Painovoimainen ilmastointi

...

Ja mikä olikaan asia mitä yritit sanoa? Ei oikein auennut tuon taustakoinan seasta vai oliko koko juttu vaan punaniskan puhinaa.

yritit kirjoitti:

Ja mikä olikaan asia mitä yritit sanoa? Ei oikein auennut tuon taustakoinan seasta vai oliko koko juttu vaan punaniskan puhinaa.

että edelliset vastaukset ovat kokolailla vastuuttomia.

yritit kirjoitti:

Ja mikä olikaan asia mitä yritit sanoa? Ei oikein auennut tuon taustakoinan seasta vai oliko koko juttu vaan punaniskan puhinaa.

Mitähän kohtaa et ymmärtänyt!
(vastaus ei ollut sitäpaitsi Sinulle, että ei sen niin väliä)
Joku muu oli kuitenkin ymmärtänyt täsmälleen!

Sinä et taida kuulua näihin "lukeneisiin"? : )

yritit kirjoitti:

Ja mikä olikaan asia mitä yritit sanoa? Ei oikein auennut tuon taustakoinan seasta vai oliko koko juttu vaan punaniskan puhinaa.

... korjaan!
JA tiedoksi!
Vaadittava U -arvo saavutetaan reilun puolen metrin hirsiseinävahvuudella!

Tietäjätekijä kirjoitti:

... korjaan!
JA tiedoksi!
Vaadittava U -arvo saavutetaan reilun puolen metrin hirsiseinävahvuudella!

vai ei painovoimainen toimi paskat toimi jos on suuniteltu oikein

lähinnä suunitelija ei vitsii laskea painovoimaista koska konella on helpompi tehdä!

kysyisin nyt että montako keistä suoritaa asian mukaisen huolon konellisessa ilmanvaihdossa tarkoitta käyttänössä

-suodatin puhdistus 1-2kk / per kk
-putkiston nuohous 2-5 vuoden välein
-konelisen ilmastoinen säätö mittamalla käyttön otto vaihessa.

vastaus 1% loput 99% ei ymärrä konesta mitään saatika että sitä täytty huoltaa.

eli toimivampi on toi painovoimainen oikein mitoitettuna

Tietäkätekijä kirjoitti:

Mitähän kohtaa et ymmärtänyt!
(vastaus ei ollut sitäpaitsi Sinulle, että ei sen niin väliä)
Joku muu oli kuitenkin ymmärtänyt täsmälleen!

Sinä et taida kuulua näihin "lukeneisiin"? : )

Lue lisää

Enpä ymmärtänyt vieläkään asiaasi. Ymmärsin vaan että jollakin on sisäistä tuskaa ulosantinsa kanssa.
Älä vaan lue enempää ettei mene kuula sekaisin.

Tietäjätekijä kirjoitti:

... korjaan!
JA tiedoksi!
Vaadittava U -arvo saavutetaan reilun puolen metrin hirsiseinävahvuudella!

Tätä vähän pelkäsinkin. Eli ei hirsitaloa.

D.m kirjoitti:

Tätä vähän pelkäsinkin. Eli ei hirsitaloa.

Onko se unohtunut kokonaan, vai pitääkö ryhtyä tuomaan Venäjältä salaa kaadettua ikimetsää, että voi tehdä lisäeristämättömän hirsipytingin?

katos kirjoitti:

vai ei painovoimainen toimi paskat toimi jos on suuniteltu oikein

lähinnä suunitelija ei vitsii laskea painovoimaista koska konella on helpompi tehdä!

kysyisin nyt että montako keistä suoritaa asian mukaisen huolon konellisessa ilmanvaihdossa tarkoitta käyttänössä

-suodatin puhdistus 1-2kk / per kk
-putkiston nuohous 2-5 vuoden välein
-konelisen ilmastoinen säätö mittamalla käyttön otto vaihessa.

vastaus 1% loput 99% ei ymärrä konesta mitään saatika että sitä täytty huoltaa.

eli toimivampi on toi painovoimainen oikein mitoitettuna

Lue lisää

Jos valitsee hirren seinämateriaaliksi, niin alittaa jo yhden rakennusmääräyksissä määritellyn minimi eristävyyden. Energiatalouden nimissä tätä alitusta joutuu paikkaamaan kompensointiperiaatteella, eli muilta osin talon energiataloutta tulee parantaa. Yksi konsti kompensoida on käyttää tehokasta lämmöntlalteenottoa ilmanvaihdossa ja se taas ei onnistu painovoimaisessa järjestelmässä.

Eli toisin sanoen painovoimainen ei riitä hirsitaloon.

Kommentoisin vielä noita hassuja heittojasi.

Koneellisen ilmanvaihdon suodattimet tulisi puhdistaa neljä kertaa vuodessa, mutta pitää muistaa että se on sisäilman parhaaksi. Jos painovoimaisessa on suodattimia, niin niitä pitää myös puhdistaa. Jos ei ole suodattimia niin kaikki se pöly mitä saa pestä suodattimista on suodattimen sijaan keuhkoissa. Mietippä sitä.

