Kirjoittelin tälle palstalle tasan kymmenen vuotta sitten, miten kaikki tulee romahtamaan ja asuntoja saa kohta pilkkahinnalla. Vuosi 2007-2008 oli riemun vuosi, koska romahdus oli tosiaan oven takana. Kaikesta suivaantuneena, keväällä vuonna 2009, kartoitin kaikki mielenkiintoiset kerrostalot alueelta. Tämä siis tarkoittaa etuovessa tehtyjen remonttien selailua kiinnostavista kohteista. Tämän jälkeen tulostelin noin 20 erilaista ostotarjousta (eri taloyhtiöihin) ja kävin kiinnittämässä alaoviin. Tarjosin noin -15%...-20% markkinahinnasta. Pidin itseäni hulluna (ja vaimoa hävetti). Kävi kuitenkin niin, että yhdestä taloyhtiöstä otti eräs uusioperhe yhteyttä, joka oli iskenyt silmänsä voudin myymään omakotitaloon. Juuri sillä hetkellä ei ollut myynnissä kyseisen kokoista kämppää kyseisestä yhtiöstä, mutta puolen vuoden jälkeen tuli yksi, 25% maksamastani hinnasta.
Vuokralla "tuhnutellessamme" olimme säästäneet ahkerasti, joten tuosta ekasta kämpästä saatiin maksettua puolet heti ostotilanteessa. Lyhensimme lainaa agressiivisesti reilun vuoden verran, jonka jälkeen saimme kaupungin tonttiarvonnasta tontin. Hartiapankilla laitettiin talo pystyyn, siis aivan kaikki itse tekemällä, jopa lupakuvat (ei tietenkään rakennekuvia). Rahaa paloi 150ke, ja neliöitä tuli 150. Muutettiin viime keväänä.
Tilanne nyt: Tuo 4h k on vuokralla (arvo noin 200ke), ja omakotitalon markkina-arvo (etuovesta tsekattuna) noin 350-400ke. Lainaa noin 200ke.
Eli vaikka tuo itse povaamani -70% romahdus tapahtuisi, olisimme -0 tilanteessa. Nämä "tuhnuttelun" jälkeiset vuodet ovat olleet työntäyteisiä, mutta mukavia.
Ohjeeni teille:
- ÄLKÄÄ VAAN MAKSAKO ASUNNOSTA MARKKINAHINTAA
- RAKENTAMINEN EI OLE RAKETTITIEDETTÄ
- OSTAKAA PUTKIREMONTOITU KOHDE (ei stressiä tulevista remonteista)
- ELÄMÄ KULUU KOKO AJAN
Vuokralla "tuhnutellessamme" olimme säästäneet ahkerasti, joten tuosta ekasta kämpästä saatiin maksettua puolet heti ostotilanteessa. Lyhensimme lainaa agressiivisesti reilun vuoden verran, jonka jälkeen saimme kaupungin tonttiarvonnasta tontin. Hartiapankilla laitettiin talo pystyyn, siis aivan kaikki itse tekemällä, jopa lupakuvat (ei tietenkään rakennekuvia). Rahaa paloi 150ke, ja neliöitä tuli 150. Muutettiin viime keväänä.
Tilanne nyt: Tuo 4h k on vuokralla (arvo noin 200ke), ja omakotitalon markkina-arvo (etuovesta tsekattuna) noin 350-400ke. Lainaa noin 200ke.
Eli vaikka tuo itse povaamani -70% romahdus tapahtuisi, olisimme -0 tilanteessa. Nämä "tuhnuttelun" jälkeiset vuodet ovat olleet työntäyteisiä, mutta mukavia.
Ohjeeni teille:
- ÄLKÄÄ VAAN MAKSAKO ASUNNOSTA MARKKINAHINTAA
- RAKENTAMINEN EI OLE RAKETTITIEDETTÄ
- OSTAKAA PUTKIREMONTOITU KOHDE (ei stressiä tulevista remonteista)
- ELÄMÄ KULUU KOKO AJAN
Vastaukset 10
Vanhimmat
Opit siis jotain tuhnutellessasi neljä vuotta. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Muuten, jokainen asunnosta maksettu hinta on markkinahinta. Myös te maksoitte markkinahinnan. Jostain syystä unohdit mainita, että olisitte myyneet tuota ostamaanne asuntoa, jäitittekö kenties vuokralle?
Onneksi olkoon kuitenkin. Hyvin toimittu. Itse olisin kyllä jättänyt tuon 4 1 vuoden kärvistelyn väliin, eli olisin ostanut heti kun tarve oli, ja lyhentänyt lainaa vähän hitaammin. Väitteenne siitä, että säästitte tuhnutellessanne ei pidä paikkaansa, ellette asuneet subventoidussa asunnossa (jolloin voi jopa säästää vähän verrattuna omistusasumiseen - myös laadussa).
