Tyypillinen suomalainen korruption muoto ovat hyvä veli –verkostot, jotka vaikuttavat mm. kuntien päätöksentekoon.
Tietolaatikko
Transparency-järjestö julkaisi syyskuussa 2012 Korruptio Suomessa -tutkimuksen, jossa nostettiin esiin myös hyvä veli -verkostot. Raportti analysoi mm. korruption määrittelyn ja mittaamisen vaikeutta, esitteli lainsäädäntöä sekä sitä, mitä hyvä veli -verkostot ovat.
”Hyvä veli verkosto on verkottuneen yhteiskunnan irvikuva”, toteaa suomalaisen korruption muotoja tutkinut professori Ari Salminen. Hän näkee nykyaikaa leimaavan hierarkioiden purkamisen ja verkostoitumisen sinänsä positiivisena, mutta tietyt verkostot ovat eettisesti arveluttavia.
Hyvä veli -verkostot ovat suljettuja järjestelmiä, jotka pyrkivät salailemaan päätöksiään ja jakavat yheistä etua vain omille jäsenilleen. Lojaalius perustuu vastavuoroisuuteen, kiitollisuudenvelkaan ja suosintaan.
Hyvä veli -verkostoja on kaikilla yhteiskuntaelämän aloilla. Esimerkkinä tästä Arvola mainitsee kaksoisroolit, joissa samat henkilöt ovat esim. kunnanhallituksen tai -valtuuston jäseniä sekä lisäksi kaupan-alan tai teollisuuden alan yhtiön hallintoelimissä. Kun sitten kunnissa päätetään kaavoituksesta, rakentamisesta tai julkisista hankinnoista syntyy eturistiriitoja, koska samat henkilöt ovat päätöstilanteissa sekä valmistelemassa, ratkaisemassa että toimeenpanemassa eli saamassa hyötyjä.
Vuonna 2011 tehdyn kansalaiskyselyn perusteella Suomen suurimmat korruptiotyypit olivat hyvä veli -verkostot, suosinta sekä huono hallinto ja johtaminen. Arvolan mukaan suomalainen yhteiskunta tarvitsisi ylhäältä alas saakka eettisiä koodistoja johtaville poliitikoille, virkamiehille, elinkeinoelämän johdolle sekä kuntiin.
Verkostojen puolesta on puhunut mm. Esko Aho, joka on sanonut niiden olevan pienen maan etu. Kun kohu Mika Vehviläisen ja Finnairin asuntokaupousta kävi kuumana pohdittiin Pressiklubissa pärjäisikö Suomi ilman hyvä veli -verkostoja. Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala kommentoi Suomen olevan enemmän klubi kuin maa.
MOT-ohjelmassa pengottiin silloisen patentti- ja rekisterihallituksen johtajan Martti Enäjärven kytköksiä. Suhteiden verkosta hahmottui lukuisia kerhoja, klubeja ja liike-elämän kytköksiä kuten Paasikivi-seura, Rotaryjärjestö, tenniskerho, suomalainen klubi, liikeystävät ja erilaiset johtokunnat.
Miitta Sorvalin esittämä komediahahmo Tellervo Von Appelgren perehtyi hyvä veli -verkostoihin ja herrakerhoihin vappulounaan merkeissä Suomalaisella klubilla, jossa "suomalaisuuden aatteelliseen pohjaan sitoutuneet eri-ikäiset miehet tapaavat toisiaan". Klubin jäseneksi pääsee vain suosittelun kautta. Naiset pääsevät klubille vain aveceina. Ravintoloitsija Mia Mäkkönen selvittää Tellervolle klubin käytäntöä: "meillähän on täällä herrat varsinaisesti jäsenasioissa pääosassa, mutta kyllä viehättävät naiset kuuluvat herrojen sydämiin, joten he ovat tervetulleita".
Kansainvälinen lahjonnanvastainen järjestö Transparency International rantautui Suomeen vuonna 2003. Aiheesta kertovassa uutisessa todetaan Suomen erityisongelmiksi vientikauppaan liittyvä korruptio sekä kotimaiset hyvä veli -verkostot.
Trancparency-järjestön mukaan korruptiolle alttiita alueita ovat myös pienet piirit ja organisaatiot, joissa on totuttu toimimaan julkisen kontrollin ulkopuolella ja joissa on tarjolla merkittäviä taloudellisia etuja. Erilaiset johdon bonusjärjestelmät, joita ei säädellä tarpeeksi ovat yksi uhkatekijä oikeudenmukaiselle yhteiskunnalle.
Teksti: Heidi Sommar
Tietolaatikko
Transparency-järjestö julkaisi syyskuussa 2012 Korruptio Suomessa -tutkimuksen, jossa nostettiin esiin myös hyvä veli -verkostot. Raportti analysoi mm. korruption määrittelyn ja mittaamisen vaikeutta, esitteli lainsäädäntöä sekä sitä, mitä hyvä veli -verkostot ovat.
