Aamusydämellä ohjelmassa, oli lämminhenkisen juontaja/toimittaja Hilla Blombergin haastattelussa kaksi Markusta edustamassa miehistä näkökantaa hoitoalalla.
Kummankin osuus oli miellyttävää katseltavaa, miten hyvin he ovat sopeutuneet alalle. Ilman turhaa romantisoimista, he perustelivat näkemystään miehelläkin olevan kutsumus ihmisläheiseen työhön, jossa vaipanvaihdotkin hoituu siinä missä naisellakin.
Molemmat olivat myös kokeilleet muita ammatteja, mutta viihtyivät hyvin naisvaltaisessa työympäristössä.
Hauskasti erittelivät miesten ja naisten erilaisuutta, joihinkin työtoverien juttuihin eivät kylläkään osallisuneet.
Muistan mieheni sairaalassa olon aikana oli lähihoitajana täysin musta lähes 2 m. mies. Hieman huvittuneena totesin et mieheni pelkäävän häntä, --lohdutinkin ettei tuo lähihoitaja sinua syö! Silmät pyöreinä hän sopersi: ei sitä kyllä varmalla tiedä:D
Tottumattomuus mieheni puolella, vaiko ennakkoluulot, mutta hyvin hoitui kaikki toimenpiteet.
Toivoisi sillekin alalle hakeutuvan empaattisia nuorukaisia, jo työn raskaus vaatii uusia voimia ja vahvoja käsivarsia tulevaisuudessa.
Kummankin osuus oli miellyttävää katseltavaa, miten hyvin he ovat sopeutuneet alalle. Ilman turhaa romantisoimista, he perustelivat näkemystään miehelläkin olevan kutsumus ihmisläheiseen työhön, jossa vaipanvaihdotkin hoituu siinä missä naisellakin.
Molemmat olivat myös kokeilleet muita ammatteja, mutta viihtyivät hyvin naisvaltaisessa työympäristössä.
Hauskasti erittelivät miesten ja naisten erilaisuutta, joihinkin työtoverien juttuihin eivät kylläkään osallisuneet.
Muistan mieheni sairaalassa olon aikana oli lähihoitajana täysin musta lähes 2 m. mies. Hieman huvittuneena totesin et mieheni pelkäävän häntä, --lohdutinkin ettei tuo lähihoitaja sinua syö! Silmät pyöreinä hän sopersi: ei sitä kyllä varmalla tiedä:D
Tottumattomuus mieheni puolella, vaiko ennakkoluulot, mutta hyvin hoitui kaikki toimenpiteet.
Toivoisi sillekin alalle hakeutuvan empaattisia nuorukaisia, jo työn raskaus vaatii uusia voimia ja vahvoja käsivarsia tulevaisuudessa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
hoitoalalle ,
Kyllä meihet on hyviä hoitoalalla, varsinki vanhainkodissa erikoisesti hoivaosatoilla,
potilaat yleensä on painavia, naisille raskas liikutella,
meheltä se käy hieman paremmin, vaikka en voi moittia naisiakaan,
puolisoni sai varmasti maailman parasta hoivaa sairastaessaan alzhaimertautia,
sydämmestäni kiitän kaikkia mieshoitajia sekä naishoitajia, itse en olisi pystyny samaan,
tietenki olen vanhus ja sydänmmen vajaatoiminnasta kärsin,
he olivat nuoria ja aivan ihania ystävällisiä, sympaattisia ihmisiä kaikki, itkuun purskahdan heitä muistellessa, suru painaa vielä, loppuuko koskaan,
puolisoni on nyt poissa , raskas sairaus vei lopulta hänet,
Oli tosi koskettava ja sydämeen käyvä keskustelu,toivoisinpa, että olisi miehiä ollut katsomassa ohjelmaa.
Miehiä sattuisikin innostumaan,jopa palkkakin saatais kohtuulliseksi montakertaa syyhän on se, kun hoitajat on niin naisvaltainen ala.
Ehkäpä työpula tekee miehistäkin hoitajia, toivottavaa vaiika sekin asia siihen johtaisi. Onhan naisiakin jo intissä ja taksikuskeina monessa muussa.
Minusta miehiä tarvittaisiin enemmän hoitoalalla, eivät vielä innostuneet tarpeeksi alaan. Koulutus voisi lisääntyä jos hoitoalan palkat olisivat paremmat. Olen muutaman kerran ollut sairaalassa viikon tai jopa kaksikin viikkoa aina on ollut myös joku
mieshoitajia, mutta kun on oikein sairas ei väliä onko mies tai nainen, aina ovat olleet mukavia. Jostainhan niitä työpaikkoja pitää lisää saada, kun teollisuus karkaa ulkomaille. Hoitajista on pulaa.
Totta on, että alalla tarvitaan myös miehistä voimaa. Nythän lapsistani nuorin ja lastenlapsistani yksi on valmis sairaanhoitaja, tyttärelleni enää lopputyö vaömisteella. Ovat kertoneet alalle muutaman miespuolisenkin opiskelevan, ja ehkäpä aamuinen ohjelmakin osaltaan saa uusia nuoria ajattelemaan sen alan mahdollisuuksia työnsaantiin.
Ihmisläheistä työtä se on, jonkinlainen alalle sopivuus täytynee olla, jos sille aikoo opiskella.
Muuten tuo täys'musta lähihoitaja josta kerroin, oli hyvin humoristinen henkilö. Keskustelin hänen kanssaan osuessamme samaan aikaa hissiin, ja hän oli selvästi ymmärtänyt mieheni pelon ja nauratti se häntäkin.
Tosi muuten on, etten minäkään ollut nähnyt niin mustaa ihoa, sitten olympialaisten aikana bussissa matkalla Käpylään:D
Noo, vanha herrasmies ei tavoiltaan aina ollut niin joustava, jonkinasteinen konservatismi oli luvallinen jo korkeassa iässä.
Suosikkinsa olikin ymmärrettävästi silloin venakkohoitaja, jonka kanssa sai puhua äidinkieltään.
Kiitollinen olen minäkin hoitohenkilökunnalle, joista muutamat hoitajat ja lääkärinsäkin, tulivat mieheni viimeiseen taidenäyttelyyn Helsingissä.