Sain tuttavaltani koiran noin 10 kilonen narttu joka on elänyt ilman rajoja ja koulutusta ja välillä kyllä käyttäytyykin sen mukaan. Mutta on kyllä fiksukin eli näkee että oppii kun vaan opettaa ja onneksi minulla jo vanhempi uros koira joka opettaa ja näyttää mallia ja tuo 10 kk narttu kyllä ottaakin mallia.
Mutta miten tuon vetämisen kanssa, ostin kuonotaluttimen mutta se rihtoo sen pois joten siitä ei apua. Nykiminen ei auta, eikä pysähtely tuota tulosta. Toinen juttu niin koira hyppii vasten autoja ja pyöriä ja räkyttää niille :(
En tiedä miten nuo saa kitkettyä pois nartulta, minulla on aina ollut helppoja ja rauhallisia koiria mutta tuo on kyllä jääräpää, kuuluu tietty pentuaikaankin, mutta auttakaa, millä te olette saaneet koiran hyökkimästä pyörien ja autojen kimppuun.
Vien koiraa monasti ulos päivässä ja koirapuistoon ja leikin sen kanssa ja leikkii toisen koirani kanssa, joten aktiviteettia sillä on ja saa enmpi liikuntaa ku entisessä kodissa!
Mutta miten tuon vetämisen kanssa, ostin kuonotaluttimen mutta se rihtoo sen pois joten siitä ei apua. Nykiminen ei auta, eikä pysähtely tuota tulosta. Toinen juttu niin koira hyppii vasten autoja ja pyöriä ja räkyttää niille :(
En tiedä miten nuo saa kitkettyä pois nartulta, minulla on aina ollut helppoja ja rauhallisia koiria mutta tuo on kyllä jääräpää, kuuluu tietty pentuaikaankin, mutta auttakaa, millä te olette saaneet koiran hyökkimästä pyörien ja autojen kimppuun.
Vien koiraa monasti ulos päivässä ja koirapuistoon ja leikin sen kanssa ja leikkii toisen koirani kanssa, joten aktiviteettia sillä on ja saa enmpi liikuntaa ku entisessä kodissa!
Vastaukset 7
Vanhimmat
joista voisi olla apua. Kun lähdette koiran kanssa lenkille, tee se sellaisella hetkellä että koissut on rauhallisessa mielentilassa. Älä kiihdytä juniorin odotuksia vähäisessäkään määrin yllyttämällä sitä vaikka kyselemällä haluatko pihalle tmv. Vaan koirien ollessa unenpöpperössä tai untenmailla, hiivit laittamaan vaatteet päälle ja kutsut koirat nimeltä paikalle sekä kytket taluttimet. Jos vauhti ja odotukset kiihtyvät, niin sitten seuraava askel istuttaa malttamatonta yksilöä jokaisessa mahdollisessa paikassa, kuten oven edessä ennen uloskäyntiä, oven ulkopuolella kun lukitset sen, portaissa joka porrastasanteella, hissiin mennessä itse katsot ensin hissin koirien istuessa ja odottaessa ja sama ulostullessa. Alaovella istumisrumba jälleen ja ennen katukäytävälle astumista, portista ulosmenoa jne. Korostat sanallisesti vielä rauhallisen etenemisen tärkeyttä.
Näillä on erittäin suuri merkitys matkanteon miellyttävyydelle ja turhien irtiottojen ja yhteenottojen välttämiseksi. Vaikka harva sen mieltää suoraksi syy-yhteydeksi.
Meillä on sitten tuo vauhdin säätely kanssa vähän erilainen kuin yleensä koiraihmisillä. Nimittäin fleksin ehdittyä äärimittaansa ja koira yrittää siitäkin vielä irtiottoa, pyydän hiljaisella äänellä "jätä yksi askel väliin" ja samalla sekunnilla kun huomaan että veto katoaa, "kiitos" ja "nyt menee hyvin". Tuota palautteen antoa harrastan pitkin matkaa aina kun koira kävelee hienosti vetämättä.
Jos veto jatkuu, niin silloin pyydän "toinen vielä, jätä askel väliin, ole hyvä", ja sitten jos vieläkään ei kuule niin pieni nyppäys hihnasta ja lyhyt tokaisu "pidä" tai "pidä se". Alkuun tuota sai harrastaa tietyillä paikoilla pitkäänkin ja joskus piti karjaistakin että nyt ei olla formulakisoissa, mutta niin vain oppi mitä askeleen väliin jättö tarkoittaa.
Jos et ole vielä aloittanut juniorille vasemman ja oikean opettamista, niin nyt on hyvä aika aloittaa. Kun koira tietää tien puolet, niin se tietää minne mennä kun kerrot sen. Eikä pääse autojen tai pyöräilijöiden kimppuun. Seis-käsky kannattaa opettaa koiralle nuorena jo niin ehdottomana että vaikka pysähtyy vaikka kesken loikan odottamaan uutta käskyä tai lupaa jatkaa matkaa.
Oma suositukseni on että jätä väliin turhat apuvälineet ja keskity vain luomaan koiran kanssa symbioottinen suhde. Suhde jossa koira tietää mitä haluat ja jossa se haluaa tehdä kuten sinä haluat hänen tekevän.
