Onko valuharkko järkevä ratkaisu pientaloon?

Rungon osuus kustannuksista on todellisuudessa häviävän pieni. Kustannukset syntyvät tekniikasta ja varsinkin sisustuksesta.
Siksi runko kannattaa toteuttaa aina massiivisena ja lujana betonivaluna. Valettu betonitalo on ilmatiivis ja kun tähän lisätään vielä hyvä eristys, niin asumiskuluja säästyy koko elinkaaren ajan.
Eps harkko on varsin nerokas keksintö ja niitä maailmassa käytetään paljon, etelän monsuunisateissa ja hurrikaaneissa, sekä Kanadankin kovissa pakkasissa ovat toimineet jo kymmeniä vuosia.
Kannattaa perehtyä aiheeseen tarkemmin, ennen kuin tuomitsee, vaikka Googlettamalla eps forms. Suomessakin alkaa näistä tuotteista olemaan tietoa ja tarjontaa melkoisesti.
Itse yhden rakentaneena jo yli kymmenen vuotta sitten ja asuneena, ei huonoja puolia oikein löydy. Seinien elvyttäminen Gybrockilla on vain yksi vaihtoehto, kyllä kaikki kivettäminen, rapaaminen ja panelointikin käy hyvin.
Meillä on panelointia saunassa ja vähän muuallakin, pesuhuoneen laatat ovat suoraan solupolystyreenissä ja siinä ovat istuneet kymmenen vuotta muuttumattomina. Gybrockilla päällystetyt seinät on sitten maalattu tai tapetoitu ja alkavat olla tapetin vaihtoa vailla.
Jos nyt tekisin uuden talon, harkitsisin erilaisia sisustuskiviä, joita markkinoille on ilmestynyt pilvin pimein.
Rakennusajoilta muistan keveyden lisäksi yhden edun, holvaamista valussa ei tapahdu, koska muotti ei ime vettä. Toinen mieleen jäänyt ominaisuus on muotin ihmetyttävä valupaineen kesto 3 metrin kertavaluilla.
Siihen aikaan pumppuauton kuljettaja oli kyllä niinsanotusti kusi sukassa peloissaan, mutta turhaan. 30 cm harkko on nykyisin 45 cm paksu, joten sen rikkominen alkaa varmaankin olla jo mahdotonta.
10 vuoden asumisen jälkeen ei valittamista, halkeamia ei ole tullut ja hyvin pelittää. Kattoon ja lattiaan olisi saannut laittaa enemmän eristettä ja kattoon olen ajatellut sitä lisää puhaltaakin 20 cm mahtuu helposti.
Edelleenkin ihmetyttää miksi pitää nostella järkyttävän painavia kiviharkkoja kädet verillä, kun kaiken voi tehdä kevyestikin joutuisammin.

Eps tyytyväinen kirjoitti:

Rungon osuus kustannuksista on todellisuudessa häviävän pieni. Kustannukset syntyvät tekniikasta ja varsinkin sisustuksesta.
Siksi runko kannattaa toteuttaa aina massiivisena ja lujana betonivaluna. Valettu betonitalo on ilmatiivis ja kun tähän lisätään vielä hyvä eristys, niin asumiskuluja säästyy koko elinkaaren ajan.
Eps harkko on varsin nerokas keksintö ja niitä maailmassa käytetään paljon, etelän monsuunisateissa ja hurrikaaneissa, sekä Kanadankin kovissa pakkasissa ovat toimineet jo kymmeniä vuosia.
Kannattaa perehtyä aiheeseen tarkemmin, ennen kuin tuomitsee, vaikka Googlettamalla eps forms. Suomessakin alkaa näistä tuotteista olemaan tietoa ja tarjontaa melkoisesti.
Itse yhden rakentaneena jo yli kymmenen vuotta sitten ja asuneena, ei huonoja puolia oikein löydy. Seinien elvyttäminen Gybrockilla on vain yksi vaihtoehto, kyllä kaikki kivettäminen, rapaaminen ja panelointikin käy hyvin.
Meillä on panelointia saunassa ja vähän muuallakin, pesuhuoneen laatat ovat suoraan solupolystyreenissä ja siinä ovat istuneet kymmenen vuotta muuttumattomina. Gybrockilla päällystetyt seinät on sitten maalattu tai tapetoitu ja alkavat olla tapetin vaihtoa vailla.
Jos nyt tekisin uuden talon, harkitsisin erilaisia sisustuskiviä, joita markkinoille on ilmestynyt pilvin pimein.
Rakennusajoilta muistan keveyden lisäksi yhden edun, holvaamista valussa ei tapahdu, koska muotti ei ime vettä. Toinen mieleen jäänyt ominaisuus on muotin ihmetyttävä valupaineen kesto 3 metrin kertavaluilla.
Siihen aikaan pumppuauton kuljettaja oli kyllä niinsanotusti kusi sukassa peloissaan, mutta turhaan. 30 cm harkko on nykyisin 45 cm paksu, joten sen rikkominen alkaa varmaankin olla jo mahdotonta.
10 vuoden asumisen jälkeen ei valittamista, halkeamia ei ole tullut ja hyvin pelittää. Kattoon ja lattiaan olisi saannut laittaa enemmän eristettä ja kattoon olen ajatellut sitä lisää puhaltaakin 20 cm mahtuu helposti.
Edelleenkin ihmetyttää miksi pitää nostella järkyttävän painavia kiviharkkoja kädet verillä, kun kaiken voi tehdä kevyestikin joutuisammin.

Lue lisää

Vain EPS-myyjät ovat sitä mieltä että se on hyvä tuote. Yksikään urakoitsija ei ole. Miksiköhän... Tai on kaksi Tampereen seudulla, mutta hehän itse sitä myyvätkin. Todella epäilyttävä rakenneratkaisu, jossa käytännössä tehdään muovista muotti joka valetaan täyteen betonia. Rakenteessa ei ole kuin yksi kivitalon ominaisuus, eli kivirakenteinen kantava runko. Massiivisuus, hengittävyys, varaavuus, uskottavuus jne. puuttuvat kokonaan. Eettisesti ajateltuna talon runkorakenteesta suurimman osan pitäisi olla puuta tai kiviainesta, ei muovia.

Repsreps kirjoitti:

Vain EPS-myyjät ovat sitä mieltä että se on hyvä tuote. Yksikään urakoitsija ei ole. Miksiköhän... Tai on kaksi Tampereen seudulla, mutta hehän itse sitä myyvätkin. Todella epäilyttävä rakenneratkaisu, jossa käytännössä tehdään muovista muotti joka valetaan täyteen betonia. Rakenteessa ei ole kuin yksi kivitalon ominaisuus, eli kivirakenteinen kantava runko. Massiivisuus, hengittävyys, varaavuus, uskottavuus jne. puuttuvat kokonaan. Eettisesti ajateltuna talon runkorakenteesta suurimman osan pitäisi olla puuta tai kiviainesta, ei muovia.

Lue lisää

Koska urakoitsijat ovat eri vuosikymmeneltä. Ei vanha koira opi uusia temppuja. Urakoitsijat saavat lisäksi paljon enemmän rahaa, kun talo tehdään painavista harkoista, kun kukaan täysijärkinen ei viitsi nostella 100 tonnia kivia käsipelillä. Muutaman eps kilon kantaminen käy helposti. Lisäksi telinetyöt ovat aivan eri luokkaan. Tarvitaan jos jotain härveliä, joita maallikko ei osaa käyttää, joten tottakai urakoitsijat saavat helpommin myytyä asiakkaalle sellaista työtä, jota kadunmies itse ei osaa tehdä. Eps-harkoista voi tehdä itsekkin, joten ei tarvita urakoitsijaa.

Repsreps kirjoitti:

Vain EPS-myyjät ovat sitä mieltä että se on hyvä tuote. Yksikään urakoitsija ei ole. Miksiköhän... Tai on kaksi Tampereen seudulla, mutta hehän itse sitä myyvätkin. Todella epäilyttävä rakenneratkaisu, jossa käytännössä tehdään muovista muotti joka valetaan täyteen betonia. Rakenteessa ei ole kuin yksi kivitalon ominaisuus, eli kivirakenteinen kantava runko. Massiivisuus, hengittävyys, varaavuus, uskottavuus jne. puuttuvat kokonaan. Eettisesti ajateltuna talon runkorakenteesta suurimman osan pitäisi olla puuta tai kiviainesta, ei muovia.

Lue lisää

Meidän EPS-harkkotalomme oli urakoitsijaporukalle ensimmäinen. Pystyttämisen aikana tekivät harkkotoimittajan kanssa sopimuksen siitä, että olivat heidän nimetty urakoitsijansa tällä alueella. Kehuivat, miten on nopea rakentaa ja miten oli mukava nostella 3-kiloisia harkkoja betoniharkkojen jälkeen. Joten älä puhu paskaa, etteivätkö urakoitsijat näistä pitäisi.

20+16 kirjoitti:

Meidän EPS-harkkotalomme oli urakoitsijaporukalle ensimmäinen. Pystyttämisen aikana tekivät harkkotoimittajan kanssa sopimuksen siitä, että olivat heidän nimetty urakoitsijansa tällä alueella. Kehuivat, miten on nopea rakentaa ja miten oli mukava nostella 3-kiloisia harkkoja betoniharkkojen jälkeen. Joten älä puhu paskaa, etteivätkö urakoitsijat näistä pitäisi.

Lue lisää

Ei ne ole harkkoja. Ne ovat muovisia valumuotteja! Aitoon kivitaloon verratessa vähän niinku mopoauto. Näyttää pieneltä autolta mutta ei liiku yli 50km/h ja on turvaton törmäystilanteessa.

Oli kesä oli mopo kirjoitti:

Ei ne ole harkkoja. Ne ovat muovisia valumuotteja! Aitoon kivitaloon verratessa vähän niinku mopoauto. Näyttää pieneltä autolta mutta ei liiku yli 50km/h ja on turvaton törmäystilanteessa.

Lue lisää

Olet oikeassa, että ne ovat valumuotteja. Tosin niissä on paljon muitakin etuja.

EPS-muottiharkolla voidaan tehdä vaikka kerrostaloja. USAssa ja saksassa ja vaikka missä muualla on tehty yli 10 kerroksisia. Suomessa ihmetellään, että mahtaako pysyä omakotitalo pystyssä.

Betoniharkoista ei taida onnistua, muutenkuin ensin valamalla runko pilari-laatta systeemilla ja tilkitsemällä loput lammilla :D Se kun ei juuri kuormaa kanna. Koittakaa nyt ymmärtää, ettei sinne saa rautaa tarpeeksi sopimaan, että se kantaisi kuormia

"EPS-muottiharkot on nimittäin ihan parasta"

Eikä ole, Eps talo vaati puisia valutukia pienen mökin verran ja rappaus on haastavampi eikä seinäpinta ole niin kestävä kuin Lammiharkossa, esim ei kyllä uskalla potkia jalkapalloa eps talon seinään.

Eikä siihen Epsin ulkopintaan ole yhtä helppo ripustaa parvekeita,katoksia ja keittiön yläkaappeja kuin lammiseinään, johon asennus onnistuu yksinkertaisesti kiilapulteilla.

"Betoniharkkoa ei saa tiiviiksi"

Saahan, valubetoni tiivistää kuin myös saumavaahto harkon keskellä.

eps pölölle kirjoitti:

"Betoniharkkoa ei saa tiiviiksi"

Saahan, valubetoni tiivistää kuin myös saumavaahto harkon keskellä.

Kaikissa taloissa tarvitaan nykyisin eristeitä ja mielummin epäorgaanista muovia, joka ei lahoa, mätäne tai homehdu. Kivivilla on oikea homepesä, kun hiemankin on ilmavuotoa, kertyy siihen pölyä joka on hyvää homesienen ravintoa. Elementtitalot kivivillalla ovat alipaineisena , herkkiä sisäilmaan imeytyville mikrobeille.
Eristeen oikea paikka on betonin ulkopuolella, jolloin runko pysyy lämpimänä, ympäri vuoden.
Ei kai nyt kukaan jalkapalloa vaaleaan rapattuun seinään potki, voi osua vaikka kalliiseen selektiivi ikkunaan. Eps eristeen päällä rappaus on luja ja halkeilematon, sekä ilmavuodoton rakenne on kosteusturvallinen.
Eps harkkoon on olemassa pätevät kiinnikkeet kaikkeen kiinnittämiseen ja 20 rosteri kierretanko upotettuna betoniin luja kiinnikke mille tahansa rakenteella.
On myös totta, että eps harkko ei holvaa valettaessa ja viiraa saa käyttää huoletta.
Rakentaminen eps harkoilla on mittatarkkaa ja kevyttä, turha sönköttää jostain valtavista tukien määrästä.

