimella tai sitten et mitään ja elämä on helppoa. aloittelija100 kirjoitti:
Eli jos täyskennosella saa 1:1 kuvan ötökästä 30 sentin päästä niin esim. 1,6 kroppikennosella samaan päästään 30*1.6 = 48 sentin päästä?
1:1 etäisyys ei muutu oli sitten täys- tai kroppikenno. Täyskennoisessä (FX) saa kuvaan vain suuremman ötökän.
Kun on kysymys tarkennusetäisyydestä se lähin tarkennusetäisyys ilmaistaan sentteinä kennosta. Toisin sanoen objektiivin pituudesta riippuen 30 senttiä kennosta käsin on jotain 15 senttiä objektiivin etulinssistä ilmaistuna. Kroppikerroin on 1.5, mutta lähin tarkennusetäisyys pysyy samana kinokennoiseen verrattuna. Muta koska koska kroppikerroin tarkoittaa esim 50 millin objektiivissa kuvakulmaltaan 75 millin objektiivia saa näin kropilla saman suurennoksen kauempaa kuvattaessa. Samoin syväterävyys on suurempi eli kroppi on paljon parempi makrokuvauksessa kuin kinokennoinen. Semminkin jos ratsastaa samoja aukkoja katsellen.
- khdadf
"Samoin syväterävyys on suurempi eli kroppi on paljon parempi makrokuvauksessa kuin kinokennoinen. Semminkin jos ratsastaa samoja aukkoja katsellen."
Se oli kaunista niin, mutta kaunista valhetta vainen.
Kun käytät croppia joudut suurentamaan kuvaa vastaavasti ja menetät kaiken luulemasi terävyysalue edun. - luulemasi?
khdadf kirjoitti:
"Samoin syväterävyys on suurempi eli kroppi on paljon parempi makrokuvauksessa kuin kinokennoinen. Semminkin jos ratsastaa samoja aukkoja katsellen."
Se oli kaunista niin, mutta kaunista valhetta vainen.
Kun käytät croppia joudut suurentamaan kuvaa vastaavasti ja menetät kaiken luulemasi terävyysalue edun.”Kun käytät croppia joudut suurentamaan kuvaa vastaavasti ja menetät kaiken luulemasi terävyysalue edun.”
Miksi tätä valhetta täällä aina vaan jatketaan? Kennon koolla ei ole vähäisintäkään vaikutusta kuvautumissuhteedeen.
- Yhtä tyhmä vastaus
Kuvitellaanpa, että saat täyskennoisella kameralla 3 cm:n pituisen ötökän täyttämään kuva-alan sopivasti kuvasuhteella 1 : 1, jolloin joudut käyttämään minimitarkennusetäisyyttä 30 cm (tai ainakin hyvin lähellä sitä olevaa etäisyyttä). Panet sitten saman kakkulan kroppikennoiseen (kroppikerroin vaikkapa Canonille tyypillinen 1,6) ja yrität samaa. Ei onnistu! Saat ötökästä kuvaan enää osan. Joudut siirtämään kameraa kauemmas, jotta ötökkä täyttäisi taas kuva-alan samalla tavalla kuin täyskennoisessa. Kuvasuhdepa ei tällöin olekaan 1 : 1, vaan 3-senttisen ötökän kuvajainen kennolla on enää vajaat 2 cm. Ei voi puhua enää makrokuvauksesta sen kirjaimellisessa merkityksessä.
Kroppikennoisellakin voit tarkentaa samalle 30 cm:n etäisyydelle ja päästä samaan kuvasuhteeseen 1 : 1, mutta kuvattavien kohteiden on oltava tällöin pienempiä, jotta ne mahtuisivat sopivasti kuvaan.
Jos kuva on tulostettava esimerkiksi A3-kokoiselle paperille, joudutaan kroppikennoisen kuvaa suurentamaan kroppikertoimen verran enemmän. Yksityiskohtien tarkkaa toistumista tämä ei tietenkään edistä.
Jos joku väittää kroppikennosta olevan hyötyä siinä mielessä, että sillä saadaan vielä pienemmät kohteet saadaan täyttämään kuva-ala kuin täyskennoisella, niin jälkimmäisellä kuvaava pääsee aivan samaan tulokseen kroppaamalla kuvasta liiat reunat pois jälkikäteen.
