"Juuri nyt asunnot eivät ole kalliita, mutta eivät hirmuisen halpojakaan. Hinnat suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin ovat lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa."
http://www.uusisuomi.fi/asuminen/62630-asunnot-eivat-ole-kalliita-mutta-eivat-hirmuisen-halpojakaan
Kuka muistaa 1980-luvun, varsinkin alkupuolen? Minä muistan, vaikka olinkin nuori silloin. Perheemme rakensi tuolloin noin 150 m² talon pienelle paikkakunnalle. Tontti oli reilun hehtaarin kokoinen ja se maksoi pyöreästi 15000 markkaa, eli nykyrahassa palttiarallaa 2500 euroa. Talo oli moderni ns. pakettitalo, jota rakensi kaksi palkattua timpuria. Perustustyöt tehtiin osittain talkoovoimin.
Talo varustettiin sen aikaisen mittapuun mukaan erittäin korkealaatuisesti. Oli muun muassa maalämpö, joka silloin oli aivan uutta. Kodinkoneet ja kalusteet kalleimmasta päästä. Talon kokonaishinnaksi tuli noin 250000 markkaa. Nykyeuroissa hiukan yli 42000. Muistan, miten pikkukylällä kauhisteltiin, kuinka kallis talo tehtiin. Perheen bruttotulot kuussa oli noin 12000 markkaa, euroina se tekee hiukan yli 2000.
Pankkitalletuksille maksettiin siihen aikaan parhaimmillaan (24 kk määräaikaistalletus) jopa 8,5% korkoa. Asuntolainan korko taisi olla jotain 10%, siis normaalikorko. En muista sitä tarkkaan. Korko nousi kuitenkin jossakin vaiheessa 16%:iin.
En millään voi ymmärtää, miten puhutaan siitä, että asuntojen hinnat ja käytettävissä olevat tulot vastaisivat tänäpäivänä menneisyyttä. Normaalipalkansaaja saa nykyään bruttona 3000 - 3500 euroa/ kk. Halvinkin kohtuutasoinen omakotitalo maksaa tehtynä vähintään 150000 euroa, tekipä sen minnepäin Suomea hyvänsä.
Jos 1980-luvulla kauhisteltiin sitä, että perhe joka ansaitsee vuodessa 144000 ja rakentaa 250000 talon, niin miten nykyään on normaalia, jos ansaitsee 36000 ja rakentaa 150000 talon? Hiukan eri suhteet. Mutta ainiin, mehän ollaankin eurossa :)
http://www.uusisuomi.fi/asuminen/62630-asunnot-eivat-ole-kalliita-mutta-eivat-hirmuisen-halpojakaan
Kuka muistaa 1980-luvun, varsinkin alkupuolen? Minä muistan, vaikka olinkin nuori silloin. Perheemme rakensi tuolloin noin 150 m² talon pienelle paikkakunnalle. Tontti oli reilun hehtaarin kokoinen ja se maksoi pyöreästi 15000 markkaa, eli nykyrahassa palttiarallaa 2500 euroa. Talo oli moderni ns. pakettitalo, jota rakensi kaksi palkattua timpuria. Perustustyöt tehtiin osittain talkoovoimin.
Talo varustettiin sen aikaisen mittapuun mukaan erittäin korkealaatuisesti. Oli muun muassa maalämpö, joka silloin oli aivan uutta. Kodinkoneet ja kalusteet kalleimmasta päästä. Talon kokonaishinnaksi tuli noin 250000 markkaa. Nykyeuroissa hiukan yli 42000. Muistan, miten pikkukylällä kauhisteltiin, kuinka kallis talo tehtiin. Perheen bruttotulot kuussa oli noin 12000 markkaa, euroina se tekee hiukan yli 2000.
Pankkitalletuksille maksettiin siihen aikaan parhaimmillaan (24 kk määräaikaistalletus) jopa 8,5% korkoa. Asuntolainan korko taisi olla jotain 10%, siis normaalikorko. En muista sitä tarkkaan. Korko nousi kuitenkin jossakin vaiheessa 16%:iin.