Kerro missä olisi kohde niin tulen vibraamaan kun valetaan. Takaan että vibraan kunnolla tiiviiksi. Levii kun jokisen eväät sun kalalaatikkosi.

Myyntimies kirjoitti:

Kaikissa taloissa tarvitaan nykyisin eristeitä ja mielummin epäorgaanista muovia, joka ei lahoa, mätäne tai homehdu. Kivivilla on oikea homepesä, kun hiemankin on ilmavuotoa, kertyy siihen pölyä joka on hyvää homesienen ravintoa. Elementtitalot kivivillalla ovat alipaineisena , herkkiä sisäilmaan imeytyville mikrobeille.
Eristeen oikea paikka on betonin ulkopuolella, jolloin runko pysyy lämpimänä, ympäri vuoden.
Ei kai nyt kukaan jalkapalloa vaaleaan rapattuun seinään potki, voi osua vaikka kalliiseen selektiivi ikkunaan. Eps eristeen päällä rappaus on luja ja halkeilematon, sekä ilmavuodoton rakenne on kosteusturvallinen.
Eps harkkoon on olemassa pätevät kiinnikkeet kaikkeen kiinnittämiseen ja 20 rosteri kierretanko upotettuna betoniin luja kiinnikke mille tahansa rakenteella.
On myös totta, että eps harkko ei holvaa valettaessa ja viiraa saa käyttää huoletta.
Rakentaminen eps harkoilla on mittatarkkaa ja kevyttä, turha sönköttää jostain valtavista tukien määrästä.

Lue lisää

EPS talo on vähän niinku silikonitissit. Näyttää lähes aidoilta mut ei oo. Tuntuu luonnottomalta ja maksaa ihan helvetisti. Miksi hankkia feikki kun tarjolla on aitoja kivitalojakin. Tuon styroxipalikan keveys ja helppous nyt on ihan vitsi. Samoin kun pientalon rungon valaminen paikalla. Jos tätä palstaa nyt joku maallikko rakentaja lukee, niin jos sun pitää miettiä jotai eps- viritystä, niin osta mieluummin puutalo rappauslevyllä... Tai hanki aito harkoista tai tiilistä muurattu kivitalo. Noille muovihäkkyröille nyt nauraa variksetkin.

muotit levii kirjoitti:

Kerro missä olisi kohde niin tulen vibraamaan kun valetaan. Takaan että vibraan kunnolla tiiviiksi. Levii kun jokisen eväät sun kalalaatikkosi.

Eps-harkko seinä kustantaa alle 0,1 U-arvolla betoneineen ja rautoineen n. 100 € neliölle, onko kallista ?
Nostokoneissa ja työstössä säästyy myös rutkasti ja lopulta lämmityskustannuksissa ilmatiiviin kylmäsillattoman rakenteen ansiosta.
Maailmalla eps-muoteilla taloja on tehty jo viitisenkymmentä vuotta miljoonia, tuskin voidaan puhua puuhastelusta. Suomessakin näitä taloja alkaa olla sadoittain, oletko kuullut asukkailta jotain negatiivista ?
Rapatuissa levytaloissa on todettu laajoja kosteus ja homevaurioita Ruotsissa. Ongelmat perustuvat orgaanisen aineen käyttöön.
Vibraamalla saa kyllä lautamuotinkin nousemaan ja hajalle, järjen käyttö on sallittua. Eps-harkko kyllä kestää vibrata ja sitä myös suositellaan.
Kalalaatikoinakin käytettiin ennen puuta, mutta niissäkin on siirrytty solupolystyreeniin jo ajat sitten.

Myyntimies kirjoitti:

Eps-harkko seinä kustantaa alle 0,1 U-arvolla betoneineen ja rautoineen n. 100 € neliölle, onko kallista ?
Nostokoneissa ja työstössä säästyy myös rutkasti ja lopulta lämmityskustannuksissa ilmatiiviin kylmäsillattoman rakenteen ansiosta.
Maailmalla eps-muoteilla taloja on tehty jo viitisenkymmentä vuotta miljoonia, tuskin voidaan puhua puuhastelusta. Suomessakin näitä taloja alkaa olla sadoittain, oletko kuullut asukkailta jotain negatiivista ?
Rapatuissa levytaloissa on todettu laajoja kosteus ja homevaurioita Ruotsissa. Ongelmat perustuvat orgaanisen aineen käyttöön.
Vibraamalla saa kyllä lautamuotinkin nousemaan ja hajalle, järjen käyttö on sallittua. Eps-harkko kyllä kestää vibrata ja sitä myös suositellaan.
Kalalaatikoinakin käytettiin ennen puuta, mutta niissäkin on siirrytty solupolystyreeniin jo ajat sitten.

Lue lisää

Höpö höpö. Ei niitä juuri tehdä Suomessa kuin maailmallakaan... Marginaalituote. Lähtökohta on, että koko aluajatus on hullu pientalojen kohdalla. Oli muotti sitten muovia tai kiveä. Jos muutaman päivän säästön seinärungon pystytyksessä saa, mutta samalla joutuu maksamaan enemmän lisätöistä, niin missä on järkevyys? Rungon tiiveys perustuu kivitaloissa seinän ja yläpohjan liitoksen tiiveyteen. Jos yläpohja on puuta, sitä ei täysin tiiviiksi saa muuten kuin hetkellisesti. Teipit pitävät tiiviinä muutaman vuoden ja sitten alkaa falskaamaan.

eps pölölle kirjoitti:

"Betoniharkkoa ei saa tiiviiksi"

Saahan, valubetoni tiivistää kuin myös saumavaahto harkon keskellä.

Miksi betoniharkkotalot sitten vuotaa joka tiiveystestissä???

Hehhrbrb kirjoitti:

Höpö höpö. Ei niitä juuri tehdä Suomessa kuin maailmallakaan... Marginaalituote. Lähtökohta on, että koko aluajatus on hullu pientalojen kohdalla. Oli muotti sitten muovia tai kiveä. Jos muutaman päivän säästön seinärungon pystytyksessä saa, mutta samalla joutuu maksamaan enemmän lisätöistä, niin missä on järkevyys? Rungon tiiveys perustuu kivitaloissa seinän ja yläpohjan liitoksen tiiveyteen. Jos yläpohja on puuta, sitä ei täysin tiiviiksi saa muuten kuin hetkellisesti. Teipit pitävät tiiviinä muutaman vuoden ja sitten alkaa falskaamaan.

Lue lisää

Loppu maailma hurraa tuotteelle ja Suomessa ollaan jämähdetty 70-luvulle. HEI!!! Kekkonen ei ole enää presidentti!!

pois 70-luvulta kirjoitti:

Loppu maailma hurraa tuotteelle ja Suomessa ollaan jämähdetty 70-luvulle. HEI!!! Kekkonen ei ole enää presidentti!!

70-luvulla tehtiin kunnon kivitaloja kunnon materiaaleista. Nykyään viritellään muovista ja jos ties mistä talonkuvatuksia. Missä on luonnollisuus ja aitous? Tulevia homeloukkuja varsinkin nämä muovieristeillä varustetut kivitalot. Kosteus jää betoniin ja rupee ajan kanssa kasvattamaan mm. sädesientä rakenteeseen. Ei ehkä heti, mutta 10 vuoden päästä on koko perheellä astmaa ja muuta hengitysoiretta. Tämäkö on seurausta ylikoulutuksesta kun diplomi-insinöörien elämäntehtävä on kehittää jotain uutta unohtaen järkevyyden kokonaan? Vai onko tämä tiettyjen taloteollisuusyritysten lobbauksen tuloksia samoin kuin nämä uudet energiamääräykset ovat lähtöisin siitä, että uutta teknologiaa täytyy kehittää jotta kapitalismin rattaat pyörii..? Valitettavasti tässä leikitään ihmisten terveydellä!!!

Tutkija Hki kirjoitti:

70-luvulla tehtiin kunnon kivitaloja kunnon materiaaleista. Nykyään viritellään muovista ja jos ties mistä talonkuvatuksia. Missä on luonnollisuus ja aitous? Tulevia homeloukkuja varsinkin nämä muovieristeillä varustetut kivitalot. Kosteus jää betoniin ja rupee ajan kanssa kasvattamaan mm. sädesientä rakenteeseen. Ei ehkä heti, mutta 10 vuoden päästä on koko perheellä astmaa ja muuta hengitysoiretta. Tämäkö on seurausta ylikoulutuksesta kun diplomi-insinöörien elämäntehtävä on kehittää jotain uutta unohtaen järkevyyden kokonaan? Vai onko tämä tiettyjen taloteollisuusyritysten lobbauksen tuloksia samoin kuin nämä uudet energiamääräykset ovat lähtöisin siitä, että uutta teknologiaa täytyy kehittää jotta kapitalismin rattaat pyörii..? Valitettavasti tässä leikitään ihmisten terveydellä!!!

Lue lisää

"Tulevia homeloukkuja varsinkin nämä muovieristeillä varustetut kivitalot. Kosteus jää betoniin ja rupee ajan kanssa kasvattamaan mm. sädesientä rakenteeseen. "

Kommarientietämys rakenteista on nolla. Esim lammitalon seinän sisällä voi olla vaikka kokonainen homeekosysteemi, eikä se haittaa koska varsinkin seinän sisäpuolella on muutama milli pakkelia ja maalia. Koska ulkona on muutaman millin paksuinen rappauskerrro ja tiivis betonimaali, ei seinän sisässä mikään kasva.

en varmana juttele. en halua että kivitaloja tehdään muovista. se on kivitalon raiskaamista. miksi kivitalon pitäisi olla kevyttä tehdä, miksi siinä pitäisi olla puujulkisivu! miksi miksi miksi haluatte epsipellet pilata kivitalon perinteikkään maineen ollakauttaaltaan massiivikiveä. annetaan energiapellejen vouhottaa noista eristeistä ja energiamääräyksistä. alas ne ajetaan kohta kuitenkin koska niillä ei ole mitään todellisuusperää. kivitalo ei tarvitse muovieristettä... ikinä!

ei ikinä IKINÄ! kirjoitti:

en varmana juttele. en halua että kivitaloja tehdään muovista. se on kivitalon raiskaamista. miksi kivitalon pitäisi olla kevyttä tehdä, miksi siinä pitäisi olla puujulkisivu! miksi miksi miksi haluatte epsipellet pilata kivitalon perinteikkään maineen ollakauttaaltaan massiivikiveä. annetaan energiapellejen vouhottaa noista eristeistä ja energiamääräyksistä. alas ne ajetaan kohta kuitenkin koska niillä ei ole mitään todellisuusperää. kivitalo ei tarvitse muovieristettä... ikinä!

Lue lisää

Minä en taas laittaisi kivitaloon kyllä mitään orgaanista eristettä homehtumaan. Muovieristeet ovat turvallisimpia niin ilmavuotoja, kuin kosteuttakin vastaan.
Eps-harkoilla toteutettuun kivitaloon voi aivan hyvin halutessaan tehdä myös kivirakenteisen katon.
Yksi etu epsi talossa on myös rappauspintojen halkeamattomuus, joka muuratuissa rakenteissa usein antaa ikävän ulkonäön. Tuotteen muotoiltavuus on myös ylivoimaisen helppoa, syntyy hetkessä kaarevia tai koveria seiniä, pyöreitä merellisiä ikkunoita, erittäin näyttävää rakentamista. Silti voidaan tehdä myös perinteistä harjakattoista laatikkoa, aivan mieltymysten mukaan.
Energian säästö on tullut jäädäkseen ja onhan se jo rahallisestikkin järkevää , sekä maailma pelastuu.