Kuvaan itse kroppikennoisella. Sen tärkein etu minulle on kukkaroystävällisempi hinta.Tämä esitys vaikuttaa hyvältä ja jotenkin loogiselta. Mitä siis sanomme? Työeläkeläinen lienee taas oikeassa.
orvaskesi kirjoitti:
Tämä esitys vaikuttaa hyvältä ja jotenkin loogiselta. Mitä siis sanomme? Työeläkeläinen lienee taas oikeassa.
Näinhän se taitaa olla, aina vain en osaa sanoa asiaa riittävän ymmärrettävästi.
Tuosta suurennuksesta sanoisin kuitenkin seuraavaa "yhtä tyhmälle". tuo esittämäsi piti paikkansa ihan kirjaimellisesti silloin kun kuvattiin dialle tai negalle mutta digillä siinä on toinenkin puolensa.
A3 tai suurempaan kokoon tulostaminen on kiinni enemmän kuvan erottelusta eli sen eri sivujen bittimäärästä. Jos meillä on 3:2 kamera jossa on bittejä 6M, 12M, 24M tai D800 verran 36M niin A3 kuvien erottelu on aivan eri luokkaa jokaisella. Kun A3 pitkäsivu on noin 30 senttiä joten 6M pikseleitä tulee 3000/30cm = 100/cm kun taas 36M kuvassa niitä on 7360 kpl eli 245/cm.
Valokuvalaatuun sanotaan tarvittavan 300pix/tuuma joka on noin 2,5cm eli 6M kuvalla se on lähellä ja 36M kuvaa saa jopa vähentää tai tehdä suurempia(A2).
Digillä lienee suurempi vaikutus sillä miten hyvin optiikka piirtää kennolle eli montako juovaa/cm jotta jokainen kenno pystyisi toimimaan yksilönä eikä kuvasta tule suuresta pikselimäärästä huolimatta huonoa erottelultaan. Myös kennon alipäästösuotimen laatu saattaa vaikuttaa joskin nyt on saatavana kameroita ilman alipäästöä kuten D800E ja D7100, muiden valmistajien en tiedä, Nikon ukko kun olen. Vanhoissa dioissahan erottelua rajoitti optiikan lisäksi hopeakiteiden koko eli lähinnä filmimateriaalin herkkyys.
Tuota makron määritelmää 1:1 on ainakin joidenkin valmistajien taholta laajennettu koskapa 1:2 ja jopa 1:3 kuvaavia laseja on kutsuttu makroiksi. Jokainen tässä miettiköön mitä se aikuisten oikeasti tarkoittaa käytännössä.
24M kennon pikselit taitavat olla 6000x4000 päässä laskien jolloin pitkässä suunnassa kropissa on pikseleitä noin 300/mm eli jos 1cm ötökkä makaa siinä 1:3 kuvattuna on se 3,3mm pitkä ja 990 pikseliä pitkä, onko tuo erottelu hyvä vai huono jokainen miettiköön itse ja myös voiko sitä kehuskella makroksi!
Laskutehtävät olen pohtinut pääosin päässäni mutta hieman avustanut kynällä ja paperilla koska vanha nuppi tuppaa joskus tekemään tenän siihen verrattuna mihin se pystyi -50 ja -60 luvuilla. Jos siis olen tehnyt laskuvirheitä muutamien pyöristysten lisäksi niin pyydän nöyrimmästi anteeksi.
Suurentaminen ei siis liene yhtä yksiselitteistä kuin filmi ja dia aikaan.- Yhtä tyhmä vastaus
Työeläkeläinen kirjoitti:
Näinhän se taitaa olla, aina vain en osaa sanoa asiaa riittävän ymmärrettävästi.
Tuosta suurennuksesta sanoisin kuitenkin seuraavaa "yhtä tyhmälle". tuo esittämäsi piti paikkansa ihan kirjaimellisesti silloin kun kuvattiin dialle tai negalle mutta digillä siinä on toinenkin puolensa.
A3 tai suurempaan kokoon tulostaminen on kiinni enemmän kuvan erottelusta eli sen eri sivujen bittimäärästä. Jos meillä on 3:2 kamera jossa on bittejä 6M, 12M, 24M tai D800 verran 36M niin A3 kuvien erottelu on aivan eri luokkaa jokaisella. Kun A3 pitkäsivu on noin 30 senttiä joten 6M pikseleitä tulee 3000/30cm = 100/cm kun taas 36M kuvassa niitä on 7360 kpl eli 245/cm.