Hormit tulisi nuohota 10 vuoden välein.

Mitä pahaa on siinä että koneellinen ilmanvaihto säädetään ja mitataan oikeisiin arvoihin? Ei tekisi pahaa mittauttaa kohdilleen painovaoimaisen ilmamääriä.

Painovoimainen on melko hallitsematon järjestelmä. Oikeinkin mitoittamalla sen saa toimimaan korkeintaa keskimäärin hyvin. Yleensä se ei toimi kesällä kunnolla ja talvella se toimiikin liian hyvin.

Urmas Liposomi kirjoitti:

Onko se unohtunut kokonaan, vai pitääkö ryhtyä tuomaan Venäjältä salaa kaadettua ikimetsää, että voi tehdä lisäeristämättömän hirsipytingin?

Jos teet hirsitalon painovoimaisella ilmanvaihdolla, niin millä kompensointiratkaisuilla energian kulutus pysyy määräyksissä?

Anssi kirjoitti:

Jos teet hirsitalon painovoimaisella ilmanvaihdolla, niin millä kompensointiratkaisuilla energian kulutus pysyy määräyksissä?

Vaikka yläpohjan paksuntamisella. Eli rakennetaan puolitoistakerroksinen hirsitalo ja yläkerta puhalletaan täyteen villaa ;)

Sepe kirjoitti:

Vaikka yläpohjan paksuntamisella. Eli rakennetaan puolitoistakerroksinen hirsitalo ja yläkerta puhalletaan täyteen villaa ;)

Puhaltaa vintti täyteen villaa?

Sinänsä painovoimainen ilmanvaihto on minusta paljon parempi vaihtoehto mitä moni ymmärtää. On tosiasia, että se toimii parhaiten silloin kun sisä- ja ulkoilman lämpötilaero on mahdollisimman suuri - se toimii siis juuri silloin kun ilmanvaihtoa eniten tarvitaankin eli talvella, jolloin ikkunat ja ovet ovat pääsääntöisesti kiinni. Painovoimainen ei oikein tahdo toimia kesällä, mutta mitä väliä sillä on, kun silloin voi tuulettaa ikkunoista niin paljon kuin haluaa.

Marko kirjoitti:

Puhaltaa vintti täyteen villaa?

Sinänsä painovoimainen ilmanvaihto on minusta paljon parempi vaihtoehto mitä moni ymmärtää. On tosiasia, että se toimii parhaiten silloin kun sisä- ja ulkoilman lämpötilaero on mahdollisimman suuri - se toimii siis juuri silloin kun ilmanvaihtoa eniten tarvitaankin eli talvella, jolloin ikkunat ja ovet ovat pääsääntöisesti kiinni. Painovoimainen ei oikein tahdo toimia kesällä, mutta mitä väliä sillä on, kun silloin voi tuulettaa ikkunoista niin paljon kuin haluaa.

Lue lisää

Eikö näitä sivuja tosiaankaan lue kukaan asiantuntija, joka osaisi kertoa täsmällisesti voidaanko nykymääräyksiä noudattaen rakentaa ns. perinteistä hirsitaloa, jossa olisi painovoimainen ilmanvaihto.

Jos esim. seinän rakenne olisi seuraava: 200 mm:n pelkkahirsi tuulensuojalevy ilmarako 25 mm laudoitus. Mitä muuta taloon tarvitaan, jos em. rakenteiseen seinään halutaan yhdistää painovoimainen ilmanvaihto?

Marko kirjoitti:

Eikö näitä sivuja tosiaankaan lue kukaan asiantuntija, joka osaisi kertoa täsmällisesti voidaanko nykymääräyksiä noudattaen rakentaa ns. perinteistä hirsitaloa, jossa olisi painovoimainen ilmanvaihto.

Jos esim. seinän rakenne olisi seuraava: 200 mm:n pelkkahirsi tuulensuojalevy ilmarako 25 mm laudoitus. Mitä muuta taloon tarvitaan, jos em. rakenteiseen seinään halutaan yhdistää painovoimainen ilmanvaihto?

Lue lisää

Kyllä voi rakentaa usko nyt jo.
En muista yksityiskohtia mutta kompensoinnilla onnistuu eli seinät ei täytä vaatimuksia mutta kompensoidaan eristevahvuutta katossa lisäämällä mikä on järkevää,koska lämpöä karkaa enemmän katolta kuin seinistä.
Suoralla hirrellä vaadittava seinäpaksuus on muistaakseni 210 ja pyöreällä 230.sekarakenteella ja lisäeristyksellä hirren vahvuutta voidaan ohentaa.
Ilmanvaihtoon ei vaadita koneellista systeemiä vaikka jotkut sen nimeen vannoo.Eli suunitelmasi on toteutettavissa.usko jo.
Jos rakennat tönösi kesämökiksi niin määräykset on vähän väljempiä.Sen lisäksi kannattaa muistaa ,että tosielämä ja viranomaisten vaatimukset on kaksi eri asiaa.Ei kaikkia kannata ottaa kovin tosissaan.Olemattomat pykälät ylitetään sieltä missä aita on matalin tai järjestellään muuten käytännön oloihin sopivaksi.Tämä on ammattilaisten arkipäivää.
Ota yhteyttä johonkin hirsitaloja toimittavaan firmaan ja kysele lisää.