10 vuotta asunut kirjoitti:

Minä en taas laittaisi kivitaloon kyllä mitään orgaanista eristettä homehtumaan. Muovieristeet ovat turvallisimpia niin ilmavuotoja, kuin kosteuttakin vastaan.
Eps-harkoilla toteutettuun kivitaloon voi aivan hyvin halutessaan tehdä myös kivirakenteisen katon.
Yksi etu epsi talossa on myös rappauspintojen halkeamattomuus, joka muuratuissa rakenteissa usein antaa ikävän ulkonäön. Tuotteen muotoiltavuus on myös ylivoimaisen helppoa, syntyy hetkessä kaarevia tai koveria seiniä, pyöreitä merellisiä ikkunoita, erittäin näyttävää rakentamista. Silti voidaan tehdä myös perinteistä harjakattoista laatikkoa, aivan mieltymysten mukaan.
Energian säästö on tullut jäädäkseen ja onhan se jo rahallisestikkin järkevää , sekä maailma pelastuu.

Lue lisää

Muovieristeet eivät todellakaan ole parempia eristeitä. Niitä käytetään vain olosuhteiden pakosta. Ei teidän EPS-taloissakaan yläpohjan eristeenä ole muovia. Syy tähän on se, että muovieristeen ilmankosteuden läpäisykyky on todella huono... Joo, se kyllä läpäisee hieman höyryä, mutta on iso riski, että ilman lämpötilanvaihteluista aiheutuva höyrystyminen muodostaa kastepisteen muovieristeen pintaan. Kosteus taas aiheuttaa betonissa mm. sädesientä. Tämä ns.halkaistu rakenne on ollut kautta historian ongelma mm. kivirakakenteisissa kouluissa ja kerrostaloissa. On se hurja kun mistään ei oteta opiksi. Paras kivirakenne, on sellainen, jossa ei ole rakenteen luonnollisen kosteuden siirtymisen estävää muovikalvoa tai -eristettä.

Tutkija Tre kirjoitti:

Muovieristeet eivät todellakaan ole parempia eristeitä. Niitä käytetään vain olosuhteiden pakosta. Ei teidän EPS-taloissakaan yläpohjan eristeenä ole muovia. Syy tähän on se, että muovieristeen ilmankosteuden läpäisykyky on todella huono... Joo, se kyllä läpäisee hieman höyryä, mutta on iso riski, että ilman lämpötilanvaihteluista aiheutuva höyrystyminen muodostaa kastepisteen muovieristeen pintaan. Kosteus taas aiheuttaa betonissa mm. sädesientä. Tämä ns.halkaistu rakenne on ollut kautta historian ongelma mm. kivirakakenteisissa kouluissa ja kerrostaloissa. On se hurja kun mistään ei oteta opiksi. Paras kivirakenne, on sellainen, jossa ei ole rakenteen luonnollisen kosteuden siirtymisen estävää muovikalvoa tai -eristettä.

Lue lisää

Kosteus, happea ja ravinteita on vaatimus sienikasvustoille. Rakenteiden tulee tietysti olla kuivia ja mahdollisimman hyvin kuivumaan pystyviä.
Hyvällä lämmöneristeellä rakenteet pysyvät paremmin kuivina, harva ja ilmaa läpäisevät eristeet ovat heikompia.
Betonia paljon ennen sienikasvusto valtaa orgaaniset aineet: sahanpurut, sammalleet ja turpeet. Selluvilloihin taas joudutaan laittamaan homeen esto aineita, joita muovieristeissä ei tarvita.
Muovieristeet ovat pitkäikäisiä ja eristyskyvyltään ylivoimaisia ja myös halpoja valmistaa. Siksi ne ovat niin suosittuja, että oikeastaan yhtään taloa ei Suomessa tehdä ilman muovieristeitä.
Solupolystyreeni valumuotit ovat näppärä keksintö, joiden käyttö näyttäisi lisääntyvän nopeasti. Energian kulutuksen vähentäminen on eduksi niiden kauppiaille. Eps-muottiin valaminen on helppoa ja lopputuloksena luja teräsbetoni rakenne.
Palikka oli aikanaan melkoinen edellä kävijä Suomessa, mutta sen menestys on kariutunut outoon markkinointiin. Taitaa vieläkin tuottaa hallaa jonkin verran aiheen ympärillä.
Näyttäisi siltä, että Suomeenkin on tullut joukkoon selväjärkistäkin porukkaa kehittyneemillä tuotteilla ja kauppa käy.

Aihetta seurannut kirjoitti:

Kosteus, happea ja ravinteita on vaatimus sienikasvustoille. Rakenteiden tulee tietysti olla kuivia ja mahdollisimman hyvin kuivumaan pystyviä.
Hyvällä lämmöneristeellä rakenteet pysyvät paremmin kuivina, harva ja ilmaa läpäisevät eristeet ovat heikompia.
Betonia paljon ennen sienikasvusto valtaa orgaaniset aineet: sahanpurut, sammalleet ja turpeet. Selluvilloihin taas joudutaan laittamaan homeen esto aineita, joita muovieristeissä ei tarvita.
Muovieristeet ovat pitkäikäisiä ja eristyskyvyltään ylivoimaisia ja myös halpoja valmistaa. Siksi ne ovat niin suosittuja, että oikeastaan yhtään taloa ei Suomessa tehdä ilman muovieristeitä.
Solupolystyreeni valumuotit ovat näppärä keksintö, joiden käyttö näyttäisi lisääntyvän nopeasti. Energian kulutuksen vähentäminen on eduksi niiden kauppiaille. Eps-muottiin valaminen on helppoa ja lopputuloksena luja teräsbetoni rakenne.
Palikka oli aikanaan melkoinen edellä kävijä Suomessa, mutta sen menestys on kariutunut outoon markkinointiin. Taitaa vieläkin tuottaa hallaa jonkin verran aiheen ympärillä.
Näyttäisi siltä, että Suomeenkin on tullut joukkoon selväjärkistäkin porukkaa kehittyneemillä tuotteilla ja kauppa käy.

Lue lisää

EPS = Epäeettinen, Pullahteleva, Susi

Tutkija Tre kirjoitti:

Muovieristeet eivät todellakaan ole parempia eristeitä. Niitä käytetään vain olosuhteiden pakosta. Ei teidän EPS-taloissakaan yläpohjan eristeenä ole muovia. Syy tähän on se, että muovieristeen ilmankosteuden läpäisykyky on todella huono... Joo, se kyllä läpäisee hieman höyryä, mutta on iso riski, että ilman lämpötilanvaihteluista aiheutuva höyrystyminen muodostaa kastepisteen muovieristeen pintaan. Kosteus taas aiheuttaa betonissa mm. sädesientä. Tämä ns.halkaistu rakenne on ollut kautta historian ongelma mm. kivirakakenteisissa kouluissa ja kerrostaloissa. On se hurja kun mistään ei oteta opiksi. Paras kivirakenne, on sellainen, jossa ei ole rakenteen luonnollisen kosteuden siirtymisen estävää muovikalvoa tai -eristettä.

Lue lisää

Meillä on katossakin muovieriste. Ihmettelen sitä, että mihin siinä kosteys tiivistyy. Alapinta on huoneen lämpötilassa ja kosteudessa. Yläpinta on ulkotilassa, eli ulkolämpötilassa ja -kosteudessa. Itse eriste ei läpäise vettä tai vesihöyryä, vaan on tiivis. Mihin siinä kosteus tiivistyy?

7+7 kirjoitti:

Meillä on katossakin muovieriste. Ihmettelen sitä, että mihin siinä kosteys tiivistyy. Alapinta on huoneen lämpötilassa ja kosteudessa. Yläpinta on ulkotilassa, eli ulkolämpötilassa ja -kosteudessa. Itse eriste ei läpäise vettä tai vesihöyryä, vaan on tiivis. Mihin siinä kosteus tiivistyy?

Lue lisää

Eristeen lämpimälle puolelle tietysti. Se on fysiikan laki. Ota kylmä olut jääkapista ja kokeile kostuuko se pullo pinnaltaan. Niin käy myös pullotaloille.

Teeppä testi kirjoitti:

Eristeen lämpimälle puolelle tietysti. Se on fysiikan laki. Ota kylmä olut jääkapista ja kokeile kostuuko se pullo pinnaltaan. Niin käy myös pullotaloille.

Ei oo totta!!! Olisikinikävää jos kondenssi tapahtuisi lasin sisäpuolelle ja kalja laimentuisi.

Ihan ei nyt mene noin. Jos vaikka pikkuisen opiskelisit asiaa ennenkuin tulet tänne olemaan muka tietävinäsi asiasta jotain.

Pikkuisena vinkkinä. Lämmin ilma pystyy sisältämään enemmän kosteutta kuin kylmä. Eli ihan helposti ei voi tiivistymistä tapahtua sisäpintaan (jollei jossain ole niin kylmää pintaa että se kosteus voisi siihen tiivistyä)

"Betoniharkkoja kun ei pysty kukaan itse kantamaan ja asentelemaan, niin se on tosi hyvä business rakennusliikkeille. "

Jos ei 20 kiloa jaksaa nostaa, niin ei kyllä jaksa roskaa tänne kirjoitttakaan.

Kerropas miten eps-talossa varmistat ne teräkset.? Oikeuteen asti on mennyt kohteita, missä pystyteräkset ovat painuneet valussa eps muottia vasten =tartunta betoniin ei varmistu teräs alkaa ruostua kosteuden takia. Vielä suurempana ongelmana pidän, että vaakteräkset ovat eps-kannasten päällä, jolloin suojabetonipaksuutta ei rakenteeseen tule ollenkaan.

Haloo nyt näihin "perusteluihin".

ei ikinä IKINÄ! kirjoitti:

en varmana juttele. en halua että kivitaloja tehdään muovista. se on kivitalon raiskaamista. miksi kivitalon pitäisi olla kevyttä tehdä, miksi siinä pitäisi olla puujulkisivu! miksi miksi miksi haluatte epsipellet pilata kivitalon perinteikkään maineen ollakauttaaltaan massiivikiveä. annetaan energiapellejen vouhottaa noista eristeistä ja energiamääräyksistä. alas ne ajetaan kohta kuitenkin koska niillä ei ole mitään todellisuusperää. kivitalo ei tarvitse muovieristettä... ikinä!

Lue lisää

Uskomattoman epä-älyllistä keskustelua taas. Teräsbetoni eristeiden välissä toimii hyvin, miksi se on joillekin niin suuri ongelma ? Lammitaloissa eriste on keskellä. Eps-talo nousee uskomattoman nopeasti, runkovaiheessa valut voi olla parin päivän välein. Tämä on nerokas systeemi ! Passiivikivitalot.fi !

Jorma kirjoitti:

Kerropas miten eps-talossa varmistat ne teräkset.? Oikeuteen asti on mennyt kohteita, missä pystyteräkset ovat painuneet valussa eps muottia vasten =tartunta betoniin ei varmistu teräs alkaa ruostua kosteuden takia. Vielä suurempana ongelmana pidän, että vaakteräkset ovat eps-kannasten päällä, jolloin suojabetonipaksuutta ei rakenteeseen tule ollenkaan.

Haloo nyt näihin "perusteluihin".

Lue lisää

Kaveri oot täysin pihalla. Pystyteräkset työnnetään valuun valun jälkeen. Ne jäävät keskelle kuten pitääkin. Yhtään kivitaloa et ole ollut rakentamassa ?

ET ymmärrä näköjään rakentamisesta mitään... Kosteutta poistetaan iv-koneella my ass

tjgljhy kirjoitti:

ET ymmärrä näköjään rakentamisesta mitään... Kosteutta poistetaan iv-koneella my ass

No johan on. Minulla on kosteusohjatut iv-putket upotettuna antura-, lattia- ja seinävaluihin. Eli kun anturi saa käskyn, puhallus alkaa.

Tosielämässä hyvä iv-kone on sisäilmankosteuden hallinnassa a ja o.

rapandeeros kirjoitti:

No johan on. Minulla on kosteusohjatut iv-putket upotettuna antura-, lattia- ja seinävaluihin. Eli kun anturi saa käskyn, puhallus alkaa.

