Mielestäni yhden henkilön kantelusta ei tarvitse täällä kaikille ilmoittaa.
Ilmoituksen voi tehdä kun koko asia on saatu päätöksen jossa on alku ja loppu, eikä vain sikinsokin tietoa pitkin matkasta.
Mikäli tämä tuntuu vaikealta, kootkaa tähän keskustelun avaukseen kaiki tälläiset asiat. Eikä julkaista useampaa keskustelua viikonvälein.
Kiitos !
Ilmoituksen voi tehdä kun koko asia on saatu päätöksen jossa on alku ja loppu, eikä vain sikinsokin tietoa pitkin matkasta.
Mikäli tämä tuntuu vaikealta, kootkaa tähän keskustelun avaukseen kaiki tälläiset asiat. Eikä julkaista useampaa keskustelua viikonvälein.
Kiitos !
Vastaukset 23
Vanhimmat
Poistaisitko siinä tapauksessa tuon "jo kaksi viikkoa mennyt" ketjun? Senhän tarkoitus ei ole muutenkaan muu kuin pilkata yhtä palstan käyttäjää.
mitä tilaa. RA on itse asiansa tuonut reposteltavaksi tälle palstalle joten kestäköön myös muiden mielipoiteet ja kommentit. Nyt on ilmeisesti tajunnut lopettaa asiasta kirjoittelun. Tuskin kuitenkaan omasta tahdostaan vaan tiettyjen tahojen kehoituksesta ettei tule vaikeuksia.
noudattaa kenenkään kehoituksia, enkä tiedä ketään joka siihen yleensäkään olisi kehoittanut. Kerron vain suorin sanoin saamastani epäasiallisesta kohtelusta. Jos se ei jollekulle sovi, niin sille en voi mitään. Nämä puskista huutelevat paskiaiset jotka eivät uskalla edes omaa nimeään tänne laittaa ovat surkeinta mitä tiedän.
Reija Johanna Ahti
surkeinta mitä tiedän.
sanomasi jotta sen muutkin ymmärtävät. Kun ihminen pitää kiinni oikeuksistaan, niin se on jonkun nimettömän pellen mielestä naurettavaa.
Ylipäätään typerää tuoda elämänsä tragediat nettiin kaikkien reposteltaviksi. Taisi olla epämiellyttävä yllätys, kun ei saanut täällä kaipaamaansa sympatiaa.
No sehän että joku ei osannut ennakoida ei vähennä teidän moraalista vastuutanne viattomille ihmisille vittuilusta millään lailla.
tuoda asiansa esiin. Suurin osa on niitä paskahousuja jotka uskaltavat korkeintaan jostain puskista huudella typeriä mielipiteitään.
On paljon kivampaa elää, kun kaikki tuttavat tietävät millainen ihminen olen. Ei tarvitse salailla mitään eikä olla ts nainen joka luikkii jossain nurkissa mieslookissa.
ei ole niin lapsellinen, että kuvittelisi saavansa täältä mitään sympatiaa. Täällä kirjoittavat pääasiassa ne jotka eivät muunlaista elämää uskalla elää.
Vai ovatko jotkut niin tyhmiä, että julkisuutta saadakseen tuovat esiin kaiken joka jollaintavalla uutiskynnyksen ylittää?
Olisit sinä niille tutuillesi itsekin voinut kertoa, ettei heidän olisi sitä tarvinnut lehdestä lukea.
tutuilleen kertoa, että on ts, sillä jokainen pelkää millaisen vastauksen saa. On paljon helpompaa tulla ulos kaapistaan kertarysäyksellä kuin vähitellen. Kun katsoo netistä noiden nuorten suomalaisten ts naisten kuvia, niin siellä ollaan edelleen täysin mies lookissa.
Mistähän tämä johtuu?? Siitä, että ei uskalleta tulla kaapista ulos julkisesti kuin ts yhteisössä. Muualla eletään edelleen mieslookissa koska pelätään, että joku saattaa tunnistaa ts naiseksi.
Pahempia minusta ovat nämä t-unitit, jotka kuvittelevat että kaikki miehet alkavat heti vilkuilla ja kuolata heitä kun he pistävät vähän meikkiä naamaan vaikkeivät olisi vielä hormoneillakaan ja ilmeisesti todella uskovat näihin harhanäkyihinsä ja repostelevat niillä täällä, ja misakit ja maissitat, joille naislookkiin siirtyminen tarkoittaa piikkikorkoja, korsetteja ja minihameita.
Ei kiinnosta saastaisen eläimen elämä.
Jos joku minua kutsuu niin tähdet.