En millään voi ymmärtää, miten puhutaan siitä, että asuntojen hinnat ja käytettävissä olevat tulot vastaisivat tänäpäivänä menneisyyttä. Normaalipalkansaaja saa nykyään bruttona 3000 - 3500 euroa/ kk. Halvinkin kohtuutasoinen omakotitalo maksaa tehtynä vähintään 150000 euroa, tekipä sen minnepäin Suomea hyvänsä.
Jos 1980-luvulla kauhisteltiin sitä, että perhe joka ansaitsee vuodessa 144000 ja rakentaa 250000 talon, niin miten nykyään on normaalia, jos ansaitsee 36000 ja rakentaa 150000 talon? Hiukan eri suhteet. Mutta ainiin, mehän ollaankin eurossa :)
Vastaukset 23
Vanhimmat
Mitäpä jos tutustuisit sellaisiin asioihin kuin inflaatio ja hintaindeksi? Sen jälkeen sinun ei tarvitsisi kirjoitella tänne enää perSSu-tyhmiä.
Asuntojen hinnat suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin on noussut moninkertaiseksi 30 vuodessa. Asuntolainojen korot on sitävastoin laskeneet huomattavasti, joten asuntolainojen maturiteettia (tiedätkö mitä se on?) on voitu kasvattaa kaksin- jopa kolminkertaiseksi. Enää ei pankille ole väliä sillä, kuinka pitkään asiakas lainaansa maksaa, kunhan maksaa. Pankki saa korkotulonsa ja se riittää. Korkean koron aikana pankki pienentää asuntolainoihin sisältyvää riskiä myöntämällä vain lyhyen maturiteetin lainoja, matalan koron aikana maturiteettia kasvatetaan.
Mutta - pankeilta on unohtunut ehkä eräs asia, tai sen mahdollisuutta on pidetty vähäisenä, euro ja sen tuoma korkovakaus ei ole välttämättä ikuista. Kannattaa huomioida, että valtaosa asuntolainoista on muuttuvakorkoisia. Jos kymmenessä vuodessa voi tapahtua suuria asioita, niin kahdessakymmenessä vuodessa voi tapahtua todella suuria asioita finanssimarkkinoilla.
On aivan varmaa, jos yksikin euromaa kaatuu, korot pomppaa välittömästi ja siitä se pitkien asuntolainojen murhe alkaa. Nykyinen asuntolainakanta saattaa kestää ehkä juuri ja juuri 6 - 7% korot, mutta sen yli tulee takuuvarma katastrofi.
"On aivan varmaa, jos yksikin euromaa kaatuu, korot pomppaa välittömästi ja siitä se pitkien asuntolainojen murhe alkaa."
EKP todennäköisesti pitää ohjauskoron ennallaan 0,5%:ssa tai voi jopa laskea sen 0,25%:iin, joten koroissa ei ole mitään nousua näköpiirissä.
http://www.kauppalehti.fi/omaraha/asuntolainaa+saa+ensi+vuonna+todella+edullisesti/201310529769?sort=true
Aloittajapa onkin ihan oikeassa,siinä ei palkat kerinnyt mukaan jonka jokainen käsittää.
Nykyisin muistuttaisin ettei 150000e saada kovinkaan monesti rakennettua omakotitaloa vaan se huitelee 200000e-350000e paikeilla eikä puhella mistään huipputalosta.
150000e saa käytännössä vanhan törkyläjän kaukaa kaukaa jostakin,mummon mökeillä 1950 vaikka nyt rintamamiestalot ne maksaa tuon ja enemmänkin,on siinä järki muuleilla hävinnyt tässä eurossa.
Hullut ostaa ja maksaa.Sitten itketään lainat ja velka palstalla päämärkänä.Nehän ne pösilöt itse nostattivat toisilleen hinnat kun suostuivat tyhjä päät maksumiehen rooliin.
Ei kun hullut satuilevat täällä päivästä toiseen, kun ei työ maistu. No, kohta ruoska viuhuu. Tulee ankea herätys teille laiskajaakoille.