Valokuvalaatuun sanotaan tarvittavan 300pix/tuuma joka on noin 2,5cm eli 6M kuvalla se on lähellä ja 36M kuvaa saa jopa vähentää tai tehdä suurempia(A2).
Digillä lienee suurempi vaikutus sillä miten hyvin optiikka piirtää kennolle eli montako juovaa/cm jotta jokainen kenno pystyisi toimimaan yksilönä eikä kuvasta tule suuresta pikselimäärästä huolimatta huonoa erottelultaan. Myös kennon alipäästösuotimen laatu saattaa vaikuttaa joskin nyt on saatavana kameroita ilman alipäästöä kuten D800E ja D7100, muiden valmistajien en tiedä, Nikon ukko kun olen. Vanhoissa dioissahan erottelua rajoitti optiikan lisäksi hopeakiteiden koko eli lähinnä filmimateriaalin herkkyys.
Tuota makron määritelmää 1:1 on ainakin joidenkin valmistajien taholta laajennettu koskapa 1:2 ja jopa 1:3 kuvaavia laseja on kutsuttu makroiksi. Jokainen tässä miettiköön mitä se aikuisten oikeasti tarkoittaa käytännössä.
24M kennon pikselit taitavat olla 6000x4000 päässä laskien jolloin pitkässä suunnassa kropissa on pikseleitä noin 300/mm eli jos 1cm ötökkä makaa siinä 1:3 kuvattuna on se 3,3mm pitkä ja 990 pikseliä pitkä, onko tuo erottelu hyvä vai huono jokainen miettiköön itse ja myös voiko sitä kehuskella makroksi!
Laskutehtävät olen pohtinut pääosin päässäni mutta hieman avustanut kynällä ja paperilla koska vanha nuppi tuppaa joskus tekemään tenän siihen verrattuna mihin se pystyi -50 ja -60 luvuilla. Jos siis olen tehnyt laskuvirheitä muutamien pyöristysten lisäksi niin pyydän nöyrimmästi anteeksi.
Suurentaminen ei siis liene yhtä yksiselitteistä kuin filmi ja dia aikaan.>Valokuvalaatuun sanotaan tarvittavan 300pix/tuuma joka on noin 2,5cm
Minun Nikonoskooppini 16,2 Mpix -kenno pukkaa 4.928 × 3.264 kuvapistettä. Yllämainitulla kriteerillä kuvaa kärsii suurentaa kokoon 41,7 × 27,6 cm saakka. Kun A3-paperikoko on 41,9 × 29,7 cm, ollaan käytännössä juuri näillä haminoilla.
No, minun halpa valokuvatulostimeni ei osaa käsitellä A4-kokoa suurempia lappuja ja näyttöjeni resoluutio jää alle puoleen kamerani kennon kyvyistä. Kuvieni tasokaan ei oikein tahdo kestää julistekokoon tulostamista. Niinpä en osaa himoita täyskennoista vielä tällä haavaa.
En ole Työeläkeläisen tavoin työeläkeläinen, vaan kitkuttelen vaatimattoman omaeläkkeen varassa ja saatan tehdä yksinäisyrittäjänä keikan silloin ja toisen tällöin. Yhdistettyä työ- ja yrittäjäeläkettä pääsen nauttimaan vajaan kahden vuoden kuluttua, mutta ei se eläkkeen taso siitä juuri kummene.
Täyskennorungot saavat siis puolestani lojua yhä kauppojen hyllyillä, mutta jospahan joskus edes sen 105-millisen VR-makrokakkulan verran saisi nipistettyä kasaan... - mgnwnse
Yhtä tyhmä vastaus kirjoitti:
>Valokuvalaatuun sanotaan tarvittavan 300pix/tuuma joka on noin 2,5cm
Minun Nikonoskooppini 16,2 Mpix -kenno pukkaa 4.928 × 3.264 kuvapistettä. Yllämainitulla kriteerillä kuvaa kärsii suurentaa kokoon 41,7 × 27,6 cm saakka. Kun A3-paperikoko on 41,9 × 29,7 cm, ollaan käytännössä juuri näillä haminoilla.