RA on kuukausitolkulla pitänyt täällä asiaansa esillä ja jopa nimeltä maininnut henkilöitä jotka ovat "syyllistyneet ihmisoikeusrikokseen" häntä kohtaan.
Sinällään outoa että yhdelle sallitaan ja toiselta kielletään. Hieman tasa-arvoa kirjoittajille.
Sinällään kyllä AI:n kirjoituksissa on sadoittain sellaisia joissa ei ole päätä eikä häntää ja useat sopisivat paremmin jollekin toiselle palstalle.
Näiden ajatusteni kehittelyyn on kuitenkin mennyt 6-7 vuotta. Ne ovat vaatineet aktiivista ajattelua, ihmisten havainnointai ja perehtymistä asioihin jotka eivät juurikaan tavallista ihmistä kiinnosta. Täyspäiväistä omistautumista ajattelulle ja maailman ymmärtämiselle - ei olisi onnistunut 40-tuntista työviikkoa tehdessä. Eivät ne aivan perseestä revittyjä ole. Se että sinä et niitä ymmärrä tarkoittaa vain että sinulla on ajattelussa lukkoja, ehdottomia ennakko-oletuksia ja irrationaalista denialismia. Jonkun se on tämäkin koiranvirka hoidettava, sillä ellen minä tämän maailman epäkohdista huomauttaisi ja parempia vaihtoehtoja esittäisi, sitä ei tekisi kukaan.
Luepa nyt vaikka tuo kirjoittamani analyysi likuvasta työajasta ja sen kannattajista. Todellakaan en ole ikinä missään nähnyt kenenkään muun huomauttavan siitä loogisesta ristiriidasta, joka tähän vaatimukseen sisältyy, huomauttavan että sekä liukuvien työaikojen vaatijat jotka kannattavat jonkinlaista työvelvoitetta, että transsukupuoliset jotka pitävät transsukupuolisten syrjintää epäoikeutettuna mutta vapaaehtoisesti työttömien syrjintää oikeutettuna, ovat tekopyhiä. En ikinä, kenenkään, missään. Nämä ajatukset ovat tärkeitä, JONKUN NE ON JUMALAUTA ESITETTÄVÄ. Jos ei esitä, ihmiset kulkevat sopulilaumana alas jyrkänteeltä. MIKÄÄÄN EI VITUTA MINUA NIIN KUIN SENSUURI. Sensuuria kannattavat ihmiset haluavat pitää kaikki pimennossa totuudelta - myös itsensä - lainkaan välittämättä seurauksista.
Olet uhrannut vuosia elämästäsi.
Turhaan!
Vaikka tekisikin 40 tuntisia työviikkoja, jää vielä 128 tuntia aikaa ajattelemiseen. Eikä kaikki työt ole sellaisia että sitoisi 100% ajatteluresursseja työn tekoon.
Olet kyllä siinä mielessä oikeassa, ettei niillä löytämilläni totuuksilla, joilla ei ole mitään suoraa yhteyttä eettisiin kysymyksiin, ole mitään merkitystä, niiden löytämiseen käytetty aika on mennyt hukkaan. Albert Camus kirjoitti jossain esseessään että millään luonnontieteellisillä ja metafyysisillä ongelmilla ei ole mitään merkitystä, ainoa merkitysellinen ongelma on itsemurha. Tarkoitti siis että kysymys siitä onko elämä elämisen arvoista ja onko itsemurha järkevä vaihtoehto ei riipu siitä mitä vastauksia luonnontieteet löytävät alansa kysymyksiin. Olen melko lailla samaa mieltä. Eettiset kysymykset menevät aina kirkkaasti metafyysisten ym. edelle, ja kaikki on merkityksetöntä, jos elämä ei ole elämisen arvoista. Ketään ei kiinnosta metafyysiset ja luonnontieteelliset totuudet jos on eettisten totuuksien suhteen konfliktissa ympäristönsä kanssa. Kenenkään onnellisuuteen ei pitäisi vaikuttaa millään lailla onko maapallon elämä suunniteltua vai ei, onko Kantin kategoriaoppi totuudenmukainen, onko avaruudessa ulottuvuuksia 3, 4, 9 vai 10, tuleeko tietokone koskaan emuloimaan ihmismieltä; nämä asiat eivät ole emotionaalisesti merkityksellisiä, toisin kuin etiikka ja elämä. Minun olisi ollut aivan järkevää itsemurhata 2011. Olen sen jälkeen oppinut paljon luonnontieteistä, mutta elämän järjettömyys on säilynyt. Ja jokainen uusi oppimani ihmistieteiden totuus on vain tuonut lisää ahdistusta ja vahvistanut 2011 muodostamaani käsitystäni elämän järjettömyydestä.