Palkkakehityskin ja vaikka bkt referensseinä asuntojen hintojen kehitystä arvoitaessa on ihan hyvä idea. Tämä bkt on sikäli parempikin tässä siksi kun siihen tulee mukaan vielä myös tätä asuntorakentamiseen liittyvän verotuksen kasvamistakin, ja tietenkin sekin siihen tulee kun rakentamiseen on tullut realikustannuksiakin lisääviä tasovaatimuksia. Byrokratiakin on kasvanaut, eikä nykyään enää paljonkaan voida rakentaa itse rakentamiseen osallistumalla ja niin kustannuksia alentaa(tämä ainakin jos ei omalle työlle mitään lasketa) niinkui mitä vielä aloittajan esimerkkitapauksen aikoihin tehtiin, ja mitä aloittajakin esimerkissään käytti
Tuli tässä samalla mieleen sekin,kuvittellaan nousukauden alkavan samantien esim:2014 .
Nyt olisi työvoimaa ja rakentajia samalla materiaalien hintoja voi tinkiä,kas kummaa rakennuttajat eivät teekkää valmiiksi taloja,rivitaloja,jne... mikäs tässä on??????
Nousukausihan on nurkan takana ja ostajat odottaa kohteita päät märkänä.
Totuus lienee aivan toinen,mitään nousukausia ole 20 vuoteen tulossa niin että rakennuksia tempastaan tuhansia pystyyn samantien,ei ole näkysissä oikeaa nousua ,vain teoreettista.
Kaupat on tehty 20 vuodeksi eteenpäin,mitään todellista nousua ei ole niin kuin 2000 alkutaiteesta 2007 vuoteen asti,samaa ei tule 20 vuoteen.
Rakentajia on jäämässä työttömiksi yhä enemmän,ei ole tulossa nousukautta ,koska taloja tehtäisiin muutoin,kakat on housussa ja taantuma kestää 2030 luvulle helposti.
Miksi laskettu 1980-luvulla perheen tulot ja nyt yhden ihmisen tulot. Eli pitäiskö olla 1980-luvulla tulot 144000 ja talo 250000 sekä nyt tulot 72000 ja talo 150000? Vai?
"En millään voi ymmärtää, miten puhutaan siitä, että asuntojen hinnat ja käytettävissä olevat tulot vastaisivat tänäpäivänä menneisyyttä"
-No eihän ne vastaakkaan mitenkään.
Ajatellaan kuinka on ilmaa......1980 luvun talo laitetaan myyntiin niin sanottu suht kunnossa olevana,talohan on 33 vuotta vanha siis 33 vuotta.
Nyt sen hinta on nousut vaikka kohde onkin vanhentunut ramaattisesti 33 vuotta ja on täydellisessä peruskorjauksen tarpeessa kaiken päälle,,,,,nyt tälläinen kohde keskimäärin maakunissa pyydetään 100000e kahta puolentietämättä neliöitä mutta 100000e puhutaan yleensä,markoissa se olisi 600000mk se 100000e.
Sen aikainen asunnon hinta 42000e ja palkka 12000mk on2000e kerrotaan samassa suhteessa eli 2.5 tuolloin palkka olisi 5000e eli 30000mk.
Kovin on harvalla 5000e tämän päivän palkka kuussa ja 100000e olisi laskennollinen vertaus.
Eihän palkat ole nousut lähelläkään sama tahtia,ei mitenkään palkat täsmää,asunnoissa on huikeaa ilmaa aivan huikeaa vanhoissa remppaasunnoissakin.
Joten ihmiset laittoivat itsensä pahaan asemaan eivätkä käsittäneet ettei palkkat ole nousseet läheskään niin kuin asuntojen hinnat,ihmisiä on kus-tu silmään pahan kerran.
Toisin sanoen 100000e olisi saatava täysin uusi talo kaikkine kuluineen sittenkin on hieman liikaa,80000e olisi sopiva 100m2 asunnosta ja tässä olisi kaikki kulut.
On turha väittää asuntojen hintojen olevan kohdallaan se on täydellisten huijarien puhetta,oikein ku-settajien.
Alussa puhutaan 80-luvulla perheen tuloista eli ilmeisesti kahden henkilön tulot ja nykytilanteessa yhden henkilön tulosta. Eikö nykytilanteen tulot pitäisi kertoa kahdella
Laske: 144000/12=12000 mk. Ei ole ollut keskipalkkaista väkeä, koska normipalkka ihan perusduunarillakin oli melkein 10000 mk. Eli onko ollut perhe, jossa toinen tekee päätyötä ja toinen kotona, joka oli melko yleistä vielä 1980-luvulla.