Marko kirjoitti:

Eikö näitä sivuja tosiaankaan lue kukaan asiantuntija, joka osaisi kertoa täsmällisesti voidaanko nykymääräyksiä noudattaen rakentaa ns. perinteistä hirsitaloa, jossa olisi painovoimainen ilmanvaihto.

Jos esim. seinän rakenne olisi seuraava: 200 mm:n pelkkahirsi tuulensuojalevy ilmarako 25 mm laudoitus. Mitä muuta taloon tarvitaan, jos em. rakenteiseen seinään halutaan yhdistää painovoimainen ilmanvaihto?

Lue lisää

Liekö EU:n ja eteläisemmän Euroopan menttaliteetin vaikutusta, vai ihan kotimaisen teollisuuden lobbausta, mutta nämä viimeiset rakennusmääräysten tiukennukset ovat täysin käsittämättömiä. Ei turhan suuri energiahukka ole tähänkään saakka ollut liian vähän eristämisen syy, vaan huolimattoman suunnittelun ja rakentamisen seurausta. Ennenkaikkea tuntuu siltä, että omatoiminen (tarkoittaa kohtuuhintainen) rakentaminen on haluttu eliminoida mahdollisimman totaalisesti. Tämä meidän holhousyhteiskunta aukoo nyt uusia uria tälläkin sektorilla, vaikka luulisi maksajan huolehtivan riittävästä eristämisestä ja sen myötä asumiskustannuksista.
Näin meitä "opetetaan" etsimään porsaanreikiä ja kiertoteitä ja pian meilläkin tosiaan voidaan todeta määräysten olevan byrokraatteja varten ja tavallisen elämän kulkevan omia latujaan.

nyt jo kirjoitti:

Kyllä voi rakentaa usko nyt jo.
En muista yksityiskohtia mutta kompensoinnilla onnistuu eli seinät ei täytä vaatimuksia mutta kompensoidaan eristevahvuutta katossa lisäämällä mikä on järkevää,koska lämpöä karkaa enemmän katolta kuin seinistä.
Suoralla hirrellä vaadittava seinäpaksuus on muistaakseni 210 ja pyöreällä 230.sekarakenteella ja lisäeristyksellä hirren vahvuutta voidaan ohentaa.
Ilmanvaihtoon ei vaadita koneellista systeemiä vaikka jotkut sen nimeen vannoo.Eli suunitelmasi on toteutettavissa.usko jo.
Jos rakennat tönösi kesämökiksi niin määräykset on vähän väljempiä.Sen lisäksi kannattaa muistaa ,että tosielämä ja viranomaisten vaatimukset on kaksi eri asiaa.Ei kaikkia kannata ottaa kovin tosissaan.Olemattomat pykälät ylitetään sieltä missä aita on matalin tai järjestellään muuten käytännön oloihin sopivaksi.Tämä on ammattilaisten arkipäivää.
Ota yhteyttä johonkin hirsitaloja toimittavaan firmaan ja kysele lisää.

Lue lisää

... kun kovasti uskoasi tyrkytät!
Lisäksi tunnut olevan kovin huonomuistinnen, mutta pirun hyvä neuvomaan toisia.
Vastaatko sanoistasi?
Oletko edes nähnyt uutta rakennuslupahakemuksen liitettä, jossa näistä asioista kysellään, ja annetaan selvitys rakennuksen energiataloudesta.
Osaatko täyttää lomakkeen, niin että se rakennusvalvonnassa kelpaa? Osaatko laskea?
(en tarkoita nostamisen vastakohtaa)

Katso aikaisempi vastaukseni "Voi, voi,...
Ympyrä on sulkeutunut!

luovia ratkaisuja kirjoitti:

Liekö EU:n ja eteläisemmän Euroopan menttaliteetin vaikutusta, vai ihan kotimaisen teollisuuden lobbausta, mutta nämä viimeiset rakennusmääräysten tiukennukset ovat täysin käsittämättömiä. Ei turhan suuri energiahukka ole tähänkään saakka ollut liian vähän eristämisen syy, vaan huolimattoman suunnittelun ja rakentamisen seurausta. Ennenkaikkea tuntuu siltä, että omatoiminen (tarkoittaa kohtuuhintainen) rakentaminen on haluttu eliminoida mahdollisimman totaalisesti. Tämä meidän holhousyhteiskunta aukoo nyt uusia uria tälläkin sektorilla, vaikka luulisi maksajan huolehtivan riittävästä eristämisestä ja sen myötä asumiskustannuksista.
Näin meitä "opetetaan" etsimään porsaanreikiä ja kiertoteitä ja pian meilläkin tosiaan voidaan todeta määräysten olevan byrokraatteja varten ja tavallisen elämän kulkevan omia latujaan.