Olet vähän hassu :)
Kaksi samanlaista asuntoa myydään eri kautta. Toinen kanava tavoittaa valtayleisön ja hinta 200ke. Toinen asunto ei tavoita muita kuin tarjouksentekijän 150ke. Markkinahinta on myös jälkimmäiselle 200ke.
Tuo neliö on nyt vuokralla.
Jos se ei ollut sama asunto, ei se ollut samanlainen.
Eri kerros, eri näköala, eri kunto, eri myyjä... Paljon erilaista. Toki 25 prossaa myyntihinnassa on merkittävä (ja sehän siitä saatiin? Ettei ollut pelkkä pyyntihinta?).
Ja maksamasi hinta oli markkinahinta, koska *hinta määräytyi markkinoilla*. Markkinat vain olivat aika pienet.
Rotta on tässä täysin oikeassa, älä sorru lukeiluun tuossa markkinahinnassa.
Mutta onneksi olkoon ryhdistäytymisestä. Maksoiko tuo 150 m2 tontteineen 150 tonnia? Jos näin on, teit komean tilin.
Missäpäin Suomea saa rakennuttaja itse käydä esittämässä rakennuslupakuvat?
Tuo 150m2 ei siis maksanut tontteineen 150 tonnia, vaan tontista piti maksaa ennen vuokrasopimuksen alkua lähes 500e varausmaksu. Eli kokonaishinta oli 150.5 tonnia.
Lupakuvat voi piirtää itse kuka tahansa. Sen, joka katsoo ne läpi ja vetää niihin nimensä, täytyy omata pääsuunnitteljalta vaadittava pätevyys. Meiltä tämä maksoi 500€, johon sisältyi siis nuo nimet tuohon lupakuvapakettiin (asema layout julkisivu) sekä rakennekuvat. Sama henkilö toimi myös vastaavana mestarina tuohon samaan pakettihintaan. Tapaus siis Uudellamaalla.
Suosittelen!
Onneksi olkoon aloittajalle!!!!!!!!!!!
"Missäpäin Suomea saa rakennuttaja itse käydä esittämässä rakennuslupakuvat?" missä ja missä
-joka paikassa jonka rakennustarkastaja hyväksyy,itsekkin tein niin,vaimo piirsi ja minä sävelsin,rakennin tai rakennutin ennen mitään lupia ja sen jälkeen kävin törkkäämässä paperit kouraan.
No eihän ne tule katselemaan kun tuntevat,muttenkin naapurit tuumas että mitä noilla ei itä ennenkään,mutta minäpä ajattelin jospa kumminkin jos sattuupi että myynkin veke joskus niin onpahan lupien kera.
Nyt kyseessä oli melkoinen terassi valokatteella lattiakorkeuskin maasta 180cm.(lehtikuusta käytin) ja hulpea ympärillä valaisee kymmenkunta valoa.
Niin kyllä sitä vaivaa jonkin verran pitää itse nähdä että saa alennusta ja tuolloin jolloin nämä velkaaiset pellet ei tajunneet höykösen pöläystä tulevasta,nythän sitä sitten lähdetään kunniolla lasku mäkeen ei nosumäkeen vaan lasku mäkeen.
Onneksi olkoon aloittajalle vielä kerran,siitä saa typerät juusot ja kunnolla korville ,kateeliset vellipöksyt.
Aloitit siis rommailun 2003. 2009 lopulta uskalsit ostaa oman. 2003-2009 markkinahinnat mitä todennäköisimmin nousivat niin paljon, että rommi plus väittämäsi alennus nippanappa korvasivat hinnannousun. Toisaalta tinkiä olisi kai saanut jo 2003? Joten rommiuskosi maksoi sinulle pitkän pennin.
Mutta onneksi olkoon, että olet nyt lopulta päässyt oikein kaksinkertaiseksi omistajaksi. Niin olen itsekin, vaikka ostin heti kun vaan kynnelle kykenin, eivätkä hartiatkaan ole työmaalla lysyyn painuneet.
Vuosina 2003-2009 oltiin pari vuotta ulkomailla, joka oli osasyy "tuhnutteluun". Vaikka asuntojen hintanousu oli tuolloin kireää, saimme "ihan hyvää" korvausta nuo pari vuotta, sekä myimme molemmat tuontiautot OK voitoilla. Uskoisin että noilla saatiin katettua menettämämme hyöty asuntomarkkinoilla.
Hartiat eivät painu lysyyn työmaalla, nimim. 300m2 ulkokiviseinää itse kasanneena ja rapanneena. Voin kertoa olevani melkoisen "katu-uskottavassa" kunnossa :)
No tärkeintä on, että paranit tuhnuistasi ennen kuin oli liian myöhäistä. Onneksi olkoon.
Jokaiseltahan meiltä löytyy jotain hävettävää nuoruudestamme, älä siis sinäkään ole liian ankara itsellesi.