Tosielämässä hyvä iv-kone on sisäilmankosteuden hallinnassa a ja o.

Lue lisää

niin, vain kivitalossa voi seinät kastua ilman koneellista :)
oikea kosteus% on 40-70%, ulko-olosuhteista riippumatta (terveystieto).
minäkin haluan nähdä kosteusohjatut putket :) (tarkoitatko kallistuksia) hehheeee.
ja anturi ei saa käskyjä, eikä puhallus ala kun tavoite% ylittyy :)
kivitaladossa asuu ilmeisesti aika älykästä väkeä, huuuaaaah.

12" lapinhirsi rules

mattimeikämasa kirjoitti:

niin, vain kivitalossa voi seinät kastua ilman koneellista :)
oikea kosteus% on 40-70%, ulko-olosuhteista riippumatta (terveystieto).
minäkin haluan nähdä kosteusohjatut putket :) (tarkoitatko kallistuksia) hehheeee.
ja anturi ei saa käskyjä, eikä puhallus ala kun tavoite% ylittyy :)
kivitaladossa asuu ilmeisesti aika älykästä väkeä, huuuaaaah.

12" lapinhirsi rules

Lue lisää

voi varjele kuinka tyhmiä kirjoituksia. asunnottomuus rules.. ei tarvitse tehtä taloa mistään voi asua vaikka veneen alla.

kaikki kirjoittaa kirjoitti:

voi varjele kuinka tyhmiä kirjoituksia. asunnottomuus rules.. ei tarvitse tehtä taloa mistään voi asua vaikka veneen alla.

Jou... Jotakuta pelottaa nyt tosi paljon, jotta tarvitsee alkaa haukkua muiden tuotteita.. Näyttäisi olevan betoniharkkomiehillä vetelät housussa, kun pitää muita haukkua. Betoharkkoilijoilta alkaa argumentit loppua ja täytyy yrittää pistää huumoriksi. Ette kyllä pelkällä huumorilla ja haukkumisella pärjää tulevaisuuden kisassa-valitan!

pelko tulee kirjoitti:

Jou... Jotakuta pelottaa nyt tosi paljon, jotta tarvitsee alkaa haukkua muiden tuotteita.. Näyttäisi olevan betoniharkkomiehillä vetelät housussa, kun pitää muita haukkua. Betoharkkoilijoilta alkaa argumentit loppua ja täytyy yrittää pistää huumoriksi. Ette kyllä pelkällä huumorilla ja haukkumisella pärjää tulevaisuuden kisassa-valitan!

Lue lisää

EPS-harkon vaihtoehtona oli minulla sattumoisin massiivinen liimahirsi.

Mutta nyt minun osaltani saa kirjoittelu jäädä, kun keskustelun taso huimaa päätä. Siis - heipä hei epsitalosta, ei ole vielä sortunut tai muuta sellaista.

Rapandeeros kirjoitti:

EPS-harkon vaihtoehtona oli minulla sattumoisin massiivinen liimahirsi.

Mutta nyt minun osaltani saa kirjoittelu jäädä, kun keskustelun taso huimaa päätä. Siis - heipä hei epsitalosta, ei ole vielä sortunut tai muuta sellaista.

Lue lisää

Googlettakaa villa painajainen ja miettikää sitten yhden esimerkin kautta minkälaisen tuotteen kanssa olette tekemisissä kun näistä pakastelaatikoista meinaatte taloa byggaamaan.

huhuuhhuuu kirjoitti:

Googlettakaa villa painajainen ja miettikää sitten yhden esimerkin kautta minkälaisen tuotteen kanssa olette tekemisissä kun näistä pakastelaatikoista meinaatte taloa byggaamaan.

Lue lisää

Mitä sitä yhtä painajaista jatkuvasti nostat keskusteluun ? Suomihan on täynnä tyrittyjä rakennuskohteita ja varmasti kaikilla materiaaleilla.
Huono työn laatu ja ammattitaito koskee kaikkea rakentamista Suomessa ja vähän muissakin maissa.
Jos kriteerinä on pelkkä hinta ainoastaan, niin varmasti sutta ja sekundaa riittää.

Eps-harkko asukas kirjoitti:

Mitä sitä yhtä painajaista jatkuvasti nostat keskusteluun ? Suomihan on täynnä tyrittyjä rakennuskohteita ja varmasti kaikilla materiaaleilla.
Huono työn laatu ja ammattitaito koskee kaikkea rakentamista Suomessa ja vähän muissakin maissa.
Jos kriteerinä on pelkkä hinta ainoastaan, niin varmasti sutta ja sekundaa riittää.

Lue lisää

Paisutettu polystyreeni = EPS valmistetaan styreeni monomeerista, joka on ÖLJYstä valmistettava hiilivety. Minä en haluaisi millään tavalla tukea uusiutumattoman luonnonvaran hyödyntämiseen keskittyvää liiketoimintaa rakentamalla kotini siitä. Mitä vähemmän sitä hyödynnetään taloissa, sitä parempi.

Vihreä rauha kirjoitti:

Paisutettu polystyreeni = EPS valmistetaan styreeni monomeerista, joka on ÖLJYstä valmistettava hiilivety. Minä en haluaisi millään tavalla tukea uusiutumattoman luonnonvaran hyödyntämiseen keskittyvää liiketoimintaa rakentamalla kotini siitä. Mitä vähemmän sitä hyödynnetään taloissa, sitä parempi.

Lue lisää

Nimenomaan eristettä öljystä juuri kannattaakin valmistaa, jotta voidaan energiaa sitten säästää.
Suomessa ei tehdä yhtään taloa ilman solupolystyreeniä nyt eikä tulevaisuudessa.
Kaikki homehtuvat heinät ja paperieristeet saa unohtaa samantien.

Vihreä rauha kirjoitti:

Paisutettu polystyreeni = EPS valmistetaan styreeni monomeerista, joka on ÖLJYstä valmistettava hiilivety. Minä en haluaisi millään tavalla tukea uusiutumattoman luonnonvaran hyödyntämiseen keskittyvää liiketoimintaa rakentamalla kotini siitä. Mitä vähemmän sitä hyödynnetään taloissa, sitä parempi.

Lue lisää

Ei öljyn asiallisessa käytössä ole mitään väärää.
Väärä tapa on polttaa se kasvihuonekaasuiksi ja saasteiksi.
Eristeenä öljystä on enemmän hyötyä kuin haittaa, joten öljyn paras käyttö on eriste.

Paras käyttö kirjoitti:

Ei öljyn asiallisessa käytössä ole mitään väärää.
Väärä tapa on polttaa se kasvihuonekaasuiksi ja saasteiksi.
Eristeenä öljystä on enemmän hyötyä kuin haittaa, joten öljyn paras käyttö on eriste.

Lue lisää

Puhukaa mitä puhutte. Mitään energiaa ei eps eristeellä säästä. Paperilla laskennallisesti ehkä, mutta ei käytännössä. Eli turha puolustella tällä öljyn käyttöä tuotteen valmistuksessa. Alapohjassa hyvä tuote, mutta muualla talossa ei.

Tutkija tre kirjoitti:

Puhukaa mitä puhutte. Mitään energiaa ei eps eristeellä säästä. Paperilla laskennallisesti ehkä, mutta ei käytännössä. Eli turha puolustella tällä öljyn käyttöä tuotteen valmistuksessa. Alapohjassa hyvä tuote, mutta muualla talossa ei.

Lue lisää

Taidat olla humpuukitieteiden tutkija. Rakenna talosi kuule ihan vaikka oljista tai ole rakentamatta. Kommenttisi on aivan syvältä.

Tutkija tre kirjoitti:

Puhukaa mitä puhutte. Mitään energiaa ei eps eristeellä säästä. Paperilla laskennallisesti ehkä, mutta ei käytännössä. Eli turha puolustella tällä öljyn käyttöä tuotteen valmistuksessa. Alapohjassa hyvä tuote, mutta muualla talossa ei.

Lue lisää

Miten niin ei eristämällä säästä??? Öljyä taitaa mennä kovin vähän tuon tuotteen valmistamiseen. Laske piruuttas kuinka paljon eristäminen säästää käytön aikana energiaa

jestas mikä juttu kirjoitti:

Miten niin ei eristämällä säästä??? Öljyä taitaa mennä kovin vähän tuon tuotteen valmistamiseen. Laske piruuttas kuinka paljon eristäminen säästää käytön aikana energiaa

Epsillä eristämisen hyöty suhteessa muihin eristeisiin tai eristämistapoihin on mitätön. Tällöin sen käyttö seinien eristämiseen ei mitenkään kompensoi Öljyn käyttämistä raaka-aineena... Kun siis mietitään ympäristöystävällisyyttä... Varsinkin kun seinien lisäeristämisellä on niin pieni vaikutus kokonaisenergian kulutukseen. EPS=luonnonvarojen törkeää haaskaamista.

Tutkija minäkin kirjoitti:

Epsillä eristämisen hyöty suhteessa muihin eristeisiin tai eristämistapoihin on mitätön. Tällöin sen käyttö seinien eristämiseen ei mitenkään kompensoi Öljyn käyttämistä raaka-aineena... Kun siis mietitään ympäristöystävällisyyttä... Varsinkin kun seinien lisäeristämisellä on niin pieni vaikutus kokonaisenergian kulutukseen. EPS=luonnonvarojen törkeää haaskaamista.

Lue lisää

Mitähän te oikein tutkitte ? Kärpäsiä vai hämähäkkejä ?
Solupolystyreenillä voi eristää seinät, lattiat ja katot ja kestävät vähintään 100 vuotta. Eristyksellä on vaikutusta talon energian kulutuksessa noin puolet. Siinä säästyy energiaa sadassa vuodessa melkoisesti. Samalla myös terveyttä, kun ei tarvitse hengitellä homeisia villoja, heiniä tai sammalia.
ET luku paranee eristämällä, maalämmöllä tai puulämmityksellä ja vielä tällä vuosituhannella on yhteiskunnan vaatimuksena lähes nollaenergia talot.
Muovi on yksi maailman parhaista keksinnöistä sanokoon viherpiipertäjät mitä hyvänsä.

Muovi on rock kirjoitti:

Mitähän te oikein tutkitte ? Kärpäsiä vai hämähäkkejä ?
Solupolystyreenillä voi eristää seinät, lattiat ja katot ja kestävät vähintään 100 vuotta. Eristyksellä on vaikutusta talon energian kulutuksessa noin puolet. Siinä säästyy energiaa sadassa vuodessa melkoisesti. Samalla myös terveyttä, kun ei tarvitse hengitellä homeisia villoja, heiniä tai sammalia.
ET luku paranee eristämällä, maalämmöllä tai puulämmityksellä ja vielä tällä vuosituhannella on yhteiskunnan vaatimuksena lähes nollaenergia talot.
Muovi on yksi maailman parhaista keksinnöistä sanokoon viherpiipertäjät mitä hyvänsä.

Lue lisää

Muovilla eristetty talo on jatkuvasti riippuvainen oikein säädetystä ilmastoinnista ja lämmitysjärjestelmästä. Muovilla eristetyissä taloissa on merkittävä palovaara varsinkin jos muovieriste on pinnassa. Muovilla eristetty talo on synteettinen muovipussi. Kuka haluaa asia luonnottomassa kapselissa. Nollaenergia ei missään nimessä vaadi muovieristettä.

Sukkulatalo kirjoitti:

Muovilla eristetty talo on jatkuvasti riippuvainen oikein säädetystä ilmastoinnista ja lämmitysjärjestelmästä. Muovilla eristetyissä taloissa on merkittävä palovaara varsinkin jos muovieriste on pinnassa. Muovilla eristetty talo on synteettinen muovipussi. Kuka haluaa asia luonnottomassa kapselissa. Nollaenergia ei missään nimessä vaadi muovieristettä.