Mikään ei toimi hetkessä pennuille eikä vanhemmille koirille, eikä varsinkaan noille murkkuikäisille koirille. Koira ei saa itseään kuonopannasta irti jos se oikein laitettu. Mutta suosittelisin kuitenkin esim. tämmöisiä http://www.mustijamirri.fi/tuote/topcanis-salón-valjas/013910/ tai http://www.bestpet.fi/halti-reaktiovaljas-p-122.html, voit itsekin hakea reaktiovaljaat hakusanalla. Nuo taitaa olla ainoita jotka toimii oikeasti.
Koirakaan ei koko aikaan jaksa kuunnella ei-sanaa ja kyllä koirapuistossa kannattaa viettää aikaa vilkkaan koiran kanssa.
No 10 kg:n koiran veto ei liene kauhean suuri ongelma. Oma pentukoirani painaa 55 kiloa ja se on jo ongelma vetäjä. Raavas mies saa pitää tosissaan hihnasta kiinni ja välillä apuun otetaan esim. valaisinpylväs.
Vedonestovaljaat tuntuvat vähentävän vetoa kunhan ne on oikein asennettu eli että löysää ei ole. Valjaat kääntävät vetävää koiraa etupäästä sivuttain.
Toinen työstettävä ongelma on koirani haukku-taipumus. Kun koiran päästää pihalle, se ei muuta teekään kuin hauku. Jopa aamu-pissat unohtuvat tehdä. Saas nähdä mitä tuolle räksytykselle keksin, improvisoida.
Jos olet, niin kokeilepa sitä että lähdet koiran kanssa tekemään kunnon aamulenkin. Niin tekevät monet kerrostalossa asuvat ja kas kummaa, koiransa eivät hauku kaikkea mikä liikkuu ja mikä ei liiku. Kymmenen kilsaa päivässä lienee minimi aikuiselle, terveelle koiralle. Iän ja terveysongelmien myötä sitten vähennetään siitä alaskin päin. Ei koiran ole pakko päästä pihalle ilman omistajaansa. Se tuo juuri kuvattua ongelmaoireilua.
No joo, minä asun rivitalossa ja koiran ollessa pieni, sai todellakin tehdä pissat pihalle. Pentu siis jaksaa pidätellä tunnin pidempään kuin on ikä kuukausina, joten yön yli pidättäminen on jo iso saavutus.
Ja en todellakaan tiedä, kuinka moni oikeasti käyttää koiriaan 10 kilometriä lenkillä. En minäkään käytä, n. viisi kilometriä riittää aikuiselle ja siihen päälle tunnin-parin koirapuistoilu.
Olipa jännästi sanottu.Miten tuo liittyy asumismuotoon ongelmaoireilu ja haukkumiset:) oli minulle kyllä aivan uusi asia.Mutta olet sitten varmaan asiantuntija:)Ja täällä sitten asustelee koiruuksien kanssa tilastopoikkeus OK-talossa,ilman ongelmia ja haukkumisia,vaikka ovatkin jopa hetken keskenään pihalla(aidattu) ei se ole tuonut tuota mainitsemaasi ongelmaoireilua:))) Ja liiottelua: ei varmaan kovin moni,jokainen tietää oman koiransa tarpeet,ei sitä ole kiveen hakattu kilometri määrää,mikä pitää tehdä.Arkena toi 5 kilsaa aika vakio muut toiminnot päälle.Viikonloppuisin tulee tehtyä kyllä pisempiäkin samoiluja:)
Yksinkertaisin tapa opettaa olemaan vetämättä on pysähtyä aina kun koira vetää.
Koira vetää -> pysähdy ja kutsu koira viereen (jos siis osaa 'tänne' tai 'viereen' -käskyn), älä kisko koiraa hihnasta luoksesi -> jos koira vetää koska on innostunut tai kiihtynyt jostain kannattaa käskeä istumaan ja ottamaan katsekontaktin (jos siis osaa tämän) ennen kuin matka jatkuu -> matka jatkuu kun koira on rauhallinen. TOISTA! Toista, toista ja toista. Fiksu koira oppii kyllä nopeasti ettei vetämällä pääse eteenpäin mutta tämän sisäistäminen vie aikaa ja vaatii omistajalta kärsivällisyyttä. Oman koiran ollessa pentu meidän lenkit oli juurikin askel, stop, kaksi askelta, stop.. Kokonaiset 7kk harjoiteltu ja vieläkin meinaa alkaa vetämään kiihtyessään mutta ei voi väittää etteikö edistystäkin olisi tapahtunut ja hurjasti vaikka vieläkin koulutus jatkuu.
Vähemmän vietikkään koiran kanssa voisi toimi ihan vaan huomion kiinnittäminen pois autoista herkkun avulla tai jos on oikein miellyttämishaluinen tapaus niin omalla huomiolla. Voimakkaasti vietikkään koiran kanssa paras tapa karsia pois autojen jahtaaminen/perään hyppiminen on kohdistaa koiran saalisvietti johonkin muuhun esim. leluun. Koira näkee auton -> kiihtyy -> kutsu koiraa innokkaasti leikkimään ja näytä lelua. Älä komenna vaikka hyppisikin silti auton perään vaan tarjoa lelua ja kehu kun vähänkin ottaa. -> koira oppii ettei auton perään pääse mutta lelun kimppuun kyllä -> kun koira ei enää välitä autoista vaan hakee itse lelua voit pikkuhiljaa alkaa jättämään lelun pois.