Lue lisää

Kerrataanpas ensin vähän historiaa:

Tuli mineraalivillat. Ne eivät kuitenkaan eristä, mutta homehtuvat, jos niihin pääsee kosteutta. Keksittiin laittaa muovikalvo talon sisäpuolelle, etteivät eristeet kostuisi. Lopputuloksena olikin sitten pullotalo, tai itse asiassa muovipussitalo. Asiaa pahensi se, että veden käyttö asuintiloissa lisääntyi koko ajan. (Ne, joilla on vedet keräävä pyykinkuivauslaitteisto, voivat esimerkiksi kertoa kuinka paljon vettä tulee vielä jo lingotusta koneellisesta vaatteita) Tähän kun lisätään mm energiakriisin vuoksi ohjeistettu hysteerinen tilkitseminen, niin lopullinen kosteus- ja homepommi oli valmis. Kosteus piti siis saada talosta ulos koneellisesti, kun painovoimaiset ja rakenteelliset reitit oli tukittu. Alettiin asentaa ilmanvaihtokoneita tätä varten. Ei siis siksi, että asukkaat muuten tukehtuisivat hiilidioksidiin, kuten markkinamiehet asian selittävät. Laitetoimittajien riemuksi iv-koneista tulikin sitten pakollisia. Tai näin ainakin uskoteltiin niin hyvin, että useimmat alan insinööritkin asiaan uskovat. Koska lisää kauppaa pitää saada, rahahan se maailmaa pyörittää, niin viimeksi onnistuttiin lobbaamaan säännökset, jotka edellyttävät lämmöntalteenottojärjestelmää. Ja samalla painotettiin tätä muka-pakkoa koneelliselle ilmanvaihdolle ja lto:lle.

Jos tekee itselleen muovipussitalon, niin koneellinen ilmanvaihto tarvitaan varmasti. Jos esimerkiksi rakentaa puutalon ilman muoveja ja mineraalivilloja, ei koneellista ilmanvaihtoa tarvita, mutta painovoimainen ilmanvaihto täytyy kuitenkin ratkaista toimivaksi. Mitä matalampi talo, sen tärkeämmässä asemassa ovat tulipesät. Näitäkin on syytä olla enemmän kuin se ainokainen pieni avotakka jossa pidetään tulta kerran talvessa.

Rakennus voi teknisesti olla erinomaisen toimiva, oli siinä koneellinen ilmanvaihto tai ei, mutta asukkaat voivat toimillaan ja toimimattomuuksillaan tuhota sen lyhyessäkin ajassa. Rakennus on kokonaisuus, ei kasa yksityiskohtia. Kaikkien osien pitää toimia suhteessa muihin.

Hirsitalo on ehdottomasti terveellinen ratkaisu. Seinärakenteen laskennallisesti määräyksiä pienemmän lämmöneristävyyden (laskennallinen u-arvo) voi kompensoida mm paksummalla yläpohjan eristyksellä. Jos joku rakennustarkastaja edelleen väittää iv-koneen olevan pakollinen, on hänet vain väärällä tiedolla pesty. Todennäköisesti uskoo siis itsekin siihen, kuten useimmat alan ”LVI-asiantuntijat”.

Muistaa sopii muuten myös se, että puutalon kuten hirsitalon hyvät puolet tuhoaa samalla hetkellä kun maalaa puupinnat sisä- ja/tai ulkopuolelta tai laittaa esimerkiksi kipsilevyt ulkoseiniin.

Painovoimaisen ilmanvaihdon hyvistä puolista muuten: Ei surise, kohise. Ei tarvitse huoltaa ja vaihtaa varaosia. Ei kulu kallista sähköä. Jne

jaksu kirjoitti:

Kerrataanpas ensin vähän historiaa:

Tuli mineraalivillat. Ne eivät kuitenkaan eristä, mutta homehtuvat, jos niihin pääsee kosteutta. Keksittiin laittaa muovikalvo talon sisäpuolelle, etteivät eristeet kostuisi. Lopputuloksena olikin sitten pullotalo, tai itse asiassa muovipussitalo. Asiaa pahensi se, että veden käyttö asuintiloissa lisääntyi koko ajan. (Ne, joilla on vedet keräävä pyykinkuivauslaitteisto, voivat esimerkiksi kertoa kuinka paljon vettä tulee vielä jo lingotusta koneellisesta vaatteita) Tähän kun lisätään mm energiakriisin vuoksi ohjeistettu hysteerinen tilkitseminen, niin lopullinen kosteus- ja homepommi oli valmis. Kosteus piti siis saada talosta ulos koneellisesti, kun painovoimaiset ja rakenteelliset reitit oli tukittu. Alettiin asentaa ilmanvaihtokoneita tätä varten. Ei siis siksi, että asukkaat muuten tukehtuisivat hiilidioksidiin, kuten markkinamiehet asian selittävät. Laitetoimittajien riemuksi iv-koneista tulikin sitten pakollisia. Tai näin ainakin uskoteltiin niin hyvin, että useimmat alan insinööritkin asiaan uskovat. Koska lisää kauppaa pitää saada, rahahan se maailmaa pyörittää, niin viimeksi onnistuttiin lobbaamaan säännökset, jotka edellyttävät lämmöntalteenottojärjestelmää. Ja samalla painotettiin tätä muka-pakkoa koneelliselle ilmanvaihdolle ja lto:lle.