No, jos nyt lääkäriä voi pitää perusduunarina? 6000 Mk/kk oli lähempänä totuutta.
Eli kyllä niitä oli ja paljon.
Näin se vain oli - vai oliko se näin?
6k mk perusduunari osti max. 100k mk asunnon. Yleensä se oli rivari tai kertsari eikä ihan keskustassa. Nykyisin 6k eur tuloilla voi ostaa melkoisen linnan ja päälle upouuden premium-auton...
PK-seudulla on järkyttävä asuntokupla, joka romahtaa vieden moiset tumppupetterit alas viemäristä. Baskan asuntosijoittajan tunnistaa aina aluekohtaisten huomioiden tekemättä jättämisestä ja tällöin syytä vahvasti epäillä vain kyseessä olevan välitysfirman mainos. Firman, jota konkurssi jo kutsuu.
En tunne montaa "normaalipalkansaajaa" joka tienaa paljon yli 2000 kuukaudessa.
Tavallisen duunarin on melko mahdotonta ostaa nykyään oma asunto. Etenkin jos työt ovat pätkätöitä kuten nykyään niin monesti ovat. Ja 150000 ei riitä mihinkään.
En tiedä montaakaan järkevää perhettä, joka 5000€ bruttotuloilla suostuisi maksamaan vuokraa 1200- Euroa.
Yksinkertaisesti on järkevintä ostaa oma, jos haluaa pysyä kehityksessä mukana.
Pätkätyöt ovat monelle harmi, pankki kun ei hevin lainoja myönnä, ellei vakituinen työpaikka. Tästä seuraa riistäjien aikakausi, jossa työnantaja voi "luvata" vakituisen työpaikan, mutta pienemmällä palkalla?
33vuoden päästä joku varmaan kirjoittaa palstalle, että miten oli mahdollista, että 5000€ bruttotuloilla sai ostettua 250000€ asunnon. kun silloin palkat perusduunarilla vain 15000€ ja asuntojen hinnat 900000€
33 vuoden kuluttua ihmetellään, että miten hinnat nousivat niin rajusti, kun siirryttiin Euroon. Sehän on aivan yksinkertaista psokologiaa: Eurohinnat näyttivät naurettavan halvoilta 6 kertaa suurempiin Markkahintoihin tottuneista. Eurohinnat nousivat nopeasti näennäisesti samalle tasolla ja yli kuin Markkahinnat. Nyt ollaan aivan eri svääreissä. Tuskin olet tosissasi sitä mieltä, että asunnot ovat nyt halpoja? Täytyy tulla perintö tai lottovoitto, että tavis pystyy ostamaan.
Brutto 12 000 kuussa oli helvetin kovat tulot 1980-luvun alussa. Normaali palkansaaja sai 1500 - 2000 markkaa kuussa...
Reaalinen tulotaso on kuitenkin noussut huomattavasti noista ajoista. Ja asuntojen laatu ja koko noussut selvästi.
Mä sain marjafarmilla 5-6000 mk/kk marjoja poimimalla :) Alaikäinenkin olin enkä edes farmin kovimpia poimijoita. Isäni oli tehtaassa, teki vuorotyötä. Palkoista ei siihen aikaan perheessäkään puhuttu (palkka oli tabu) mutta käsittääkseni hänen ansiot oli jotain luokkaa 8-9000 mk/kk (peruspalkka jotain 30 mk/tunti ja vuoro- ym. lisät päälle).