Lue lisää

Missähän talossa muovieriste on pinnassa, no jaa jossain rintamamiestalon vintissä voi olla 70 luvun Styrox katto.
Mahtaakohan puutalotkin olla palovaarallinen ?
Eps-harkoilla tehdään EI 60 paloseinää sortumattomana, teeppä se puurakenteisena, se paloturvallisuudesta.
Talot voidaan toteuttaa kyllä painovoimaisella ilmanvaihdolla, mutta energiataloudellisesti koneellinen on ylivoimainen. Kerroppa sitten meillekin miten teet nollaenergia talon ilman muovia.
Nollaenergiatalon suurimpia haasteita on kosteusturvallisuus ulkopinnoiltaan viilenevissä rakenteissa, tällöin muovieristeet ovat ehdottomasti turvallisimpia epäorgaanisina. Sahanpurut, kutterinlastut, paperieristeet ym. sammaleet ja turpeet saa unohtaa.
Ulkopinnastaan lohkeileva jäätyvät Siporex rakenteet tuottavat nykyisin paljon harmia ja ylimääräistä lämmityskuluja, jotta rakenteet kuivuisivat. Huonosti eristävä seinä vaatii myös lisää kallista lämmitystekniikkaa ja kompensointia muovieristeillä lattian tuplakerroksilla.

Tutkija minäkin kirjoitti:

Epsillä eristämisen hyöty suhteessa muihin eristeisiin tai eristämistapoihin on mitätön. Tällöin sen käyttö seinien eristämiseen ei mitenkään kompensoi Öljyn käyttämistä raaka-aineena... Kun siis mietitään ympäristöystävällisyyttä... Varsinkin kun seinien lisäeristämisellä on niin pieni vaikutus kokonaisenergian kulutukseen. EPS=luonnonvarojen törkeää haaskaamista.

Lue lisää

Voi jestas tätäkin tutkijaa.. taidat olla pääaineena teologiaa lukenut.... Mikä eriste materiaali on ympäristöystävällinen.. ehkä sammal tai hamppu tai olki tai vaahdotettu koirankakka peräti. Jos nyt mietitään esim. kivivillan tekemistä ja siihen sitoutuvaa energiaa niin onkohan se kovin ympäristöytävällisempää kuin eps. Entä aerogeeli jne... no eivätpä taida olla. etenkin kivivillan hävittäminen on tosi helppoa.

Joka tapauksessa eps eristetystä talosta tulee pitkäikäinen jne jne. Eristeeseen sitoutunut öljymäärä on huomattavan pieni verrattuna siihen energia määrää joka säästyy, kun talo eristetään kunnolla.

Tiedän kyllä mikä on kosteusteknisesti paras rakenne pientaloissa. Se on siporex-rakenne. Sitä on käytetty ja käytetään edelleen kosteiden tilojen seinärakenteena kymmenissä tuhansissa taloissa Suomessa riippumatta muusta runkorakenteesta. Siporexin kosteuskäyttäytymistä on myös tutkittu jo kymmeniä vuosia ja edelleen se saa alan tutkijoilta (esim. Treen teknisessä yliopistossa) suositukset ko. käyttötarkoitukseen. Runkorakenteena Siporex on myös lyömätön ja vaikka sillä ei pääse parhaimmillaan kuin 0,11 U-arvoon seinässä, on se täysin riittävä passiivitalorakentamiseen ja huom! Ilman lisäeristystä tai höyrynsulkua. Eli kosteusteknisesti Siporex talo toimii kin edellä mainittu massiivihirsi.

V.Ahaselle kommentoisin, että Siporex harkko rapautuu ulkopinnastaan vain, jos rappaamattoman seinän annetaan kastua sateessa ilman suojausta ja pakkanen pääsee jäädyttämään kosteuden. Tosin näin käyttäytyy kaikki kivirakenteet, myös betoni, eli tämä on huono argumentti Siporexia vastaan, mutta toisaalta parempi kuin paljon käytetyt lusikalla kaivamiset, kellumiset sun muut, missä ei ole mitään päätä eikä häntää.

Huomautan myös, että en missään nimessä halua tällä kirjoituksella aliarvioida muita runkoratkaisuja, kaikissa on hyvät ja varmasti huonot puolensa. Silloin tällöin palstalla vierailevana pitkän linjan asiantuntijana halusin vain korjata tätä asiavirhettä liittyen rakenteiden, varsinkin Siporexin kosteuskäyttäytymiseen, sillä sitä on varmasti tutkittu eniten eri kivimateriaaleista ja hyväksi todettu.

Hyvää viikonloppua kirjoitti:

Tiedän kyllä mikä on kosteusteknisesti paras rakenne pientaloissa. Se on siporex-rakenne. Sitä on käytetty ja käytetään edelleen kosteiden tilojen seinärakenteena kymmenissä tuhansissa taloissa Suomessa riippumatta muusta runkorakenteesta. Siporexin kosteuskäyttäytymistä on myös tutkittu jo kymmeniä vuosia ja edelleen se saa alan tutkijoilta (esim. Treen teknisessä yliopistossa) suositukset ko. käyttötarkoitukseen. Runkorakenteena Siporex on myös lyömätön ja vaikka sillä ei pääse parhaimmillaan kuin 0,11 U-arvoon seinässä, on se täysin riittävä passiivitalorakentamiseen ja huom! Ilman lisäeristystä tai höyrynsulkua. Eli kosteusteknisesti Siporex talo toimii kin edellä mainittu massiivihirsi.

V.Ahaselle kommentoisin, että Siporex harkko rapautuu ulkopinnastaan vain, jos rappaamattoman seinän annetaan kastua sateessa ilman suojausta ja pakkanen pääsee jäädyttämään kosteuden. Tosin näin käyttäytyy kaikki kivirakenteet, myös betoni, eli tämä on huono argumentti Siporexia vastaan, mutta toisaalta parempi kuin paljon käytetyt lusikalla kaivamiset, kellumiset sun muut, missä ei ole mitään päätä eikä häntää.

Huomautan myös, että en missään nimessä halua tällä kirjoituksella aliarvioida muita runkoratkaisuja, kaikissa on hyvät ja varmasti huonot puolensa. Silloin tällöin palstalla vierailevana pitkän linjan asiantuntijana halusin vain korjata tätä asiavirhettä liittyen rakenteiden, varsinkin Siporexin kosteuskäyttäytymiseen, sillä sitä on varmasti tutkittu eniten eri kivimateriaaleista ja hyväksi todettu.

Lue lisää

Siporex talo ei toimi kuin massiivihirsirakenne. Puu on vesihöyrynvastukseltaan moninkertainen verrattuna Siporexiin.
Puurakenteen kosteutta tasaava vaikutus perustuu hygroskooppisella alueella toimivaan rakenteeseen. Kosteus ei sitoudu puuhun kuin noin sentin sisäänpäin ja näin tasaa sisäilman kosteutta. Liimahirsirakenteesta ei siis kosteus käytännössä mene koskaan läpi.
Siporex rakenteessa kylläkin ja muutenkin Siporex imee kosteutta itseensä pesusienen lailla. Rakenteet jotka kastuvat helposti yleensä myös kuivuvat nopeasti.
Siporex taloa ei tosiaankaan pidä tehdä räystäättömänä, jonka syksyiset sateet helposti kastelevat ja yöpakkaset sitten murentavat pinnan usein pahastikin, ellei läpöä tule riittävästi seinän läpi.
Kyllä betoni on puun ohella maailman tutkituin rakennusmateriaali, Siporex kuuluu marginaalituotteiden sarjaan maailmassa.
Solupolystyreeni on varmaankin tutkituin eriste ja eniten käytetty maailmassa.
Eps-harkot ovat ongelmattomia rakentaa ja kosteusteknisiä haittoja ei ole. Rapata voi huoletta vaikka parin päivän päästä valusta. Yöpakkaset ovat kuitenkin myrkkyä pitkään kuivuville silikaattilaasteille ja rappausajankohdan kanssa on syytä olla tarkkana. Muuten solupolystyreeni on ehkä paras rappausalusta, jossa laasti pysyy erinomaisesti ja lopputulos on tasainen, sekä laikuton.
Kevytsoraharkko kestää kosteutta hyvin ja myös jäätymistä, koska se on huokoinen. Sen ongelmia ovat heikko maanpaineen kesto ja slammaamattomana usein harkkoon päässyt vesi. Kevytsoraharkko vaatii erillisiä tukevia rakenteita, jotka nostavat kustannuksia ja roilottaminen on varsin ikävää puuhaa.
Valettavat harkot kvimuottina tai eps-eristemuottina ovat hyvin maanpainetta kestäviä ja voi suositella kellarien tekoon. Eps-harkot soveltuvat myös hienosti sokkelipalkkien ja ikkunapalkkien kylmäsillattomaan tekoon.
Asiantuntemattomat epäileväiset puhuvat yleisesti eps-harkkotalojen seinistä, etteivät kestä pallon potkimista. Eiköhän se ole niin ettei vaaleaan rappauspintaan kukaan halua palloa potkittavan ja onhan se aina ikkunankin särkyminen lähellä.
Silikaattilaastit ovat pinnaltaan hyvin vahvoja, eikä kova eristekerros aiheuta sen alla ongelmia. Sikikaattilaastit ovat myös huonoja likaantumaan, sekä hylkivät vettä tehokkaasti, jolloin pinta pysyy kalkkisementti laastia puhtaampana.
Kysymykseen mikä on paras on vaikea vastata, suurin piirtein kaikilla Suomessa myytävillä harkoilla kyllä saa talon rakennettua ja kivirakenne on aina puurakennetta kosteusteknisesti turvallisempi.

V. Ahanen kirjoitti:

Siporex talo ei toimi kuin massiivihirsirakenne. Puu on vesihöyrynvastukseltaan moninkertainen verrattuna Siporexiin.
Puurakenteen kosteutta tasaava vaikutus perustuu hygroskooppisella alueella toimivaan rakenteeseen. Kosteus ei sitoudu puuhun kuin noin sentin sisäänpäin ja näin tasaa sisäilman kosteutta. Liimahirsirakenteesta ei siis kosteus käytännössä mene koskaan läpi.
Siporex rakenteessa kylläkin ja muutenkin Siporex imee kosteutta itseensä pesusienen lailla. Rakenteet jotka kastuvat helposti yleensä myös kuivuvat nopeasti.
Siporex taloa ei tosiaankaan pidä tehdä räystäättömänä, jonka syksyiset sateet helposti kastelevat ja yöpakkaset sitten murentavat pinnan usein pahastikin, ellei läpöä tule riittävästi seinän läpi.
Kyllä betoni on puun ohella maailman tutkituin rakennusmateriaali, Siporex kuuluu marginaalituotteiden sarjaan maailmassa.
Solupolystyreeni on varmaankin tutkituin eriste ja eniten käytetty maailmassa.
Eps-harkot ovat ongelmattomia rakentaa ja kosteusteknisiä haittoja ei ole. Rapata voi huoletta vaikka parin päivän päästä valusta. Yöpakkaset ovat kuitenkin myrkkyä pitkään kuivuville silikaattilaasteille ja rappausajankohdan kanssa on syytä olla tarkkana. Muuten solupolystyreeni on ehkä paras rappausalusta, jossa laasti pysyy erinomaisesti ja lopputulos on tasainen, sekä laikuton.
Kevytsoraharkko kestää kosteutta hyvin ja myös jäätymistä, koska se on huokoinen. Sen ongelmia ovat heikko maanpaineen kesto ja slammaamattomana usein harkkoon päässyt vesi. Kevytsoraharkko vaatii erillisiä tukevia rakenteita, jotka nostavat kustannuksia ja roilottaminen on varsin ikävää puuhaa.
Valettavat harkot kvimuottina tai eps-eristemuottina ovat hyvin maanpainetta kestäviä ja voi suositella kellarien tekoon. Eps-harkot soveltuvat myös hienosti sokkelipalkkien ja ikkunapalkkien kylmäsillattomaan tekoon.
Asiantuntemattomat epäileväiset puhuvat yleisesti eps-harkkotalojen seinistä, etteivät kestä pallon potkimista. Eiköhän se ole niin ettei vaaleaan rappauspintaan kukaan halua palloa potkittavan ja onhan se aina ikkunankin särkyminen lähellä.
Silikaattilaastit ovat pinnaltaan hyvin vahvoja, eikä kova eristekerros aiheuta sen alla ongelmia. Sikikaattilaastit ovat myös huonoja likaantumaan, sekä hylkivät vettä tehokkaasti, jolloin pinta pysyy kalkkisementti laastia puhtaampana.
Kysymykseen mikä on paras on vaikea vastata, suurin piirtein kaikilla Suomessa myytävillä harkoilla kyllä saa talon rakennettua ja kivirakenne on aina puurakennetta kosteusteknisesti turvallisempi.

