Sain viimein 600 sivuisen kauhuromaanini valmiiksi. Olen lähettänyt teoksen 7 kustantajalle joista 3 nimekästä, 1 keski suuri ja 3 pienempää. Tottakai Tammi olisi ykkös suosikkini tai Otava, mutta tietysti pomppisin riemusta katonrajaan saakka, jos tuo kelpaisi edes sille pienimmälle. No nyt on kuitenkin mielessä käynyt sellainen seikka, että oletettavastihan pienet kustantamot vastaa nopeampaa ( korjatkaa joku jos olen väärässä) ja isommilla voi mennä sitten ne puolen vuoden päivät ennenkuin tilanne selviää. Paradoksi: pikku kustantajalta tulee nopea vastaus ja vihreä valo, isommista ei tietoa. Kannataako tarttua tarjoukseen vai odottaa isommilta vastausta silläkin uhalla, että pikku kustantaja ei anna puolta vuotta aikaa vastauksen antamiselle ja saa hylsyn sieltä pitkän vartomisen päätteeksi?
VALMIS!
neitikerberos
21264
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Onnea kirjan valmistumisesta. Iso työ takana!
Itse ottaisin vastaan jo sen ensimmäisen tarjouksen. Itse tietenkin teet miten parhaaksi näet jos ja kun ko. tilanne eteesi tulee.
Minä luulen, että pikkukustantaja ei välttämättä vastaa ollenkaan. Jos siis ei kiinnosta. Mutta voithan olla markkinointihenkinen ja kun pikkukustantaja ottaa yhteyttä, soitat niihin muihin ja selostat tilanteen. He voivat sitten ilmoitella, jos haluavat korottaa tarjousta. Aika on rahaa.
Itse tein niin, että lähetän ensin suurimpiin kustntamoihin ja vasta kun ovat olleet suurilla parisen kuukautta jo, lähetän pienempiin.
jassoo
ja montako kirjaa jo olet saanut maailmalle viskattua ?
sillälailla.................
Genre: kauhuromaani
Lopputulos: vakihylsy
Tai sitten ei. Tuttavaltani julkaistu kaksi kauhuromaania, kolmas työn alla. Kaiken lisäksi aika "tavallinen kansalainen" :)
Tuota pituutta vain jäin miettimään. Onko kaikki 600 sivua oikeasti tarpeen ja täyttä asiaa? Kauhuromaaniksi haukotuttavan pitkä.
"Tuota pituutta vain jäin miettimään. Onko kaikki 600 sivua oikeasti tarpeen ja täyttä asiaa? Kauhuromaaniksi haukotuttavan pitkä."
Eikös haukotuttavuus riipu ennemmin sisällön mielenkiintoisuudesta kuin sivumäärästä?
Stephen KIng:
- Tukikohta; 1300 sivua
- Se; 1100 sivua
- Talismaani; 860 s. (King/Straub
- 11/22/63; 900 sivua
Suomalaiset kauhuromaanit ja -elokuvat ovat haastava ja harvinainen laji. Niillä on tosiaan kilpailijoita ylin kyllin englannin kielisessä maailmassa. Toivottavasti teoksesi on lokalisoitu tänne tai muuten henkeäsalpaava. Onnea joka tapauksessa kirjoittamisvaiheen päättymisestä ja muista jaksaa uskoa työhösi.
Jos katsoo julkaistuja kirjoja, niin puhdasveristä kauhukirjallisuutta on vähän varsinkin isojen kustantamojen ohjelmistossa.3456 valitsi hyvät adjektiivit -henkeäsalpaava ja suomalaiseen ympäristöön kirjoitettu - uskon, että sellainen kauhuromaani on samalla viivalla kuin muutkin hyvät kässärit. Onnea esikoiselle!
No minähän olen aikanani päättänyt että minusta tulee sitten Suomen oma Stephen King. Kauhua ei paljon Suomessa ole tarjolla, eikä varsinkaan naiskauhukirjailijoita. Ei tuota paljon lyhyemmäksi voi karsia ilman että sisältö kärsii. Kirja sijoittuu Suomeen, kuvitteelliseen miljööseen tosin. Se ei ole yliluonnollinen kauhutarina, vaan kaikki voisi tapahtua oikeasti. Siinä on kuitenkin sellaisia elementtejä jotka kallistavat sen auttamatta enemmän kauhun kuin jännityksen puolelle. Aiemmin olen kirjoittanut yliluonnollisia kauhunovelleja, kaikki sijoittuvat suomeen tai ainakin hyvin lähelle, milestäni täysin onnistuneesti. Minä olen sanonut kaikille, että uskon itseeni ja minulla on vahva tunne tästä kirjasta ja se on oikeasti aika hyvä.
Ja minä uskon, ettei kauhu ole mikään punainen vaate yhdellekään kustantajalle. En usko, että Suomessa tarjolle asetetaan onnistuneita omaperäisiä kauhukäsikirjoituksia. Minä pidän enemmän vahvuutena genre valintaa, jolla ei ole kauheasto kilpailijoita. Äkkiseltään vilkaistuna kaikki hyllyssäni komeilevat kauhukirjat ovat Tammen kustamia, sitten on tämä Atenan Saattaja, joka edustaa tätä naiskauhua Suomen maalla.