Jos tekee itselleen muovipussitalon, niin koneellinen ilmanvaihto tarvitaan varmasti. Jos esimerkiksi rakentaa puutalon ilman muoveja ja mineraalivilloja, ei koneellista ilmanvaihtoa tarvita, mutta painovoimainen ilmanvaihto täytyy kuitenkin ratkaista toimivaksi. Mitä matalampi talo, sen tärkeämmässä asemassa ovat tulipesät. Näitäkin on syytä olla enemmän kuin se ainokainen pieni avotakka jossa pidetään tulta kerran talvessa.

Rakennus voi teknisesti olla erinomaisen toimiva, oli siinä koneellinen ilmanvaihto tai ei, mutta asukkaat voivat toimillaan ja toimimattomuuksillaan tuhota sen lyhyessäkin ajassa. Rakennus on kokonaisuus, ei kasa yksityiskohtia. Kaikkien osien pitää toimia suhteessa muihin.

Hirsitalo on ehdottomasti terveellinen ratkaisu. Seinärakenteen laskennallisesti määräyksiä pienemmän lämmöneristävyyden (laskennallinen u-arvo) voi kompensoida mm paksummalla yläpohjan eristyksellä. Jos joku rakennustarkastaja edelleen väittää iv-koneen olevan pakollinen, on hänet vain väärällä tiedolla pesty. Todennäköisesti uskoo siis itsekin siihen, kuten useimmat alan ”LVI-asiantuntijat”.

Muistaa sopii muuten myös se, että puutalon kuten hirsitalon hyvät puolet tuhoaa samalla hetkellä kun maalaa puupinnat sisä- ja/tai ulkopuolelta tai laittaa esimerkiksi kipsilevyt ulkoseiniin.

Painovoimaisen ilmanvaihdon hyvistä puolista muuten: Ei surise, kohise. Ei tarvitse huoltaa ja vaihtaa varaosia. Ei kulu kallista sähköä. Jne

Lue lisää

Hyvä teksti.

Muuten OK, mutta kipsilevy tietääkseni on "hengittävä" rakennusmateriaali eli se kai sopii myös ulkoseinään.

Vieläkin tivaan sitä, että kuinka paksu sen välipohjan sitten oikein pitää olla, että painovoimainen ilmanvaihto on riittävä. Tai tietääkö kukaan niitä laskukaavoja joilla näitä kompensaatioita lasketaan?

Sama Marko kirjoitti:

Hyvä teksti.

Muuten OK, mutta kipsilevy tietääkseni on "hengittävä" rakennusmateriaali eli se kai sopii myös ulkoseinään.

Vieläkin tivaan sitä, että kuinka paksu sen välipohjan sitten oikein pitää olla, että painovoimainen ilmanvaihto on riittävä. Tai tietääkö kukaan niitä laskukaavoja joilla näitä kompensaatioita lasketaan?

Lue lisää

Mutta sen laskukaavan pitää olla hengittävä.
Ioneja sillä lasketaan, montako vapautuu/hirsi.
Uskontoja on monenlaisia, tässä uusi.
Kyllä hirrestä talonseinän pystyy tekemään, mutta se kannattaa lisälämmöneristää ja laittaa koneellinen ilmanvaihto.

jaksu kirjoitti:

Kerrataanpas ensin vähän historiaa:

Tuli mineraalivillat. Ne eivät kuitenkaan eristä, mutta homehtuvat, jos niihin pääsee kosteutta. Keksittiin laittaa muovikalvo talon sisäpuolelle, etteivät eristeet kostuisi. Lopputuloksena olikin sitten pullotalo, tai itse asiassa muovipussitalo. Asiaa pahensi se, että veden käyttö asuintiloissa lisääntyi koko ajan. (Ne, joilla on vedet keräävä pyykinkuivauslaitteisto, voivat esimerkiksi kertoa kuinka paljon vettä tulee vielä jo lingotusta koneellisesta vaatteita) Tähän kun lisätään mm energiakriisin vuoksi ohjeistettu hysteerinen tilkitseminen, niin lopullinen kosteus- ja homepommi oli valmis. Kosteus piti siis saada talosta ulos koneellisesti, kun painovoimaiset ja rakenteelliset reitit oli tukittu. Alettiin asentaa ilmanvaihtokoneita tätä varten. Ei siis siksi, että asukkaat muuten tukehtuisivat hiilidioksidiin, kuten markkinamiehet asian selittävät. Laitetoimittajien riemuksi iv-koneista tulikin sitten pakollisia. Tai näin ainakin uskoteltiin niin hyvin, että useimmat alan insinööritkin asiaan uskovat. Koska lisää kauppaa pitää saada, rahahan se maailmaa pyörittää, niin viimeksi onnistuttiin lobbaamaan säännökset, jotka edellyttävät lämmöntalteenottojärjestelmää. Ja samalla painotettiin tätä muka-pakkoa koneelliselle ilmanvaihdolle ja lto:lle.