No, minun halpa valokuvatulostimeni ei osaa käsitellä A4-kokoa suurempia lappuja ja näyttöjeni resoluutio jää alle puoleen kamerani kennon kyvyistä. Kuvieni tasokaan ei oikein tahdo kestää julistekokoon tulostamista. Niinpä en osaa himoita täyskennoista vielä tällä haavaa.
En ole Työeläkeläisen tavoin työeläkeläinen, vaan kitkuttelen vaatimattoman omaeläkkeen varassa ja saatan tehdä yksinäisyrittäjänä keikan silloin ja toisen tällöin. Yhdistettyä työ- ja yrittäjäeläkettä pääsen nauttimaan vajaan kahden vuoden kuluttua, mutta ei se eläkkeen taso siitä juuri kummene.
Täyskennorungot saavat siis puolestani lojua yhä kauppojen hyllyillä, mutta jospahan joskus edes sen 105-millisen VR-makrokakkulan verran saisi nipistettyä kasaan...Oletko ajatellut loppuun?
105 cropissa vastaa 157 mm kinossa.
Vakaajasta ei ole käytännössä mitään hyötyä kun lähestytään 1:1 kokoa. Jalusta, tai jokin muu tuki on välttämätön. Mitä pidempi polttoväli sen tukevampi tarvitaan. Croppirunkoinen on vielä herkempi tärähdyksille, kuin kino. Miettikää itse, miksi.
Nimimerkki: kokemusta - suurentamaan ?
”… kuvattavien kohteiden on oltava tällöin pienempiä”
No kokeillaanpa tuota kropilla aloittaen.
Otetaan kroppikennoisella makrokuva 1:1 (täyskennoiseen sopivalla objektiivilla) ja vaihdetaan sitten objektiivi täyskennoiseen ja kuvataan samalta etäisyydeltä.
– mikä todellinen ero on kuvissa?
– onko syväterävyys erilainen, miksi?
– pitääkö kroppikennoisen kuvaa suurentaa enemmän?
– kummassa kuvassa on suurempi resoluutio (enemmän yksityiskohtia)?
– onko kohteen oltava suurempi jos kenno on suurempi?
– johtuvatko kaikki erot kennon ulkomitoista? Yhtä tyhmä vastaus kirjoitti:
>Valokuvalaatuun sanotaan tarvittavan 300pix/tuuma joka on noin 2,5cm
Minun Nikonoskooppini 16,2 Mpix -kenno pukkaa 4.928 × 3.264 kuvapistettä. Yllämainitulla kriteerillä kuvaa kärsii suurentaa kokoon 41,7 × 27,6 cm saakka. Kun A3-paperikoko on 41,9 × 29,7 cm, ollaan käytännössä juuri näillä haminoilla.
No, minun halpa valokuvatulostimeni ei osaa käsitellä A4-kokoa suurempia lappuja ja näyttöjeni resoluutio jää alle puoleen kamerani kennon kyvyistä. Kuvieni tasokaan ei oikein tahdo kestää julistekokoon tulostamista. Niinpä en osaa himoita täyskennoista vielä tällä haavaa.
En ole Työeläkeläisen tavoin työeläkeläinen, vaan kitkuttelen vaatimattoman omaeläkkeen varassa ja saatan tehdä yksinäisyrittäjänä keikan silloin ja toisen tällöin. Yhdistettyä työ- ja yrittäjäeläkettä pääsen nauttimaan vajaan kahden vuoden kuluttua, mutta ei se eläkkeen taso siitä juuri kummene.
Täyskennorungot saavat siis puolestani lojua yhä kauppojen hyllyillä, mutta jospahan joskus edes sen 105-millisen VR-makrokakkulan verran saisi nipistettyä kasaan...Yhtä tyhmä vastaus on edelleen yhtä tyhmä. Kyse on tulostuksesta jossa valokuvalaatuna on pidetty yleisesti 300pix/" tulostusta. Kennolla kuten samassa kommentissani kirjoitin on julmetusti pixeleitä tuumalla, jopa 7000 tai yli.
Tuskin monikaan kotiaan varten satoja A3 kuvia laittelee mutta voihan niistä muutaman taulun tehdä ja näytellä seuran näyttelyissä.