Olet tavallaan oikeassa, itsellenikin ihannetyö olisi jokin melko yksinkertainen, mieluusti myös fyysistä rasitusta sisältävä (jotta kunto pysyy yllä eikä siitä tarvitse huolia erikseen), mutta ei missään nimessä täyttä viikkoa jaksa sellaista tehdä. Haluan keskittää ajatteluni itse valitsemiini asioihin enkä siis halua että työ vaatii paljon ajattelua, koska ne ajatukset tulevat silloin sekoittamaan vapaa-ajan ajattelua. Tai näin ehkä ainakin nuorempana, joskus 30 tienoolla voisi sitten opiskella jonkun vaativamman ammatin - siinä vaiheessa varmasti on jo oppinut ja ajatellut kaiken tarpeellisen muuten. Mutta eipä mikään tästä ole toteutunut. Ihanne-elämäni ei ole tässä. Ei ole ystäviä, ei ole harmoniaa, ei ole kauneutta ympärillä... eikä jaksa juuri ajatellakaan mitään suurimman osan päivistä. Tämähän idea ihanne-elämästä siis muodostui aikana, jolloin kuvittelin, että maailma on eettisten totuuksien suhteen tasapainossa (lue yllä oleva viesti) ja voi rauhassa keskittyä luonnontieteellisten ja metafyysisten totuuksien etsintään, ei tarvitse huolia eettisistä ongelmista, ei tarvitse kokea emotionaalista disturbanssia kun ympäristö jakaa sinun arvosi, ei kognitiivista dissonanssia, ei kyvyttömyyttä luottaa toisiin ihmisiin, ei tuhlata resurssejaan yrittäessään turhaan vakuuttaa heitä sinun löytämiesi eettisten totuuksien järkevyydestä suhteessa heidän hämäriin käsityksiinsä... toisin sanoen oletin elämäni olevan RAUHALLISTA JA TASAPAKSUA, juuri sellaista kuin haluan, juuri sellaista joka ei missään nimessä ole liikaa pyydetty. Emotionaalisesti kaikki on miellyttävän tasaista, ja työ ei vaadi paljon ajattelua, siispä vapaa-ajan voi käyttää täysin itse valitsemiensa asioiden opiskeluun täysin itse valitsemallaan tahdilla. Ei kognitiivista häiriötä työstä eikä emotionaalista häiriötä eettisistä ongelmista. Ihanaa.
Mutta ei.
Eikös ole ironista että henkilölle, joka eksplisiittisesti on sanonut älyllisten haasteiden olevan elämässä ruumiillisia nautintoja tärkeämpää, todellisuudessa puolet älyllisistä haasteista on turhia ja puolet ahdistavia? Todellisuudessa mua pidättelee täällä ainoastaan ruumiilliset nautinnot. Ihana lämmin ja pehmoinen peti, kauniit vaatteet, hyvä ruoka, raikas syyssää, kehostaan nautiskelu. Jos jostain syystä menettäisin nämä ei jäisi mitään syytä elää.
Nykyisin tunnen oloni todella tyhmäksi sen johdosta, että nuorempana todella uskoin, että kaikki ihmiskunnan historian synkkyydet on selitettävissä pelkästään tietämättömyydellä ja ajattelemattomuudella, ja että nimenomaan tieteen kehitys tekisi ihmisistä sivistyneempiä ja olisi tie rauhaan ja onneen. Onneksi olen sittemmin viisastunut ja tajunnut ettei näin ole, vaan niiden lähteenä on ollut ja on aivan puhdas pahantahtoisuus. Nuorempana olisin ollut jyrkästi eri mieltä Camus'n kanssa ja pitänyt tuollaista mielipidettä kummallisena. Nykyisin olen tasan samaa mieltä kanssaan. Nykyisin kun tiedän paremmin. Elämä ei ole elämisen arvoista, koska todistettavasti on olemassa kiinteä ihmisluonto, johon sisältyy pahantahtoisuus, jota ei voi muuttaa valistuksella.
Tosin on kai se ihmisluonnon olemassaolokin tieteellinen löydös, että sikäli väitteeseen voi yhtyä vain lähestulkoon (niin kuin matemaattisia totuuksia pidetään totena vaikka Gödelin epätäydellisyystodistus). Mutta ihmisluonnon löytyminen, ja nimenomaan sen osoittautuminen pahantahtoisuutta sisältäväksi, on tehnyt merkityksettömiksi kaikki muut tieteelliset löydökset, se on bottom line, ja kukaan järkevä ei voi olla tästä eri mieltä.