Lue lisää

Höpöhöpö. Paljasti V.Ahanen täydellisen tietämättömyytensä kivirakenteista. Alat siis oikeasti väittelemään alan tutkijoiden ja ammattilaisten kanssa Siporexin ominaisuuksista. Et ole tainnut koskaan Siporexiin koskeakaan ja argumentit poimit tältä palstalta. "Imee vettä kuin sieni" :))) LOL. Kuten itse totesit, kyllä se on rappaus joka pitää ulkopuolisen kosteuden poissa rakenteista... Mistä näitä idiootteja oikein sikiää? V.Ahanenkin ilmiselvästi peruskoulupohjalta toimii eps taloyyjänä ja koittaa vetää avantgardee amatööreille. Jatka kuule niitä taksikuskin hommiamja säästä meitä jutuiltas.

Heeeheehheeh kirjoitti:

Höpöhöpö. Paljasti V.Ahanen täydellisen tietämättömyytensä kivirakenteista. Alat siis oikeasti väittelemään alan tutkijoiden ja ammattilaisten kanssa Siporexin ominaisuuksista. Et ole tainnut koskaan Siporexiin koskeakaan ja argumentit poimit tältä palstalta. "Imee vettä kuin sieni" :))) LOL. Kuten itse totesit, kyllä se on rappaus joka pitää ulkopuolisen kosteuden poissa rakenteista... Mistä näitä idiootteja oikein sikiää? V.Ahanenkin ilmiselvästi peruskoulupohjalta toimii eps taloyyjänä ja koittaa vetää avantgardee amatööreille. Jatka kuule niitä taksikuskin hommiamja säästä meitä jutuiltas.

Lue lisää

Eiköhän tällä palstalla esitetä vain mielipiteitä, ammattilaisten ja korkeakoulujen palstat löytyvät aivan muualta.
Siporex on mielestäni täysi PA materiaalina. Kallis, hauras ja huono eristyskyvyltään. Ennen näistä tehtiin teollisuushalleja ja nyt ovat rapisseet maahan jäätyessään.

V. Ahanen kirjoitti:

Eiköhän tällä palstalla esitetä vain mielipiteitä, ammattilaisten ja korkeakoulujen palstat löytyvät aivan muualta.
Siporex on mielestäni täysi PA materiaalina. Kallis, hauras ja huono eristyskyvyltään. Ennen näistä tehtiin teollisuushalleja ja nyt ovat rapisseet maahan jäätyessään.

Lue lisää

Siporex teollisuushallien paikkoja jopa siirretään yritystoiminnan siirtyessä. Eli vanha elementtihalli puretaan ja siirretään toiseen paikkaan. Erittäin kätevää. Siporexista on tehty suomeen kivitaloja enemän kuin mistään muusta materiaalista ja edelleen niistä siitä tehdään satoja kivitaloja vuodessa. Siporex väliseinälaattoja löytyy jokaisen urakoitsijoita palvelevan rautakaupan varastosta ja sipoa tuodaan Suomeen niin Saksasta, Puolasta kuin Virostakin. Isot rakennusliikkeet käyttävät Siporexia väliseinissä, palomuureissa ja hissikuluissa. Puutalovalmistajat käyttävät Siporexia kosteiden tilojen seininä todella paljon. Mihinköhän V.Ahanen väitteensä marginaalituotteesta ja käyttökelvotomuudesta perustaa? Lienee hävinnyt jonkun talokaupan juuri sipolle ja kun naapurissa kukaan ei sipotaloa rakenna, niin ei varmaan kukaan muukaan. Typerää provoa. Yritä nyt vaan myydä sitä omaa tuotettasi ja jätä kilpailijoiden tuotteet rauhaan varsinkin jos et niistä mitään tiedä.

T.Sipomyyjä kirjoitti:

Siporex teollisuushallien paikkoja jopa siirretään yritystoiminnan siirtyessä. Eli vanha elementtihalli puretaan ja siirretään toiseen paikkaan. Erittäin kätevää. Siporexista on tehty suomeen kivitaloja enemän kuin mistään muusta materiaalista ja edelleen niistä siitä tehdään satoja kivitaloja vuodessa. Siporex väliseinälaattoja löytyy jokaisen urakoitsijoita palvelevan rautakaupan varastosta ja sipoa tuodaan Suomeen niin Saksasta, Puolasta kuin Virostakin. Isot rakennusliikkeet käyttävät Siporexia väliseinissä, palomuureissa ja hissikuluissa. Puutalovalmistajat käyttävät Siporexia kosteiden tilojen seininä todella paljon. Mihinköhän V.Ahanen väitteensä marginaalituotteesta ja käyttökelvotomuudesta perustaa? Lienee hävinnyt jonkun talokaupan juuri sipolle ja kun naapurissa kukaan ei sipotaloa rakenna, niin ei varmaan kukaan muukaan. Typerää provoa. Yritä nyt vaan myydä sitä omaa tuotettasi ja jätä kilpailijoiden tuotteet rauhaan varsinkin jos et niistä mitään tiedä.

Lue lisää

Se olikin mielipiteeni tuotteesta ja Suomessa saa esittää mielipiteensä, toisin kuin Pohjois-Koreassa.
Suomessa on parasta käyttää Suomalaisia tuotteita, jäävät työpaikat Suomeen.

T.Sipomyyjä kirjoitti:

Siporex teollisuushallien paikkoja jopa siirretään yritystoiminnan siirtyessä. Eli vanha elementtihalli puretaan ja siirretään toiseen paikkaan. Erittäin kätevää. Siporexista on tehty suomeen kivitaloja enemän kuin mistään muusta materiaalista ja edelleen niistä siitä tehdään satoja kivitaloja vuodessa. Siporex väliseinälaattoja löytyy jokaisen urakoitsijoita palvelevan rautakaupan varastosta ja sipoa tuodaan Suomeen niin Saksasta, Puolasta kuin Virostakin. Isot rakennusliikkeet käyttävät Siporexia väliseinissä, palomuureissa ja hissikuluissa. Puutalovalmistajat käyttävät Siporexia kosteiden tilojen seininä todella paljon. Mihinköhän V.Ahanen väitteensä marginaalituotteesta ja käyttökelvotomuudesta perustaa? Lienee hävinnyt jonkun talokaupan juuri sipolle ja kun naapurissa kukaan ei sipotaloa rakenna, niin ei varmaan kukaan muukaan. Typerää provoa. Yritä nyt vaan myydä sitä omaa tuotettasi ja jätä kilpailijoiden tuotteet rauhaan varsinkin jos et niistä mitään tiedä.

Lue lisää

mutku sipo kelluu ja sitä voi kaivaa lusikalla, eikä ohutmuuraminen ja ohutmuurauslaastien sekoittaminen roilottaminen ja paklaaminen sähkövetoja varten ole hauskaa

9+8 kirjoitti:

mutku sipo kelluu ja sitä voi kaivaa lusikalla, eikä ohutmuuraminen ja ohutmuurauslaastien sekoittaminen roilottaminen ja paklaaminen sähkövetoja varten ole hauskaa

Minkään mielestä rakentaessa ei saa kädet sotkeutua, eikä kuulua mitään ääniä. Mun mielestä sähköt tulevat päälle kun vääntää katkaisimesta. Haluan myös maksaa ylimääräistä jos joku luulee etten pysty.

V. Ahanen kirjoitti:

Se olikin mielipiteeni tuotteesta ja Suomessa saa esittää mielipiteensä, toisin kuin Pohjois-Koreassa.
Suomessa on parasta käyttää Suomalaisia tuotteita, jäävät työpaikat Suomeen.

Lue lisää

Vihaatko myös maahanmuuttajia? Entä tuontitoimintaa yleensä? Oletko sitä mieltä, että Suomen pitäisi pyrkiä omavaraistalouteen? Oletko kommunisti?

rakentava kirjoitti:

Minkään mielestä rakentaessa ei saa kädet sotkeutua, eikä kuulua mitään ääniä. Mun mielestä sähköt tulevat päälle kun vääntää katkaisimesta. Haluan myös maksaa ylimääräistä jos joku luulee etten pysty.

Lue lisää

Rakenna avaimet käteen. Silloin ei tartte sotkea käsiään.

Hyvä idea kirjoitti:

Rakenna avaimet käteen. Silloin ei tartte sotkea käsiään.

Mut ei saa nukkua öitään rauhassa ja koko ajan stressi mitä se raksaporukka sinun rahoillasi tekee.

Ihme tyyppi kirjoitti:

Vihaatko myös maahanmuuttajia? Entä tuontitoimintaa yleensä? Oletko sitä mieltä, että Suomen pitäisi pyrkiä omavaraistalouteen? Oletko kommunisti?

Kyllähän se riittää, kun vientitase saadaan positiiviseksi ja kaikille Suomalaisille työpaikat. Sen jälkeen loput oluet voidaan aivan hyvin rahdata Virosta.
60 luvulla toteutetut suosi Suomalaista kampanjat nostivat Suomen vaurauteen. Nykyisin tuodaan Suomeen paljon turhaa tavaraa, jota voitaisiin Suomessakin valmistaa.
Työtä tekevät maahanmuuttajat jotka tekevät tuottavaa työtä ovat aivan OK. Sitten 4000 €:n kuukausipalkalla olevat tulkit näitä maahanmuutajia varten ovat kilometrikorvauksineen kalliita veronmaksajille.
Hassan kun heittää kiven ikkunaan Lahdessa ja poliisi pidättää, tarvitaan tulkki kilometrikorvauksineen Helsingistä, tulee epäilys ovatkohan kompuksessa keskenään.
Kannattaa myös rakentaessa kuitenkin suosia Suomalaista, eikä silti tarvitse olla kommari.

2342342 kirjoitti:

Mut ei saa nukkua öitään rauhassa ja koko ajan stressi mitä se raksaporukka sinun rahoillasi tekee.

Nehän tekee mitä on sovittu... Tietysti

Mitäs muuta kirjoitti:

Nehän tekee mitä on sovittu... Tietysti

"Nehän tekee mitä on sovittu... Tietysti "

Ei muuten moni tee. Pitää raksamasterain tms sanaa uskoa ,että joku on luotettava rakennusalan ihminen. Rakentaminen on niin rrskasta ja toisinaan kettumaista hommaa, että helposti laatu on niin tai näin.

Näitä keissejä suomessa riiittää:

http://villapainajainen.blogspot.fi/

Heeheeheee. Kyl on urpoa. Ja mitäköhän tämä lysti maksaa. Varmaankin timantteja. :). Miksi pitää sekoittaa pientalorakentaminen ja pilvenpiirtäjäteknologia keskenään?

Lisätään tuohon vielä, että suppeimmassakin toimituksessa ulkopinta rapataan valmiiksi jo tehtaalla, ja pistorasioiden pohjat / putkitukset asennetaan tehtaalla valmiiksi. Eli:

Ulkoseinät Thermo Protect Premium
Kattorakenteet
Kattoeristeet
Vesikate
Katon sadevesijärjestelmät
Sisäportaat
Sisäänkäyntikatokset
Välipohjat
Ikkunat, terassinovet, rullaikkunaluukut
Sisäseinät
Sähköasennusvalmistelu
Vesikalustevalmistelu
Tarvittavat telineet

...kuuluu kaikkiin toimituksiin.