Kerro vielä mikä siinä vastauksessani oli tyhmää ja mikä meni ymmärtämättömyytesi piikkiin? Nikkorin 105mm F2.8 VR ei ole hassumpi makro mutta ihan toimivan saat edullisemmin vaikka Sigmalta n. 700€ (Rajalan tarjous) Nikkorin vastaavan ollessa Rajalan tarjouksessa noin 850€.- Yhtä tyhmä vastaus
mgnwnse kirjoitti:
Oletko ajatellut loppuun?
105 cropissa vastaa 157 mm kinossa.
Vakaajasta ei ole käytännössä mitään hyötyä kun lähestytään 1:1 kokoa. Jalusta, tai jokin muu tuki on välttämätön. Mitä pidempi polttoväli sen tukevampi tarvitaan. Croppirunkoinen on vielä herkempi tärähdyksille, kuin kino. Miettikää itse, miksi.
Nimimerkki: kokemustaEn minäkään tietenkään sillä 105-millisen VR-ominaisuudella mitään MAKROkuvauksessa tekisi – mutta siitä olisi kovasti iloa yleiskuvauksessa!
Micro Nikkor 105 mm f/2.8 VR:n kyvyt eivät rajoitu mitenkään makrokuvaukseen, vaan samassa paketissa on skarppi, valovoimainen ja vääristelemätön yleistele.
Makrokuvausta varten minulla on valmiina tukeva, yli 4-kiloinen kolmijalka, ja VR:n osaan kytkeä pois päältä nykyisistäkin VR-laseistani. - Yhtä tyhmä vastaus
Työeläkeläinen kirjoitti:
Yhtä tyhmä vastaus on edelleen yhtä tyhmä. Kyse on tulostuksesta jossa valokuvalaatuna on pidetty yleisesti 300pix/" tulostusta. Kennolla kuten samassa kommentissani kirjoitin on julmetusti pixeleitä tuumalla, jopa 7000 tai yli.
Tuskin monikaan kotiaan varten satoja A3 kuvia laittelee mutta voihan niistä muutaman taulun tehdä ja näytellä seuran näyttelyissä.
Kerro vielä mikä siinä vastauksessani oli tyhmää ja mikä meni ymmärtämättömyytesi piikkiin? Nikkorin 105mm F2.8 VR ei ole hassumpi makro mutta ihan toimivan saat edullisemmin vaikka Sigmalta n. 700€ (Rajalan tarjous) Nikkorin vastaavan ollessa Rajalan tarjouksessa noin 850€.>Yhtä tyhmä vastaus on edelleen yhtä tyhmä. Kyse on tulostuksesta
>jossa valokuvalaatuna on pidetty yleisesti 300pix/" tulostusta.
Jos vaivaudut käyttämään vähän taskulaskinta, huomaat, ettei esitykseni ole lainkaan ristiriidassa sinun esityksesi kanssa. Minun selittäjänkykyni vain eivät tainneet riittää.
4.928 pikseliä kennolla jaettuna 300:lla (tulostuspikseleiden määrä tuumaa kohden) tekee 16,42666... tuumaa eli 41,723...cm. Jos tulostustarkkuudeksi halutaan 300 pix/" ja kennon pitkän sivun resoluutio on 4.928 pix, vastaa paperilla samaa tarkkuutta kuvan pitkän sivun pituus 41,7 cm.
Ellet ymmärtänyt, niin lue ja laske vaikka uudestaan. - Yhtä tyhmä vastaus
Työeläkeläinen kirjoitti:
Yhtä tyhmä vastaus on edelleen yhtä tyhmä. Kyse on tulostuksesta jossa valokuvalaatuna on pidetty yleisesti 300pix/" tulostusta. Kennolla kuten samassa kommentissani kirjoitin on julmetusti pixeleitä tuumalla, jopa 7000 tai yli.
Tuskin monikaan kotiaan varten satoja A3 kuvia laittelee mutta voihan niistä muutaman taulun tehdä ja näytellä seuran näyttelyissä.
Kerro vielä mikä siinä vastauksessani oli tyhmää ja mikä meni ymmärtämättömyytesi piikkiin? Nikkorin 105mm F2.8 VR ei ole hassumpi makro mutta ihan toimivan saat edullisemmin vaikka Sigmalta n. 700€ (Rajalan tarjous) Nikkorin vastaavan ollessa Rajalan tarjouksessa noin 850€.>Kerro vielä mikä siinä vastauksessani oli tyhmää ja mikä meni
>ymmärtämättömyytesi piikkiin?