”Hyvä veli verkosto on verkottuneen yhteiskunnan irvikuva”, toteaa suomalaisen korruption muotoja tutkinut professori Ari Salminen. Hän näkee nykyaikaa leimaavan hierarkioiden purkamisen ja verkostoitumisen sinänsä positiivisena, mutta tietyt verkostot ovat eettisesti arveluttavia.
Hyvä veli -verkostot ovat suljettuja järjestelmiä, jotka pyrkivät salailemaan päätöksiään ja jakavat yheistä etua vain omille jäsenilleen. Lojaalius perustuu vastavuoroisuuteen, kiitollisuudenvelkaan ja suosintaan.
Hyvä veli -verkostoja on kaikilla yhteiskuntaelämän aloilla. Esimerkkinä tästä Arvola mainitsee kaksoisroolit, joissa samat henkilöt ovat esim. kunnanhallituksen tai -valtuuston jäseniä sekä lisäksi kaupan-alan tai teollisuuden alan yhtiön hallintoelimissä. Kun sitten kunnissa päätetään kaavoituksesta, rakentamisesta tai julkisista hankinnoista syntyy eturistiriitoja, koska samat henkilöt ovat päätöstilanteissa sekä valmistelemassa, ratkaisemassa että toimeenpanemassa eli saamassa hyötyjä.
Vuonna 2011 tehdyn kansalaiskyselyn perusteella Suomen suurimmat korruptiotyypit olivat hyvä veli -verkostot, suosinta sekä huono hallinto ja johtaminen. Arvolan mukaan suomalainen yhteiskunta tarvitsisi ylhäältä alas saakka eettisiä koodistoja johtaville poliitikoille, virkamiehille, elinkeinoelämän johdolle sekä kuntiin.
Verkostojen puolesta on puhunut mm. Esko Aho, joka on sanonut niiden olevan pienen maan etu. Kun kohu Mika Vehviläisen ja Finnairin asuntokaupousta kävi kuumana pohdittiin Pressiklubissa pärjäisikö Suomi ilman hyvä veli -verkostoja. Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala kommentoi Suomen olevan enemmän klubi kuin maa.
MOT-ohjelmassa pengottiin silloisen patentti- ja rekisterihallituksen johtajan Martti Enäjärven kytköksiä. Suhteiden verkosta hahmottui lukuisia kerhoja, klubeja ja liike-elämän kytköksiä kuten Paasikivi-seura, Rotaryjärjestö, tenniskerho, suomalainen klubi, liikeystävät ja erilaiset johtokunnat.
Miitta Sorvalin esittämä komediahahmo Tellervo Von Appelgren perehtyi hyvä veli -verkostoihin ja herrakerhoihin vappulounaan merkeissä Suomalaisella klubilla, jossa "suomalaisuuden aatteelliseen pohjaan sitoutuneet eri-ikäiset miehet tapaavat toisiaan". Klubin jäseneksi pääsee vain suosittelun kautta. Naiset pääsevät klubille vain aveceina. Ravintoloitsija Mia Mäkkönen selvittää Tellervolle klubin käytäntöä: "meillähän on täällä herrat varsinaisesti jäsenasioissa pääosassa, mutta kyllä viehättävät naiset kuuluvat herrojen sydämiin, joten he ovat tervetulleita".
Kansainvälinen lahjonnanvastainen järjestö Transparency International rantautui Suomeen vuonna 2003. Aiheesta kertovassa uutisessa todetaan Suomen erityisongelmiksi vientikauppaan liittyvä korruptio sekä kotimaiset hyvä veli -verkostot.
Trancparency-järjestön mukaan korruptiolle alttiita alueita ovat myös pienet piirit ja organisaatiot, joissa on totuttu toimimaan julkisen kontrollin ulkopuolella ja joissa on tarjolla merkittäviä taloudellisia etuja. Erilaiset johdon bonusjärjestelmät, joita ei säädellä tarpeeksi ovat yksi uhkatekijä oikeudenmukaiselle yhteiskunnalle.
Teksti: Heidi Sommar
Vastaukset 2
Vanhimmat
10 pistettä tietokoneen käytöstä! Toiminnot Ctrl C ja Ctrl V ovat hallussa!
Mutta miten luetunymmärtäminen? Osaatko tiivistää toisen kirjoittajan viestin omin sanoin?
Samat naamat vuosi kymmeniä valtuustoissa tarkoittaa että hyvä veli järjestöillä on vahva pohja. Uusien yrittäjien vaikea päästä piireihin muutakuin sitä kautta että joku vanha päättäjä tavallaan suosittelee. Joidenkin jatkuvaa toilailua painetaan villaisella mutta toinen ei saa jalan sijaa. Uusia naamoja tarvitaan mutta kuka enää uskaltaa ottaa vastuun.