Jos tekee itselleen muovipussitalon, niin koneellinen ilmanvaihto tarvitaan varmasti. Jos esimerkiksi rakentaa puutalon ilman muoveja ja mineraalivilloja, ei koneellista ilmanvaihtoa tarvita, mutta painovoimainen ilmanvaihto täytyy kuitenkin ratkaista toimivaksi. Mitä matalampi talo, sen tärkeämmässä asemassa ovat tulipesät. Näitäkin on syytä olla enemmän kuin se ainokainen pieni avotakka jossa pidetään tulta kerran talvessa.

Rakennus voi teknisesti olla erinomaisen toimiva, oli siinä koneellinen ilmanvaihto tai ei, mutta asukkaat voivat toimillaan ja toimimattomuuksillaan tuhota sen lyhyessäkin ajassa. Rakennus on kokonaisuus, ei kasa yksityiskohtia. Kaikkien osien pitää toimia suhteessa muihin.

Hirsitalo on ehdottomasti terveellinen ratkaisu. Seinärakenteen laskennallisesti määräyksiä pienemmän lämmöneristävyyden (laskennallinen u-arvo) voi kompensoida mm paksummalla yläpohjan eristyksellä. Jos joku rakennustarkastaja edelleen väittää iv-koneen olevan pakollinen, on hänet vain väärällä tiedolla pesty. Todennäköisesti uskoo siis itsekin siihen, kuten useimmat alan ”LVI-asiantuntijat”.

Muistaa sopii muuten myös se, että puutalon kuten hirsitalon hyvät puolet tuhoaa samalla hetkellä kun maalaa puupinnat sisä- ja/tai ulkopuolelta tai laittaa esimerkiksi kipsilevyt ulkoseiniin.

Painovoimaisen ilmanvaihdon hyvistä puolista muuten: Ei surise, kohise. Ei tarvitse huoltaa ja vaihtaa varaosia. Ei kulu kallista sähköä. Jne

Lue lisää

Muuten kuulostaa hyvältä, mutta pitipä kommentoida kohdasta
"Muistaa sopii muuten myös se, että puutalon kuten hirsitalon hyvät puolet tuhoaa samalla hetkellä kun maalaa puupinnat sisä- ja/tai ulkopuolelta tai laittaa esimerkiksi kipsilevyt ulkoseiniin"
että sehän riippu ihan siitä millä maalaa, ei perinteisellä maalilla, esim. keittomaalilla maalaaminen mitään hyviä ominaisuuksia tuhoa...

Vierailija kirjoitti:

Muuten kuulostaa hyvältä, mutta pitipä kommentoida kohdasta
"Muistaa sopii muuten myös se, että puutalon kuten hirsitalon hyvät puolet tuhoaa samalla hetkellä kun maalaa puupinnat sisä- ja/tai ulkopuolelta tai laittaa esimerkiksi kipsilevyt ulkoseiniin"
että sehän riippu ihan siitä millä maalaa, ei perinteisellä maalilla, esim. keittomaalilla maalaaminen mitään hyviä ominaisuuksia tuhoa...

Lue lisää

Pitää paikkansa. Esim keittomaalit ovat ok. taasen lähes kaikki mitä ostetaan valmiina maalikaupasta eivät ole kelvollisia.

Sama Marko kirjoitti:

Hyvä teksti.

Muuten OK, mutta kipsilevy tietääkseni on "hengittävä" rakennusmateriaali eli se kai sopii myös ulkoseinään.

Vieläkin tivaan sitä, että kuinka paksu sen välipohjan sitten oikein pitää olla, että painovoimainen ilmanvaihto on riittävä. Tai tietääkö kukaan niitä laskukaavoja joilla näitä kompensaatioita lasketaan?

Lue lisää

Kipsilevyn hengittävyys on vähän sinnepäin, mutta kun se käytännöllisesti katsoen aina maalataan tai pintaan laitetaan muodikas lasikuitutapetti, on lopputulos hengittävyyden kanssa sama kuin muovilla.

Välipohjan paksuudella ei liene väliä, mutta yläpohjan (ja alapohjan) eristyksen paksuus (tai itse asiassa lämmöneristävyys (u-arvo) josta valittavan eristeen mukaan paksuus määritetään) lasketaan oikein tehdyssä lämpöhäviö ja kompensaatiolaskelmassa kokonaisuudesta, siis ihan koko talosta. Esimerkiksi, vaikka tehtäisiin talo jossa on metrin paksuiset seinät eristeillä, mutta kuitenkin jättimäiset ikkunat, lämpöhäviö ts. lämmitystehon tarve on yhtä suuri kuin ohuilla seinillä ja pienemmillä ikkunoilla.