Kai talot voi maksaa timanteinkin, mutta esimerkiksi sivuilta löytyvän YOUNG & CREATIVE 100 maksaa lukkovalmiina kivitalona noin €.170:000:-

Muistutetaan vielä, että kyseessä on esimerkkitalo. Talot tehdään aina asiakkaan piirrustusten mukaan.

http://jalokivitalo.fi/

YOUNG & CREATIVEkö? kirjoitti:

Lisätään tuohon vielä, että suppeimmassakin toimituksessa ulkopinta rapataan valmiiksi jo tehtaalla, ja pistorasioiden pohjat / putkitukset asennetaan tehtaalla valmiiksi. Eli:

Ulkoseinät Thermo Protect Premium
Kattorakenteet
Kattoeristeet
Vesikate
Katon sadevesijärjestelmät
Sisäportaat
Sisäänkäyntikatokset
Välipohjat
Ikkunat, terassinovet, rullaikkunaluukut
Sisäseinät
Sähköasennusvalmistelu
Vesikalustevalmistelu
Tarvittavat telineet

...kuuluu kaikkiin toimituksiin.

Kai talot voi maksaa timanteinkin, mutta esimerkiksi sivuilta löytyvän YOUNG & CREATIVE 100 maksaa lukkovalmiina kivitalona noin €.170:000:-

Muistutetaan vielä, että kyseessä on esimerkkitalo. Talot tehdään aina asiakkaan piirrustusten mukaan.

http://jalokivitalo.fi/

Lue lisää

Onhan se hyvä jos luottaa laaduvarmistuksen laatuun. Paketti lienee CE-merkitty kokonaisuudessaan, sillä muutenhan sitä ei voi tänne toimittaa. Suomen kuluttajaviranomainen ei muuten tunne "lukkovalmista" -toimituslaajuutta. Tässä lienee kysymys samantyylisestä virityksestä kuin Älvsbyhuseissa (lue "huuseissa"). Eli kun mahdollisimman paljon tehdään rajojen ulkopuolella ja mahdollisimman halvalla, niin on täällä Suomessa helpompi höynäyttää ihimisiä. Taitaa tämä jalokivi olla oikeasti kristallia.

rihkamaa saksasta kirjoitti:

Onhan se hyvä jos luottaa laaduvarmistuksen laatuun. Paketti lienee CE-merkitty kokonaisuudessaan, sillä muutenhan sitä ei voi tänne toimittaa. Suomen kuluttajaviranomainen ei muuten tunne "lukkovalmista" -toimituslaajuutta. Tässä lienee kysymys samantyylisestä virityksestä kuin Älvsbyhuseissa (lue "huuseissa"). Eli kun mahdollisimman paljon tehdään rajojen ulkopuolella ja mahdollisimman halvalla, niin on täällä Suomessa helpompi höynäyttää ihimisiä. Taitaa tämä jalokivi olla oikeasti kristallia.

Lue lisää

Tietysti kaikki on CE-merkitty. Saksassa, kuten muuallakin euroopassa on ollut yhteiset laatuvaatimukset jo vuodesta 2007, ainoastaan Suomessa on maan sisäinen vaatimustaso, koska tuohon euroopan vaatimustasoon ei täällä kyetä.

Jonkinnäköistä laadunvarmistusta HAASsillakin varmasti suoritetaan, päätellen tuosta yli sadantuhannen homeettoman talon määrästä.

Toki täällä toimitaan maan lakien mukaan, eli talojen takuu on Suomen 10-vuotta, vaikka samat talot on muualla euroopassa 30-vuoden takuulla. Alppien kahden metrin lumikuormasta ja tuulen terästämistä hirmupakkasista aina rannikoiden liki vaakatasossa tulevien sateiden pieksämille alueille.

Kuluttajaviranomainen ei tunne mitään muutakaan toimituslaajuutta, jotka kaikilla talotoimittajilla on omansa, ja joita googletin parissa minuutissa kolmisenkymmentä. Viranomaisia kiinnostaa vain onko toimitus sopimuksen mukainen. Muulla ei varmastikaan ole mitään väliä.

En tunne kyseistä Älvsbyhusia, mutta minulla on kuva, ettei maailmassa ole kovin montaa yritystä, joka yrittäisi tehdä tuotteitaan mahdollisimman kalliilla? Jopa formula-autoihin asennetaan halvempi osa, jos se on yhtä hyvä, kuin kalliimpi.

Sakutalo kirjoitti:

Tietysti kaikki on CE-merkitty. Saksassa, kuten muuallakin euroopassa on ollut yhteiset laatuvaatimukset jo vuodesta 2007, ainoastaan Suomessa on maan sisäinen vaatimustaso, koska tuohon euroopan vaatimustasoon ei täällä kyetä.

Jonkinnäköistä laadunvarmistusta HAASsillakin varmasti suoritetaan, päätellen tuosta yli sadantuhannen homeettoman talon määrästä.

Toki täällä toimitaan maan lakien mukaan, eli talojen takuu on Suomen 10-vuotta, vaikka samat talot on muualla euroopassa 30-vuoden takuulla. Alppien kahden metrin lumikuormasta ja tuulen terästämistä hirmupakkasista aina rannikoiden liki vaakatasossa tulevien sateiden pieksämille alueille.

Kuluttajaviranomainen ei tunne mitään muutakaan toimituslaajuutta, jotka kaikilla talotoimittajilla on omansa, ja joita googletin parissa minuutissa kolmisenkymmentä. Viranomaisia kiinnostaa vain onko toimitus sopimuksen mukainen. Muulla ei varmastikaan ole mitään väliä.

En tunne kyseistä Älvsbyhusia, mutta minulla on kuva, ettei maailmassa ole kovin montaa yritystä, joka yrittäisi tehdä tuotteitaan mahdollisimman kalliilla? Jopa formula-autoihin asennetaan halvempi osa, jos se on yhtä hyvä, kuin kalliimpi.

Lue lisää

Tekstissäsi ei ollut yhtäkään asiaa, mikä pitäisi paikkansa. Et kai ole näiden talojen myyjä. Jos olet, niin olen pahoillani mahdollisten asiakkaittesi puolesta.

Sakutalo kirjoitti:

Tietysti kaikki on CE-merkitty. Saksassa, kuten muuallakin euroopassa on ollut yhteiset laatuvaatimukset jo vuodesta 2007, ainoastaan Suomessa on maan sisäinen vaatimustaso, koska tuohon euroopan vaatimustasoon ei täällä kyetä.

Jonkinnäköistä laadunvarmistusta HAASsillakin varmasti suoritetaan, päätellen tuosta yli sadantuhannen homeettoman talon määrästä.

Toki täällä toimitaan maan lakien mukaan, eli talojen takuu on Suomen 10-vuotta, vaikka samat talot on muualla euroopassa 30-vuoden takuulla. Alppien kahden metrin lumikuormasta ja tuulen terästämistä hirmupakkasista aina rannikoiden liki vaakatasossa tulevien sateiden pieksämille alueille.

Kuluttajaviranomainen ei tunne mitään muutakaan toimituslaajuutta, jotka kaikilla talotoimittajilla on omansa, ja joita googletin parissa minuutissa kolmisenkymmentä. Viranomaisia kiinnostaa vain onko toimitus sopimuksen mukainen. Muulla ei varmastikaan ole mitään väliä.

En tunne kyseistä Älvsbyhusia, mutta minulla on kuva, ettei maailmassa ole kovin montaa yritystä, joka yrittäisi tehdä tuotteitaan mahdollisimman kalliilla? Jopa formula-autoihin asennetaan halvempi osa, jos se on yhtä hyvä, kuin kalliimpi.

Lue lisää

Hiukan meni juttusi mainoksen puolelle, väitteesi homeettomasta talosta ovat puuta heinää. Hometta taloissa on aina , ongelmaksi se muodostuu useimmiten rakennuspaikasta johtuen, käytöstä johtuen, jne...
Pohjoismaat ovat johtavia tietämykseltään home ja kosteusongelmien tunnistamisessa, siitä keski-Eurooppa ja etelä-Eurooppa ovat valovuoden jäljessä.
Suomessa korkein mahdollinen takuuaika on 10 vuotta ja taloissakin vain törkeästä virheestä yli 2 vuotta.
Mersussakin on 30 vuoden puhkiruostumattomuus takuu ja ovettomia Mersuja maalaamoissa riitti takavuosina. Pitkä takuu ei tee viattomaksi ja jollain sekin raha on rahastettava, kuten Kian autoissa kalleilla tiheillä huolloilla.
Eiköhän näidenkin talojen salaojitukset, kosteuseristeet ja routaeristeet, kaivutyöt ja kapillaarikatkot tehdä Suomessa, siis juuri nämä kosteusongelmia aiheuttavat toimenpiteet. Tapetit ja keittiökaapit ovat harvemmin homeongelmien aiheuttajia.
Suomalainen työ ja betoni kyllä pärjää Saksalaiselle Puolan urakoitsijan tekemälle aivan varmasti. Suomalainen arkkitehti osaa myös piirtää kunnon jyrkkäharjaisen leveä räystäisen talon haluttaessa. Alvar Aalto oli idearikas arkkitehti, mutta kosteusteknisistä asioista ei pahemmin piitannut.
Saksalaisen talon rahtaaminen tänne ei ole tuottoisaa, kuin talo jobbarille ja kuljetusliikkeelle, sekä mahdollisesti rikkipesureilla ajelevalle laivayhtiölle.
Suomalaisen kannattaa aina ostaa Suomalaista työtä, syntyy työpaikkoja ja verotuloja Suomeen. Rakentaminen tunnetusti pyörittää paljon muutakin yleistä toimeliaisuutta ympärillään ruoka baareista lähtien.

Teit isien kirjoitti:

Hiukan meni juttusi mainoksen puolelle, väitteesi homeettomasta talosta ovat puuta heinää. Hometta taloissa on aina , ongelmaksi se muodostuu useimmiten rakennuspaikasta johtuen, käytöstä johtuen, jne...
Pohjoismaat ovat johtavia tietämykseltään home ja kosteusongelmien tunnistamisessa, siitä keski-Eurooppa ja etelä-Eurooppa ovat valovuoden jäljessä.
Suomessa korkein mahdollinen takuuaika on 10 vuotta ja taloissakin vain törkeästä virheestä yli 2 vuotta.
Mersussakin on 30 vuoden puhkiruostumattomuus takuu ja ovettomia Mersuja maalaamoissa riitti takavuosina. Pitkä takuu ei tee viattomaksi ja jollain sekin raha on rahastettava, kuten Kian autoissa kalleilla tiheillä huolloilla.
Eiköhän näidenkin talojen salaojitukset, kosteuseristeet ja routaeristeet, kaivutyöt ja kapillaarikatkot tehdä Suomessa, siis juuri nämä kosteusongelmia aiheuttavat toimenpiteet. Tapetit ja keittiökaapit ovat harvemmin homeongelmien aiheuttajia.
Suomalainen työ ja betoni kyllä pärjää Saksalaiselle Puolan urakoitsijan tekemälle aivan varmasti. Suomalainen arkkitehti osaa myös piirtää kunnon jyrkkäharjaisen leveä räystäisen talon haluttaessa. Alvar Aalto oli idearikas arkkitehti, mutta kosteusteknisistä asioista ei pahemmin piitannut.
Saksalaisen talon rahtaaminen tänne ei ole tuottoisaa, kuin talo jobbarille ja kuljetusliikkeelle, sekä mahdollisesti rikkipesureilla ajelevalle laivayhtiölle.
Suomalaisen kannattaa aina ostaa Suomalaista työtä, syntyy työpaikkoja ja verotuloja Suomeen. Rakentaminen tunnetusti pyörittää paljon muutakin yleistä toimeliaisuutta ympärillään ruoka baareista lähtien.

Lue lisää

Homeongelmille on kolme pääsyytä.

Tuo mainitsemasi perustusten aiheuttamasi kosteuden nousu taloon. Tämä estettäisiin, jos talot rakennettaisiin "laatalle" erilaisten sokkelivirityksien ja villaeristeiden sijaan. Tämä on valitettavasti kallis ratkaisu.
Toinen ratkaisu olisi tehdä ns. rossipohja, jossa eristettäisiin sokkelin sisäseinät ja alle jäisi tuulettuva vapaa tila. Tätä ratkaisuahan on käytetty maassamme ennen, jonka ansiosta liki satavuotiaat talot ovat yhä ns. täydessä kuosissa, ja homeettomia. (poislukien ne joihin on rakennettu laajennuksia nykyisellä tekniikalla). Tämä ratkaisu ei valitettavasti ole kovin energiatehokas, eikä taida läpäistä nykyisiä vaatimuksia?