Kirjan voi lukea läpi puhtaasti viihteellisessä mielessä, mutta se kritiosi myös voimakaasti nyky yhteiskuntaa. En halua kirjoittaa yleensä ottaen kirjoja, jotka menee kaavalla oli tyttö, tuli kummitus ja söi tytön, loppu. Tarinan pitää olla jollain tapaa merkityksellinen ja puhutteleva. Äitini oli pillahtanut itkuun kun luki kirjan loppuun, vaikka tiesi mitä siinä tapahtuu. Se on erittäin koskettava, raaka ja julma, paikoittain myös hauska. Se haluaa herättää lukijassaan voimakkaan reaktion. Pelkäänkin sitä jos kunstantaja pitää teosta liian pitkälle menevänä. Siinä on sellaisia elementtejä joita voidaan pitää jopa tabumaisena.
Olipas hieno myyntipuhe! Jo tästä tekstistä näkee, että osaat kirjoittaa.
juu. Itse en kauhukirjoista juuri perusta ... liian kesyä kuitenkin :)
Mutta tuo myyntipuhe sai kiinnostumaan, ihan odottamaan, millainen kauhuteos sieltä uunista aikanaan ulos tulee :)
Kuulostaa hyvältä.
Siis selvät tähtäimet kuulostavat hyvältä, Suomen S.King. Kässäriin en ota kantaa, kun en ole lukenut riviäkään ;) Vastaukseni jäi eilen tyngäksi, kun tuli keskeytys. Jos pieni ottaa yhteyttä ennen isoa, soittaisin sinuna tietysti isolle ja kysyisin ovatko jo ehtineet lukea, kiinnostaako.
Iso kustantamo ei ole välttämättä pientä parempi. Isossa voi markkinointiin panostaminen jäädä kokonaan pois tai olla vähäistä. Koska jokaista kirjaa ei voi puffata täysillä.
Kunhan nyt saat yhdenkin tarjouksen.
Minä taas ajattelin, että pieni kustantaja ei mainostaisi yhtä lailla. No katsotaan kuka vastaa ensin ja mitä vastaa.
Mie rakastan John Ajvide Lindqvistin kirjoja. Sellaista kauhua, realismin ja fantasian yhdistelmää, haluaisin lukea suomalaiseltakin kirjailijalta.
Olisi sitten kiva, jos rehellisesti kertoisit yhteydenotoista. Esim. tuliko niitä ollenkaan vai saitko vakihylsyn yms.
Jeps, näin oli tarkoitus tehdä. Minä en ole salaillut ihmisiltä, että kirjoitan kirjaa, en sitä että se on valmis, enkä edes sitä että se menee kustantajien syyniin. Vaikka minä uskon omaan teokseeni, niin en todellakaan pidä mitenkään nolona hylsyjen saantia. Sehän on se todennäköisempi vaihtoehto jos realistisia ollaan. En sano, etteikö kirpaisisi, mutta ei se mikään salailun paikka ole jos kirja ei päädy kansien väliin. Tykkään jakaa asiat muiden kanssa, niin hyvässä kuin pahassa, pahempi yksinään möllöttää ja mankua. Jos tätä ei kukaan halua tällä kertaa kustantaa, ajattelin lähettää sen arviointipalveluun, jonka jälkeen olen vähän viisaampi ja osaan muokata teosta ammatilaiskritiikin pohjalta. Sitten vaan uusi yritys uusille kustantajille. En nimittäin ajatellut ihan "pienistä" luovuttaa, kun on tässä elämässä pahempaakin kohdattu kun se, ettei joku Tammi tykännyt kirjoittamastani tekstistä.
Jään mielenkiinnolla odottelemaan ja annan heti kuulua kun jonkin näköistä vastausta tulee. Kiitos kaikille tsemppauksesta ja onniteluista. Minusta se on jo hieno saavutus ja olen ylittänyt itseni kun olen saanut tämän ylipäätänsä kirjoitettua alusta loppuun saakka. Näin laajaa tekstiä on ollut hankala hallita kokonaisuutena ja itse suurin työ ja hampaiden kiristely ollaan käyty tarinan parantelussa, viilaamisessa ja jatkuvassa uudelleen läpi käynnissä. On se kyllä aika viimeistä piirtoa myöten hiottukin ja tiedän tehneeni kaikkeni sen eteen. Kaikkeni annoin, parempaan en pysty tässä vaiheessa.
Vaikuttaa siltä, että sinulla on oikeanlainen asenne. Ammattimainen. Toivon sydämestäni, että saat kustannussopimuksen. Itse olen kauhugenren ystävä ja olisi todella hienoa, että saisimme Suomeen oman female S.Kingin :) Mukavaa myös, että sitoudut kertomaan meille avoimesti tilanteesta.
Kerroit, että olet viimeistellyt romaanisi viimeistä piirtoa myöden, ja että kokonaisuuden hallinta on noin pitkässä tekstissä vaikeinta. Oma romaanini (ei tosin noin laaja) on parhaillaan viimeistelyvaiheessa ja allekirjoitan tuon jatkuvan läpikäynnin merkityksen. Jossain vaiheessa homma alkaa maistua petäjäiseltä. Omalle tekstilleen tulee sokeaksi ja tuoreen näkökulman hankkiminen on pelkästään hyvä asia. Suosittelen lähettämään käsiksen johonkin arvostelupalveluun. Itse sain tekstini takaisin NVL:n arvostelupalvelusta alkuviikosta ja olen todella tyytyväinen. Kirjoitukseen oltiin oikeasti perehdytty ja pureuduttu perustellusti kipupisteisiin. Palautteen jälkeen on ollut helpompi viilata käsistä entistä parempaan kuosiin. Voithan sen arvostelupalveluun lähettää, vaikka käsis kustantamokierroksella onkin.