Yleisesti rakennusalan suunnittelijat eivät osaa laskea u-arvoja kokonaisista seinistä tai ainakaan lämpöhäviötä siten, että olisi huomioitu kaikki rakennuksen ulkovaippaan liittyvät tekijät. (Esim puurunkorakenteisissa seinissä koolausten vaikutus!) Ulkoseinän perusrakenteesta on helpohko laskea u-arvo, mutta se ei kuitenkaan ole koko totuus.

Kompensaatiolaskelman kaavaa en kuitenkaan tähän laita, koska jos ei osaa ja ymmärrä asiaa kunnolla, ei osaa tulkita kaavaakaan. Parempi on palkata asialle osaava henkilö. Samalla tämä suunnittelija on vastuussa laskelmistaan. On myös sitten hyvä tarkistaa, että kyseinen laskelman tekijä on huomioinut kokonaisuuden eikä pelkkää seinän eristysrakennetta, kuten yleensä tehdään.

Rakennusalalla määräyksissä tuijotetaan pelkkiin teoreettisiin numeroihin ja kaavoihin. Laskelmia onkin helppo muokkailla tarpeiden mukaan, joten lopullisen toimivuuden kanssa niillä onkin tekemistä enintään suuntaa antavasti.

jaksu kirjoitti:

Kerrataanpas ensin vähän historiaa:

Tuli mineraalivillat. Ne eivät kuitenkaan eristä, mutta homehtuvat, jos niihin pääsee kosteutta. Keksittiin laittaa muovikalvo talon sisäpuolelle, etteivät eristeet kostuisi. Lopputuloksena olikin sitten pullotalo, tai itse asiassa muovipussitalo. Asiaa pahensi se, että veden käyttö asuintiloissa lisääntyi koko ajan. (Ne, joilla on vedet keräävä pyykinkuivauslaitteisto, voivat esimerkiksi kertoa kuinka paljon vettä tulee vielä jo lingotusta koneellisesta vaatteita) Tähän kun lisätään mm energiakriisin vuoksi ohjeistettu hysteerinen tilkitseminen, niin lopullinen kosteus- ja homepommi oli valmis. Kosteus piti siis saada talosta ulos koneellisesti, kun painovoimaiset ja rakenteelliset reitit oli tukittu. Alettiin asentaa ilmanvaihtokoneita tätä varten. Ei siis siksi, että asukkaat muuten tukehtuisivat hiilidioksidiin, kuten markkinamiehet asian selittävät. Laitetoimittajien riemuksi iv-koneista tulikin sitten pakollisia. Tai näin ainakin uskoteltiin niin hyvin, että useimmat alan insinööritkin asiaan uskovat. Koska lisää kauppaa pitää saada, rahahan se maailmaa pyörittää, niin viimeksi onnistuttiin lobbaamaan säännökset, jotka edellyttävät lämmöntalteenottojärjestelmää. Ja samalla painotettiin tätä muka-pakkoa koneelliselle ilmanvaihdolle ja lto:lle.

Jos tekee itselleen muovipussitalon, niin koneellinen ilmanvaihto tarvitaan varmasti. Jos esimerkiksi rakentaa puutalon ilman muoveja ja mineraalivilloja, ei koneellista ilmanvaihtoa tarvita, mutta painovoimainen ilmanvaihto täytyy kuitenkin ratkaista toimivaksi. Mitä matalampi talo, sen tärkeämmässä asemassa ovat tulipesät. Näitäkin on syytä olla enemmän kuin se ainokainen pieni avotakka jossa pidetään tulta kerran talvessa.

Rakennus voi teknisesti olla erinomaisen toimiva, oli siinä koneellinen ilmanvaihto tai ei, mutta asukkaat voivat toimillaan ja toimimattomuuksillaan tuhota sen lyhyessäkin ajassa. Rakennus on kokonaisuus, ei kasa yksityiskohtia. Kaikkien osien pitää toimia suhteessa muihin.

Hirsitalo on ehdottomasti terveellinen ratkaisu. Seinärakenteen laskennallisesti määräyksiä pienemmän lämmöneristävyyden (laskennallinen u-arvo) voi kompensoida mm paksummalla yläpohjan eristyksellä. Jos joku rakennustarkastaja edelleen väittää iv-koneen olevan pakollinen, on hänet vain väärällä tiedolla pesty. Todennäköisesti uskoo siis itsekin siihen, kuten useimmat alan ”LVI-asiantuntijat”.

Muistaa sopii muuten myös se, että puutalon kuten hirsitalon hyvät puolet tuhoaa samalla hetkellä kun maalaa puupinnat sisä- ja/tai ulkopuolelta tai laittaa esimerkiksi kipsilevyt ulkoseiniin.