Satuin olemaan Helsingin satamassa ahtaajana juuri vuoden -80 ja 81-kevääseen. Se oli tilapäinen juttu mutta se venyikin siinä pidempään. Tilapäismiehenä kyllä olin ja töissä vain silloin kun töitä oli, mutta töitä kyllä aika hyvin riitti, ja sellaisia aikoja ei juuri ollenkaan ollut etteikö vähintään viittä työvuoroa viikolle olisi saanut tai siis tunteja sitä vastaavasti kun överit huomioi. Björklundin ahtausfirmakin vielä oli Finsteven lisäksi ja sielläkin usein olin ottamassa päälle iltavuoron överinä jos ei Finsteveltä överiä aamuvuoron päälle suoraan saanut. Paljon oli sellaistakin että joka päiväkin sai tehdä 2 vuoroa ja siitä överitunnit, ja usein päälle siihen vielä lauantaipäivästä överit. Överiä oli ylipäätänsäkin paljon, ja nimenomaan täysiä tunteja aamu- ja iltavuorot ja siitä överitunnit iltavuorosta. Vuosiansioksi vuodelta -80 kertyi jotain vähän alta 80 tonnia markoissa(muistan kun se oli silloin sen vuoden verokirjassa). Tosin siinä vasta maaliskuusta olin satamassa ja sitä ennen kekaloin Hesan keskustassa vain teollisuusvartijana ja palkka siitä oli hyvin pieni(jotain toista kymppiä, taisi olla sentään 14mk tunti, se oli STV:llä eikä mitään övereitä, pienet vartiointifirmat eivät maksaneet kuin vain jotain 10mk tunti) . Sellaista jotain vähän alta 5 tonnista hiljaisimpana kuukautena ja parhaimmillaan jotain vähän päälle 12 tonnia muistan kuukausiansioikseni satmasta kertyneen.
Verot kyllä veivät tällaisista bruttoansioista jotain puolet pois. Normaaliajan palkkana jo 5 tonnia kuussa oli tuolloin hyvä palkka. Muistan kun silloin eräs tuntemani isossa firmassa ikänsä ollut ja vähän ylemmänkin tason johdossa ollut silloin jo vanhempi mies sai palkkaa jotain 5-6 tonnia kuussa, näitä omiakin ansioitani siihen vertailin. Mutta minulla oli siis satamasta överitunteja aivan mielettömästi yli sen ajan lain salliman maksimin. Pohjapalkka oli vain jotain 20mk tunti, mutta övereistä tuli niitä tunteja niin paljon tai siis prosentteina ensin 2 50% ja sitten loput 100% lisillä.
Oli se kyllä pirun rankkaa kun Vantaalla silloin asuin ja paljon junalla matkat kuljin. Satmasta ratikalla asemalle, ja kotiasemaltakin oli vielä n. km käveltävä. Kun sitä kahta vuoroa teki, niin ei siinä jäänyt niin mennen kuin jotain 5 tuntia nukkumiseen, ja nukahtaminenkin hermostutti kun oli koko ajan vähän ylirasittunut. Toki aina silloin kun iltavuorokeikka venyi yöhön yli normaaliajan niin työnatajan bussi toi kotiin Vantaalle asti vaikka yleensä yksin olinkin bussissa kun Vantaalle ei muita tullut.
Vuosien 78/79 taitteessa ostin kaksion Vantaalta ja maksoin siitä velattomana 85 tonnia markoissa, oli se melkoinen summa rahaa.
85000 markkaa = noin 14300 euroa :) Asuntojen hinnat ja käytettävissä olevat tulot ei todellakaan ole enää samassa suhteessa kuin 80-luvulla.
Ei ole itselläni dataa tuosta 70-luvun lopusta näpeissä Tämäkin kuvaaja alkaa iloisesti vuodesta 1983.
http://www.tilastokeskus.fi/til/ashi/2009/04/ashi_2009_04_2010-01-29_kat_003_fi.html
> Vuodesta 1983 vanhojen asuntojen hinnat ovat nousseet 220
> prosenttia. Samalla aikavälillä yleinen ansiotaso on kohonnut
> lähes saman verran ja yleinen hintataso on kaksinkertaistunut.
Toki vuoden 2009 jälkeen asuntojen hinnat ovat nousseet palkkoja nopeammin. Vähän.
Älkää seuratko mitä asuntosijoittajat puhuvat. vaan mitä he tekevät. Asunnot ovat halpoja tai kohtuuhintaisia silloin, kun ammattisijoittajat ostavat niitä. Jos sijoittaja kehottaa muita ostamaan asuntoja, hän saattaa itse olla jo myymässä.