En pitänyt vastaustasi mitenkään tyhmänä. Minun nimimerkkini vain sattui alusta pitäen olemaan tuo Yhtä tyhmä vastaus.
Minähän olen ollut kaiken aikaa kanssasi samaa mieltä! Olet ehkä ainoa, joka ei ole tätä huomannut.
☺ - Yhtä tyhmä vastaus
suurentamaan ? kirjoitti:
”… kuvattavien kohteiden on oltava tällöin pienempiä”
No kokeillaanpa tuota kropilla aloittaen.
Otetaan kroppikennoisella makrokuva 1:1 (täyskennoiseen sopivalla objektiivilla) ja vaihdetaan sitten objektiivi täyskennoiseen ja kuvataan samalta etäisyydeltä.
– mikä todellinen ero on kuvissa?
– onko syväterävyys erilainen, miksi?
– pitääkö kroppikennoisen kuvaa suurentaa enemmän?
– kummassa kuvassa on suurempi resoluutio (enemmän yksityiskohtia)?
– onko kohteen oltava suurempi jos kenno on suurempi?
– johtuvatko kaikki erot kennon ulkomitoista?Olen heikoilla jäillä, mutta tietokilpailutilanteessa (”haluatko miljonääriksi / makro-objektiivin omistajaksi”) saattaisin yrittää vaikkapa seuraavasti:
– täyskennoisen kuvassa ötökkä täyttää pienemmän osan kuva-alasta
– syväterävyys on sama
– kroppikennoisen kuvaa ei tarvitse suurentaa enempää, jos kohteen on oltava samanmittainen tulosteessa – mutta sitä ei tarvitse suurentaa edes niin paljoa, jos kohteen halutaan täyttävän sama osa kuva-alasta
– resoluutio riippuu kennon resoluutiosta, esim. uusi 24 Mpix -kroppirunko tuottaa periaatteessa tarkempaa kuvaa kuin jokin iäkäs 6 Mpix -täyskennorunko
– kohde on niin suuri kuin se on, koolleen se ei mahda mitään – mutta kuvausetäisyys tulee valita kennokokoa vastaavasti ja sen mukaan, kuinka ison osan kuva-alasta kohteen halutaan täyttävän
– kaikki erot eivät johdu kennon ulkomitoista - melkein täysosuma
Yhtä tyhmä vastaus kirjoitti:
Olen heikoilla jäillä, mutta tietokilpailutilanteessa (”haluatko miljonääriksi / makro-objektiivin omistajaksi”) saattaisin yrittää vaikkapa seuraavasti:
– täyskennoisen kuvassa ötökkä täyttää pienemmän osan kuva-alasta
– syväterävyys on sama
– kroppikennoisen kuvaa ei tarvitse suurentaa enempää, jos kohteen on oltava samanmittainen tulosteessa – mutta sitä ei tarvitse suurentaa edes niin paljoa, jos kohteen halutaan täyttävän sama osa kuva-alasta
– resoluutio riippuu kennon resoluutiosta, esim. uusi 24 Mpix -kroppirunko tuottaa periaatteessa tarkempaa kuvaa kuin jokin iäkäs 6 Mpix -täyskennorunko
– kohde on niin suuri kuin se on, koolleen se ei mahda mitään – mutta kuvausetäisyys tulee valita kennokokoa vastaavasti ja sen mukaan, kuinka ison osan kuva-alasta kohteen halutaan täyttävän
– kaikki erot eivät johdu kennon ulkomitoista”kuvausetäisyys tulee valita kennokokoa vastaavasti ja sen mukaan, kuinka ison osan kuva-alasta kohteen halutaan täyttävän”
– ei kai noin voi tehdä kun tässä on kysykyksessä 1:1 makrokuva. Kyllä se pitää kuvata samalta etäisyydeltä jos käytetään samaa objektiivia. Jos kuvausetäisyyttä muutetaan niin silloin kuvautumissuhde ei ole enää 1:1
Kennon ulkomitoilla (ns polttovälikertoimella) ei ole vähäisintäkään vaikutusta kuvautumissuhteeseen ja syvyysterävyyteen. Ei myöskään sillä onko käytössä ns croppi tai ff objektiivi.