Painovoimaisen ilmanvaihdon hyvistä puolista muuten: Ei surise, kohise. Ei tarvitse huoltaa ja vaihtaa varaosia. Ei kulu kallista sähköä. Jne

Lue lisää

Hyvä kirjoitus.
Olemme paraikaa rakentamassa perinteisesti kirjoittamiasi periaatteita noudatellen.

Rossipohja, sokkeli vanhanajan sokkelikivestä, lamellihirsi 202, ei lisäeristyksiä, lähes kaikki väliseinät samasta hirrestä, päätykolmiot hirrestä, muutamissa kevyissä seinissä puukuitueriste, eristevahvuus ylhäällä ja alhaalla noin 400, pienehköt mutta laadukkaat ikkunat, lämmitys takalla, leivinuunilla, puuhellalla ja Ukko-uunilla (vapaakiertoinen ilmalämmitys), sisäseiniä ei käsitellä mitenkään, lattia öljytään tai vahataan, ulkopintaan keittomaali (ei homeenkäsittelyä), huippuimuri laitetaan liesituulettimeen ja kosteisiin tiloihin.

Gybrockia (mitenköhän se edes kirjoitetaan) ei tule ensimmäistäkään levyä ja muovia ei myöskään käytetä.

Kosteiden tilojen vedeneristysasiat mietityttävät kun en oikein ole vakuuttunut noista nykyajan litkua litkun päälle ja 15 v takuu-juttuihin. Osa kosteiden tilojen seinistäkin on hirttä mutta Ukko-uuni järjestelmä kuivattaa tilat melko tehokkaasti.

Rakennuslupa on tosin haettu syyskuussa 2003, jonka jälkeen määräykset osittain muuttuivat enkä tiedä olisiko samat systeemit mahdollisia tällähetkellä.

Wallu kirjoitti:

Hyvä kirjoitus.
Olemme paraikaa rakentamassa perinteisesti kirjoittamiasi periaatteita noudatellen.

Rossipohja, sokkeli vanhanajan sokkelikivestä, lamellihirsi 202, ei lisäeristyksiä, lähes kaikki väliseinät samasta hirrestä, päätykolmiot hirrestä, muutamissa kevyissä seinissä puukuitueriste, eristevahvuus ylhäällä ja alhaalla noin 400, pienehköt mutta laadukkaat ikkunat, lämmitys takalla, leivinuunilla, puuhellalla ja Ukko-uunilla (vapaakiertoinen ilmalämmitys), sisäseiniä ei käsitellä mitenkään, lattia öljytään tai vahataan, ulkopintaan keittomaali (ei homeenkäsittelyä), huippuimuri laitetaan liesituulettimeen ja kosteisiin tiloihin.

Gybrockia (mitenköhän se edes kirjoitetaan) ei tule ensimmäistäkään levyä ja muovia ei myöskään käytetä.

Kosteiden tilojen vedeneristysasiat mietityttävät kun en oikein ole vakuuttunut noista nykyajan litkua litkun päälle ja 15 v takuu-juttuihin. Osa kosteiden tilojen seinistäkin on hirttä mutta Ukko-uuni järjestelmä kuivattaa tilat melko tehokkaasti.

Rakennuslupa on tosin haettu syyskuussa 2003, jonka jälkeen määräykset osittain muuttuivat enkä tiedä olisiko samat systeemit mahdollisia tällähetkellä.

Lue lisää

asut sitten kesämökissä.
Esim. päätykolmio hirttä, ulkonäkö enemmän kuin typerä.
Minulla on 205 lamelli ja päätykolmio lomalaudoitus.

Marko kirjoitti:

Eikö näitä sivuja tosiaankaan lue kukaan asiantuntija, joka osaisi kertoa täsmällisesti voidaanko nykymääräyksiä noudattaen rakentaa ns. perinteistä hirsitaloa, jossa olisi painovoimainen ilmanvaihto.

Jos esim. seinän rakenne olisi seuraava: 200 mm:n pelkkahirsi tuulensuojalevy ilmarako 25 mm laudoitus. Mitä muuta taloon tarvitaan, jos em. rakenteiseen seinään halutaan yhdistää painovoimainen ilmanvaihto?

Lue lisää

Oletko miettinyt että voit laittaa taloosi talotuulettimen, siis liesituulettimeen tulevat esim. kosteista tiloista ilmanvaihtoputket ja siitä pihalle...siis koneellinen poisto...neljä tehoa, eikä maksa paljoa!!!

Tietäjätekijä kirjoitti:

... korjaan!
JA tiedoksi!
Vaadittava U -arvo saavutetaan reilun puolen metrin hirsiseinävahvuudella!

Kysyin viideltä Satakuntalaiselta (eri kuntien) rakennustarkastajalta tonttia ostaessani, että riittääkö / kelpaako ns. painovoimainen ilmanvaihto perinteisessä hirsitalossa. Ts. täyttääkö nykyiset rakennuskriteerit varmasti. Jokaikinen vastasi selvällä suomenkielellä: KYLLÄ!