Miten verottaja määrää perintöveron maksettavaksi, kun kahdelle kuolinpesän osakkaalle oli tehty testamentti, ja testamenttia moittikin erään 8:sta muusta osakkaan puolesta kaupungin asettama edunvalvoja? Perinnön jättäjä kuoli kesäkuussa, ja perunkirjoitus oli viime tingassa, muutama päivä sitten. Testamentti ei ole lainvoimainen ennen maaliskuun loppua 2014. Sitten tulee vielä viikon käsittelyaika oikeudessa.
Tuleepa muuten kuluja siitä, kun joku paskiainen moittii testamenttia, ja se ei varmasti mene läpi. 6 kk pitää odotella.
Eihän tässä olisi varaa maksella perintöveroja ja toisaalta ei olla ihan 100% varma jatetaanko perintö (n. 130000 asunto-osake) kahdelle testamentinsaajalle vai kaikille 10 osakkaalle. Eka vaihtoehto on yli 99% tod.näköinen.
Siis kai tässä pitää mennä pesän edustajan kyselemään neuvoja verottajalta.
Tuleepa muuten kuluja siitä, kun joku paskiainen moittii testamenttia, ja se ei varmasti mene läpi. 6 kk pitää odotella.
Eihän tässä olisi varaa maksella perintöveroja ja toisaalta ei olla ihan 100% varma jatetaanko perintö (n. 130000 asunto-osake) kahdelle testamentinsaajalle vai kaikille 10 osakkaalle. Eka vaihtoehto on yli 99% tod.näköinen.
Siis kai tässä pitää mennä pesän edustajan kyselemään neuvoja verottajalta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Joo, kysäise verottajalta. Perukirjahan on se veroilmoitus, jonka mukaan perintöverot määrätään. Testamentista siis menee liitteenä kopio verottajalle ja verot määrätään testamentin saajille. Verotus viipynee muutenkin niin kauan, että 6kk odotus umpeutuu ja kysymällä saat tietoa paikkakuntasi perintöverottajan tavasta vitkastella. Verottajakin on "integroitunut" nykyään siten että neuvonnan virallinen puhelu voi kytkeytyä minne tahansa toimistoon. Niin ja perinnön jakautumisen nuljahtaessa hovissa voit tehdä verottajalle oikaisuvaatimuksen viiden (?) vuoden kuluessa.
Perintöveron määrääminenkin kestää 6-18 kk ja maksuaikaakin vähintään 3 kk, joten se testamenttiasia ehtii selvitä ennen kuin perintöverot määrätään.
Miksi nimittelet edunvalvojaa paskiaiseksi, kun hän lain velvoittamana valvoo jonkun, (esim. alaikäisen) etua? Entä jos itse olisit tuo jolta laillinen perintö tai avio-oikeusosa oltaisiin varastamassa?
Jos tietäisit jotain laista, ymmärtäisit että käräjäoikeus lopulta vahvistaa testamentin, koska se on lain mukaan viimeisen päälle laadittu. Rintaperillisiähän ei ollut.
Yleensä moittiminen on silkkaa kiusantekoa vainajan viimeisen tahdon vuoksi.
Kateutta ... On erittäin pieni todennäköisyys moittia menestyksekkäästi "oikein" laadittua testamenttia.
Kaupungin edunvalvoja on luullakseni lakimies, joten testamentin nähtyään hänen pitäisi ymmärtää tai olisi pitänyt ymmärtää että se on oikein laadittu ja testamenttaaja on ollut täydessä ymmärryksessä, jonka todistavat esim. pankin virkailijat.
Siksi ei pidä lähteä hankaloittamaa pesän jakamista ja aiheuttaamaan kustannuksia testamentin saajille. Ilmeisesti kannattaisi vaatia tässä vaiheessa myös kaupunkia vastaamaan kuluista, jotka syntyvät testamentin moittimisesta johtuvista kuluista, kuten yhtiövastikkeista ja pakollisesta taloyhtiöremontista. Tietysti laki ei anna mahdollisuuksia tähän. Mutta toisaalta kyllä kai kaikkia pesän osakkaita, varsinkin moittijaa, pitäisi vaatia maksamaan pesän velat. Onhan niitä tähän mennessä voinut kertyä varsin huomattavia summia, esim. 10000 euroa, jos testamentin jättäjällä ei ollut rahaa lainkaan enää tilillä, vaan pelkkä asunto.
Juokse mutkille, p-housu!
1. Jos testamentin moitekanne nostetaan (6 kk:ssa testamentin tiedoksiannosta), testamentinsaajien on syytä ilmoittaa asiasta verottajalle, joka siinä tapauksessa jättää perintöveroasian lepäämään, kunnes asiassa on saatu lainvoimainen ratkaisu.
2. Jos moitekanne nostetaan, testamentti EI ole lainvoimainen maaliskuussa 2014, vaan vasta sitten, kun käräjäoikeuden / hovioikeuden ratkaisu on saanut lainvoiman tai KKO on asian päättänyt.
3. >>toisaalta ei olla ihan 100% varma jatetaanko perintö (n. 130000 asunto-osake) kahdelle testamentinsaajalle vai kaikille 10 osakkaalle
Kiitos selkeästä vastauksestasi, mutta vielä pikkuisen olisi kysyttävää.
1-kohdasta kysyisin, mistä tiedän että moitekanne on nostettu oikeasti? Joku ilmoitti perunkirjoittajan kyselyyn, että moittii testamenttia. Onko moittija vienyt sen oikeuteen? Vai voiko hän viivytellä monta kuukautta ihan vain tehdäkseen kiusaa. Kuulin perunkirjoittalta että heille on sattunut sellaistakin että joku on kertonut suoraan että tietää että moittiminen ei mene läpi mutta saapahan kulutettua testamentinsaajien aikaa ja rahoja aiheuttamalla viivyttelyllä kuluja esim. asunto-osakkeesta, jossa yhtiövastiketta rahitusvastiketta paljon.
2-kohtaan: Kuulin että meilläpäin käräjäoikeuden päätökseen ei mene kuin noin viikko. Kai tämä on mahdollista.
3. Vastauksesi hieman helpotti, koska vain yksi on moittinut 10:stä. Hänen erittäin epätodennäköinen moitteensa läpimeno ei siis aiheuta sitä, että kaikki saavat yhden osuuden eli nyt 1/10 pesän varoista.
"Jos testamentin moitekanne nostetaan (6 kk:ssa testamentin tiedoksiannosta), testamentinsaajien on syytä ilmoittaa asiasta verottajalle, joka siinä tapauksessa jättää perintöveroasian lepäämään, kunnes asiassa on saatu lainvoimainen ratkaisu."
Onko käytäntö muuttunut? Itse olen joutunut maksamaan perintöveron (15.000 eur) jo 4,5 vuotta sitten, vaikka käräjäoikeus on toimittanut lainvoimaisuustodistuksen vasta tämän vuoden loppukesästä, pesä on siksi jakamatta edelleenkin. Verottaja ei antanut aikanaan lisämaksuaikaa korottomana. Vero oli maksettava jo n. 8 kk:n kuluttua perittävän kuolemasta.
Käytäntö on näköjään ollut epäyhtenäinen. Olen mainitsemaani käytäntöä aikanaan todennut, mutta esim. Puronen teoksessaan Perintö- ja lahjaverotus on sitä mieltä, että moitekanteesta huolimatta verotus tulisi toimittaa testamentin mukaisesti ja, jos moitekanne aikanaan hyväksytään, jälkikäteen oikaista hakemuksesta toimittamalla veronjärjestely.