Kuvan erotuskykyyn (yksityiskohtien määrään kennon osalta vaikuttaa vain pikselitiheys. Suurempi erotuskyky voi olla kummalla tahansa kennokoolla. melkein täysosuma kirjoitti:
”kuvausetäisyys tulee valita kennokokoa vastaavasti ja sen mukaan, kuinka ison osan kuva-alasta kohteen halutaan täyttävän”
– ei kai noin voi tehdä kun tässä on kysykyksessä 1:1 makrokuva. Kyllä se pitää kuvata samalta etäisyydeltä jos käytetään samaa objektiivia. Jos kuvausetäisyyttä muutetaan niin silloin kuvautumissuhde ei ole enää 1:1
Kennon ulkomitoilla (ns polttovälikertoimella) ei ole vähäisintäkään vaikutusta kuvautumissuhteeseen ja syvyysterävyyteen. Ei myöskään sillä onko käytössä ns croppi tai ff objektiivi.
Kuvan erotuskykyyn (yksityiskohtien määrään kennon osalta vaikuttaa vain pikselitiheys. Suurempi erotuskyky voi olla kummalla tahansa kennokoolla.Myös optiikan laatu eli piirtokyky vaikuttaa kuvan erottelukykyyn pikselimäärän lisäksi.
- aloittelija100
Mitenköhän on jos aikoo kuvata arkoja isoja hyönteisiä kuten perhosia ja sudenkorentoja niin mitä suosittelette? Niitähän ei voi lähestyä kuin metrin tai kahden päähän.
Tarpeellinen on tuollainen silloin, sen 105 mikronikkorin tai 90 Tamronin tai jonkun muun lisäksi. http://www.verkkokauppa.com/fi/product/20538/dgxtf/Nissin-MF18-rengassalama-Nikon
- Yhtä tyhmä vastaus
Minua viisaammat asiantuntijat nimeävät ötökkäkuvauksen unelmalinssiksi 200-millisen prime-makron. Sellaisen ostamiseen vain tarvitaan täppiä yli tuplat verrattuna 105-milliseen. Esimerkiksi Micro Nikkor 105 mm f/2.8 VR -lasin käypä hinta uutena on luokkaa 850 €, mutta saman valmistajan 200 mm f/4.0 -makrosta saanee pulittaa alun kolmatta tonnia.
Tuo 105-millinen on myös paljon monikäyttöisempi yleiskuvauksessa yleiskäyttöisemmän polttovälinsä, suuremman valovoimansa ja kuvanvakaajan (VR) myötä. - niin mitä
Tuo riippuu täysin siitä kuina suurena haluat uon ötökän kuvaan. Etäisyydellä ja arkuudella ei sinänsä ole merkitystä.
Jos haluat makrokuvan kaukaa niin tarvitaan lähelle tarkentuva 100–200 millinen jossa on tarkennukseen riittävästi valovoimaa.
Jos kuvaat nikonilla niin Nikkor 105mm makro on hyvä vaihtoehto.
Makrokuvaus on kovin kompleksinen laji kun pitää hallita kovin pieni syväterävyysalue, tarkennus, valon puute, valon suunta, difraktio, liike epäterävyys jne jne.
On pakko käyttää ”liian” pientä aukkoa jotta syväterävyys riittäisi. Siitä seuraa difraktio-ongelmia joita pyritään välttämään makro-objektiivien linssihionnalla. Sitten tulee ongelmia valotusajan ja vaadittavan herkkyyden takia. Usein on ”pakko” käyttää salamaa ja sitten ollaan ku…ssa varjojen hallinnan kanssa Kuvanvakaaja ei pysäytä kohteen liikettä ja peili täristää kameraa. Kohde ei yleensä katso oikeaan suuntaan eikä tottele kuvaajan ohjeita. Tausta on yleensä väärän värinen …
Suo siellä, vetelä täällä. Juuri siksi makrokuvaus on niin hiivatin mielenkiintoista harrastuksena. - hiokeperperi
niin mitä kirjoitti:
Tuo riippuu täysin siitä kuina suurena haluat uon ötökän kuvaan. Etäisyydellä ja arkuudella ei sinänsä ole merkitystä.
Jos haluat makrokuvan kaukaa niin tarvitaan lähelle tarkentuva 100–200 millinen jossa on tarkennukseen riittävästi valovoimaa.
Jos kuvaat nikonilla niin Nikkor 105mm makro on hyvä vaihtoehto.
