Mä en enää ikinä, EN IKINÄ, enää aio maksaa senttiäkää yhestäkää hurtasta. Ostin koiran, ja mitä sain, eroahdistuksesta kärsivän, joka tuhoaa kaiken, KAIKEN, ja joka haukkuu kaikkea. Ja maksoin siitä 200€. Ei ykskään kouluttamaton koira ole sen arvonen. Ja mua kusetettiin. Jätettiin kertomatta ne asiat, mitkä ois pistäny miettimään uudemman keran, että ostanko sellasen tuholaisen. Nyt täällä haisee paska, PASKA. (vituttaa ihan vietävästi) Jos joku haluaa koiran, ni voin myydä, 300€ kiitos:)
Ällöttävä piski
ketuttaa...
8110
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
No kouluta se
ja sitten vasta myynti. Jos rahaa aijot saaha.
Mutta jos kovasti ärsyttää asua kusen ja paskan hajusessa läävässä, niin sitten on oikea osoite apulan annetaan koirat-palsta. Huom! Siellä ei sitten raha liiku.
jos maksat koirasta 200e niin pitäisi tietää että ei ole helppo... keskimäärin pennun hinta heiluu 1200e
200 € hintaa,odotit saavasi sillä rahalla helpon,ja terveen hyvinkäyttäytyvän koiran???
Pyydä apua kasvattajalta,niin yleensä ainakin rotukoiranomistajat tekevät,jos ongelmia ilmenee.
Siis pennut maksaa vähintään 1000€,ja aikuinen yleensä noin puolet siitä.
Itse maksan mielelläni sen tonnin,kun ostan paperillisen pennun,niin voin harrastaa mitä vain,ja saan tietoa koiran suvusta,suvun sairauksista yms.
Halvalla kun haluaa päästä koiran hankinnassa, lopputulos on yleensä ihan muuta.
Yksi tuttu otti halvan nuoren koiran,paperiton "rotukoira"muka,nyt sen ongelma koulutuksiin, ja sairauskuluihin on mennyt jo kolmen rotukoiran verran,että sillä lailla.Huonekaluja ja ovia en tuohon laskenut,niitäkin meni.
Eikä ole mikään normaali ja luotettava koira vielläkään,eikä sellaiseksi saa edes kouluttamalla.Niin huonot lähtökohdat.Nyt sen kanssa kuitenkin pärjää,kun on tarkkana...huh,huh.
Eli en itse koskaan säästäis koiran hankkimiskuluissa.
Luulis että olisit tutustunut koiraan/ sen elämään ennen kun sen meet ostamaan. Ja usein koira, taustastaan riippuen, voi "protestoidakin" tällä tavalla. Eihän sillä vielä ole turvaa ja tuttua isäntää tai luottamussuhdetta ja se suhde on rakennettava. Aikaa ja kärsivällisyyttä siis, palkinnon saa moninkertaisena!
Millä perusteella koirasta luovuttiin? Onko sitä kohdeltu huonosti? Nämä asiat vielä "huonon koulutuksen" päälle ja ehkä TAAS uusi elämäntilanne niin voiko kummempaa odottaa?
Tulipa asiallisia vastauksia vaikka niin ilkeesti puhuin koirastani. Kiitos. Sillä hetkelläotti päähän. Kilttihän tää on. Mutta epävarma. On koko ajan perässä mutta paikka sanan alkaa oppimaan ihan hyvin. Osaa jo aika hyvin kävellä hihnassa. Mutta pelottaa oppiiko se koskaan olemaan yksin koska se kaaos ja löyhkä on jotain niin kauheeta että raahaan sitä mukana joka paikkaan, kun en uskalla jättää yksin. Autossa ei osaa olla yksinään. Sen verkon koira repi alas ja vaikka se olis paikallaan, koira tulee läpi kuitenki..olen sitonut sen kiinni sinne takakonttiin. Toisaalta on helppo kouluttaa ja tästä tulee ihan hyvä koira, kun vaan omat hermot kestäis...
Koirakoulujen sivuilla on aika kivasti artikkeleita ongelma käytöksestä sekä tietenkin kohtuu hinnalla näkyy olevan kouluttajiakin saatavilla. Eli jos kotona olo ei meinaa luonnistu käy kouluttajan pakeilla. Niin ja niille jotka huutelee papereiden tuovan käyttö varmuuden niin tervetuloa sitten ihailemaan tänne huonokäytöksisiä spanieleita sekä villakoiria joiden omistajat hehkutaa jalo sukupuuta samalla kun koira rynnii ihmisiä/koiria päin :)
Tosiaan lukaise esim. täältä:
http://www.koirakoulukompassi.com/artikkeleita/ongelmakaytos/
Kieltämättä ensimmäinen viesti toi mieleeni, että äkkiä pois se koira tuosta talosta, jos elämä NOIN vaikeaa on.
Jos koira on oikeasti niin eroahdistunut, että kusee ja paskoo talon täyteen ja rikkoo kaiken, on ymmärrettävä, että se kokee todella kuolemankauhua jokainen kerta, kun jää yksin. Se ei tee sitä ilkeyttään, se ei ole vittumainen piski eikä se haistattele sinulle ihan vaan huvikseen. Se on kauhuissaan.
Ensiapu tähän on se, että koira ei ole enää hetkeäkään yksin ja koulutus aloitetaan aivan aatamista asti uudelleen. Joudut siis ottamaan koiran mukaan kaikkialle, tai järjestämään jonkun ystävän tai vanhemmat koirasittereiksi kun olet poissa kotoa. Aloitat yksinoloharjoittelun uudelleen ihan niinkuin pienen pennun kanssa. Kokeile myös esim DAPpia tai Serene UMia koulutuksen tueksi. ONgelmakoirakouluttajalta voisi myös kysyä henkilökohtaisia ohjeita, he tekevät kotikäyntejäkin.
Paljon tsemppiä. Ei ole helppo tilanne, mutta siihen voi olla ratkaisu löydettävissä, jos sinulla on aikaa ja hermoja.