Makrokuvaus on kovin kompleksinen laji kun pitää hallita kovin pieni syväterävyysalue, tarkennus, valon puute, valon suunta, difraktio, liike epäterävyys jne jne.
On pakko käyttää ”liian” pientä aukkoa jotta syväterävyys riittäisi. Siitä seuraa difraktio-ongelmia joita pyritään välttämään makro-objektiivien linssihionnalla. Sitten tulee ongelmia valotusajan ja vaadittavan herkkyyden takia. Usein on ”pakko” käyttää salamaa ja sitten ollaan ku…ssa varjojen hallinnan kanssa Kuvanvakaaja ei pysäytä kohteen liikettä ja peili täristää kameraa. Kohde ei yleensä katso oikeaan suuntaan eikä tottele kuvaajan ohjeita. Tausta on yleensä väärän värinen …
Suo siellä, vetelä täällä. Juuri siksi makrokuvaus on niin hiivatin mielenkiintoista harrastuksena."On pakko käyttää ”liian” pientä aukkoa jotta syväterävyys riittäisi. Siitä seuraa difraktio-ongelmia joita pyritään välttämään makro-objektiivien linssihionnalla. "
heh - fkjdhgjfg
hiokeperperi kirjoitti:
"On pakko käyttää ”liian” pientä aukkoa jotta syväterävyys riittäisi. Siitä seuraa difraktio-ongelmia joita pyritään välttämään makro-objektiivien linssihionnalla. "
heh80:llä paprulla.
- jfhgahf
niin mitä kirjoitti:
Tuo riippuu täysin siitä kuina suurena haluat uon ötökän kuvaan. Etäisyydellä ja arkuudella ei sinänsä ole merkitystä.
Jos haluat makrokuvan kaukaa niin tarvitaan lähelle tarkentuva 100–200 millinen jossa on tarkennukseen riittävästi valovoimaa.
Jos kuvaat nikonilla niin Nikkor 105mm makro on hyvä vaihtoehto.
Makrokuvaus on kovin kompleksinen laji kun pitää hallita kovin pieni syväterävyysalue, tarkennus, valon puute, valon suunta, difraktio, liike epäterävyys jne jne.
On pakko käyttää ”liian” pientä aukkoa jotta syväterävyys riittäisi. Siitä seuraa difraktio-ongelmia joita pyritään välttämään makro-objektiivien linssihionnalla. Sitten tulee ongelmia valotusajan ja vaadittavan herkkyyden takia. Usein on ”pakko” käyttää salamaa ja sitten ollaan ku…ssa varjojen hallinnan kanssa Kuvanvakaaja ei pysäytä kohteen liikettä ja peili täristää kameraa. Kohde ei yleensä katso oikeaan suuntaan eikä tottele kuvaajan ohjeita. Tausta on yleensä väärän värinen …
Suo siellä, vetelä täällä. Juuri siksi makrokuvaus on niin hiivatin mielenkiintoista harrastuksena.Kinokameraa ei saisi himmentää enempää, kuin f 8. Sen jälkeen alkaa difraktio näkyä.
Mutta mutta, Croppikennoista ei voi leikkizoomeilla himmentää ollenkaan, koska difraktio astuu peliin jo 5,6 aukosta lähtien!
- lopettelija50
Olisi muuten vaan kiva tietää minkä merkkisellä kameralla se aloittelija100- oikein kuvailee?
- Yhtä tyhmä vastaus
Canonhan tuo näkyy olevan, kun kroppikertoimesta 1,6 kerran puhuu.
- +Fuji x20
Ei tarvitse ihmetellä, hanki ff-kamera
Riittää jopa käytetyt Canon MKII Canon EF 100mm f/2.8 USM Macro - eelis yksplusyks
"Aloittelijan tyhmä kysymys mutta jos makroobiskalla pääsee 1:1 esim. 30 sentin
tarkennusetäisyydellä niin paraneeko tuo suhde ja kuinka paljon kroppikennosta
runkoa käytettäessä? Vai vaikuttaako se ollenkaan minkäkokoinen kenno? "
kennon koko ei vaikuta kuvautumissuhteeseen.
rajaukseen kyllä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi932426Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap262308Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen191938Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663791556- 1061497
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1621267Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.2571062- 70981
- 78929
Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha174903