Höyrysulkujen rikkoutuminen. Tämä on valitettavasti väistämätön ongelma, jos pistorasioiden pohjia ei asenneta jo valmiiksi talopaketteihin. On yksinkertaisesti mahdotonta porata reikiä seinään, rikkomatta kipsilevyn alla olevaa höyrysulkua. Nuo rasian pohjat valitettavasti jätetään poikkeuksetta talopaketeista pois, että saadaan hintaa alennettua. Tuo siis ratkaistaisiin asentamalla johdoille putket, ja pistorasian pohjat jo tehtaalla, valitettavasti tämä ei ole kannattavaa, koska asiakas tuijottaa pääasiassa vain hintaa.

Kylmäpiste. Kun aurinko lämmittää kevätpäivänä ulkoseinää ja sisällä on lämmin, niin kylmin kohta on keskellä eristettä, johon siis muodostuu kosteuspiste. Tämä ongelma ratkeaisi käyttämällä eristeenä ulkopinnassa styroksia, ja sisäpinnassa villaa, jolla tuo kylmin kohta sijoittuisi hengittävään styroksieristeeseen, ja kondensiovesi pääsisi poistumaan rakenteista. Valitettavasti talopaketti valmistajamme on ratkaissut kalliin eristyksen ongelman käyttämällä pelkästään villaa, ja tiputtamalla takuuajan kymmeneen vuoteen, joka on aika tarkasti se aika, jona villat kastuu ja alkaa kasvaa merkittävissä määrin homesientä.

Se että salaojitukset, kosteuseristeet ja routaeristeet, kaivutyöt ja kapillaarikatkot tehdään suomessa, lienee pelkästään hyvä asia, jos täällä kerran ollaan (lainaan kirjoitustasi)

Muihin väitteisiin en ota kantaa, koska kaupan ala ei ole minulle tuttua.

Hengitysliitto HELI. kirjoitti:

Homeongelmille on kolme pääsyytä.

Tuo mainitsemasi perustusten aiheuttamasi kosteuden nousu taloon. Tämä estettäisiin, jos talot rakennettaisiin "laatalle" erilaisten sokkelivirityksien ja villaeristeiden sijaan. Tämä on valitettavasti kallis ratkaisu.
Toinen ratkaisu olisi tehdä ns. rossipohja, jossa eristettäisiin sokkelin sisäseinät ja alle jäisi tuulettuva vapaa tila. Tätä ratkaisuahan on käytetty maassamme ennen, jonka ansiosta liki satavuotiaat talot ovat yhä ns. täydessä kuosissa, ja homeettomia. (poislukien ne joihin on rakennettu laajennuksia nykyisellä tekniikalla). Tämä ratkaisu ei valitettavasti ole kovin energiatehokas, eikä taida läpäistä nykyisiä vaatimuksia?

Höyrysulkujen rikkoutuminen. Tämä on valitettavasti väistämätön ongelma, jos pistorasioiden pohjia ei asenneta jo valmiiksi talopaketteihin. On yksinkertaisesti mahdotonta porata reikiä seinään, rikkomatta kipsilevyn alla olevaa höyrysulkua. Nuo rasian pohjat valitettavasti jätetään poikkeuksetta talopaketeista pois, että saadaan hintaa alennettua. Tuo siis ratkaistaisiin asentamalla johdoille putket, ja pistorasian pohjat jo tehtaalla, valitettavasti tämä ei ole kannattavaa, koska asiakas tuijottaa pääasiassa vain hintaa.

Kylmäpiste. Kun aurinko lämmittää kevätpäivänä ulkoseinää ja sisällä on lämmin, niin kylmin kohta on keskellä eristettä, johon siis muodostuu kosteuspiste. Tämä ongelma ratkeaisi käyttämällä eristeenä ulkopinnassa styroksia, ja sisäpinnassa villaa, jolla tuo kylmin kohta sijoittuisi hengittävään styroksieristeeseen, ja kondensiovesi pääsisi poistumaan rakenteista. Valitettavasti talopaketti valmistajamme on ratkaissut kalliin eristyksen ongelman käyttämällä pelkästään villaa, ja tiputtamalla takuuajan kymmeneen vuoteen, joka on aika tarkasti se aika, jona villat kastuu ja alkaa kasvaa merkittävissä määrin homesientä.

Se että salaojitukset, kosteuseristeet ja routaeristeet, kaivutyöt ja kapillaarikatkot tehdään suomessa, lienee pelkästään hyvä asia, jos täällä kerran ollaan (lainaan kirjoitustasi)

Muihin väitteisiin en ota kantaa, koska kaupan ala ei ole minulle tuttua.

Lue lisää

No nyt se "lainaus" jäi pois. Anteeksi.

Kirjoitit että Pohjoismaat ovat johtavia tietämykseltään home- ja kosteusongelmien tunnistamisessa.

Kirjoitit kuitenkin pari riviä myöhemin, että juuri perustusten valmistus aiheuttaa homeongelmia noihin saksalaisiin taloihin.

Taaskaan en ota kantaa siihen, onko huonot perustukset talopaketin syy, mutta korostan sitä, että kyllä meillä Suomessa osataan katkaista kapilaari-ilmiön aiheuttamat ongelmat, siinä missä radon kaasunkin haitat. Jos rakennuttaja valitsee perustuksen tekijäksi urakoitsijan, joka tyrkkää maahan putkenpätkän, ja valehtelee, että siinä on radonkaivo, tai jättää huomiotta kapilaari-ilmiön, niin kyseessä on rikollinen toiminta, jota voisi verrata vaikka murhapolttoon. Kummassakaan talon tuhoutuminen ei ole itse talon teknisten ratkaisujen syy.

Hengitysliitto HELI. kirjoitti:

Homeongelmille on kolme pääsyytä.

Tuo mainitsemasi perustusten aiheuttamasi kosteuden nousu taloon. Tämä estettäisiin, jos talot rakennettaisiin "laatalle" erilaisten sokkelivirityksien ja villaeristeiden sijaan. Tämä on valitettavasti kallis ratkaisu.
Toinen ratkaisu olisi tehdä ns. rossipohja, jossa eristettäisiin sokkelin sisäseinät ja alle jäisi tuulettuva vapaa tila. Tätä ratkaisuahan on käytetty maassamme ennen, jonka ansiosta liki satavuotiaat talot ovat yhä ns. täydessä kuosissa, ja homeettomia. (poislukien ne joihin on rakennettu laajennuksia nykyisellä tekniikalla). Tämä ratkaisu ei valitettavasti ole kovin energiatehokas, eikä taida läpäistä nykyisiä vaatimuksia?

Höyrysulkujen rikkoutuminen. Tämä on valitettavasti väistämätön ongelma, jos pistorasioiden pohjia ei asenneta jo valmiiksi talopaketteihin. On yksinkertaisesti mahdotonta porata reikiä seinään, rikkomatta kipsilevyn alla olevaa höyrysulkua. Nuo rasian pohjat valitettavasti jätetään poikkeuksetta talopaketeista pois, että saadaan hintaa alennettua. Tuo siis ratkaistaisiin asentamalla johdoille putket, ja pistorasian pohjat jo tehtaalla, valitettavasti tämä ei ole kannattavaa, koska asiakas tuijottaa pääasiassa vain hintaa.

Kylmäpiste. Kun aurinko lämmittää kevätpäivänä ulkoseinää ja sisällä on lämmin, niin kylmin kohta on keskellä eristettä, johon siis muodostuu kosteuspiste. Tämä ongelma ratkeaisi käyttämällä eristeenä ulkopinnassa styroksia, ja sisäpinnassa villaa, jolla tuo kylmin kohta sijoittuisi hengittävään styroksieristeeseen, ja kondensiovesi pääsisi poistumaan rakenteista. Valitettavasti talopaketti valmistajamme on ratkaissut kalliin eristyksen ongelman käyttämällä pelkästään villaa, ja tiputtamalla takuuajan kymmeneen vuoteen, joka on aika tarkasti se aika, jona villat kastuu ja alkaa kasvaa merkittävissä määrin homesientä.

Se että salaojitukset, kosteuseristeet ja routaeristeet, kaivutyöt ja kapillaarikatkot tehdään suomessa, lienee pelkästään hyvä asia, jos täällä kerran ollaan (lainaan kirjoitustasi)

Muihin väitteisiin en ota kantaa, koska kaupan ala ei ole minulle tuttua.

Lue lisää

Noilla ohjeilla ainakin homehtuminen onnistuu. Rossipohjaiset talot ovat järjestään homeessa, koska ilma ei vaihdu tarpeeksi talon alla, ja laattapohjaisuus ei ainakaan tilannetta paranna (googleta huviksesi vaikkapa "valesokkeli").

Ehdotuksesi pistää styroksia ulkoseinään ja villaa sisäpuolelle voi toimia etelässä, jossa sisällä on kylmempää ja kuivempaa kuin ulkona. Mutta täällä pohjoisessa pyritään estämään kosteuden jääminen rakenteisiin ja siksi ne harvenevat ulospäin. Tämä ei tosin ole ongelma kivitalossa, mutta ilmeisesti kauppaamasi talo onkin villaeristetty? Hmm... Niissä on ollut paljonkin ongelmia.

Sitten aiempi väite, jonka mukaan maksimitakuu suomessa olisi 10 vuotta on täysin roskaa. Rakentaja on vastuussa talostaan 10 vuotta. Sen päälle hän voi myöntää vaikka ikuisen takuun jos haluaa. Tai sitten ei myönnä takuuta ollenkaan. Takuu on täysin vapaaehtoinen ja valinnainen.

Toivottavasti kukaan ei ainakaan noilla ohjeilla ja tietämyksillä rakenna tähän maahan taloja.

The_Rat kirjoitti:

Noilla ohjeilla ainakin homehtuminen onnistuu. Rossipohjaiset talot ovat järjestään homeessa, koska ilma ei vaihdu tarpeeksi talon alla, ja laattapohjaisuus ei ainakaan tilannetta paranna (googleta huviksesi vaikkapa "valesokkeli").

Ehdotuksesi pistää styroksia ulkoseinään ja villaa sisäpuolelle voi toimia etelässä, jossa sisällä on kylmempää ja kuivempaa kuin ulkona. Mutta täällä pohjoisessa pyritään estämään kosteuden jääminen rakenteisiin ja siksi ne harvenevat ulospäin. Tämä ei tosin ole ongelma kivitalossa, mutta ilmeisesti kauppaamasi talo onkin villaeristetty? Hmm... Niissä on ollut paljonkin ongelmia.

Sitten aiempi väite, jonka mukaan maksimitakuu suomessa olisi 10 vuotta on täysin roskaa. Rakentaja on vastuussa talostaan 10 vuotta. Sen päälle hän voi myöntää vaikka ikuisen takuun jos haluaa. Tai sitten ei myönnä takuuta ollenkaan. Takuu on täysin vapaaehtoinen ja valinnainen.

Toivottavasti kukaan ei ainakaan noilla ohjeilla ja tietämyksillä rakenna tähän maahan taloja.

Lue lisää

Jep googletin valesokkelin. Ensimmäisenä löytyi http://www.rakentaja.fi/ jossa kerotaan Hui jopa olikin pelottavaa, noin paljon riskitekijöitä. :-)

Rossipohjaisen talon ilmanvaihto-ingelmat olikin ihan uusi juttu??? Itse asun 1928 rakennetussa talossa, jossa ei home ei haise, eikä astmakeuhkot vingu. Pitänee alkaa huolestumaan, ettei ilma pääsekään vaihtumaan, vaikka kissa mahtuukin kulkemaan talon alla.

Väitteesi, että styroks eriste toimii, jos ulkona on lämmintä, ja sisällä viileämpää, on jo sinänsä huvittavaa, että sellaisessa ilmanalassa, ei juuri taloja eristellä. (Taisi jäädä ajattelematta ihan pikkasta vaille loppuun?) Myös väite siitä, että mineraalivilla jotenkin luovuttaisi kosteutta ja huokoinen levy sitä ei tee, on suorastaan hauska, ja mikäli tämä pitäisi paikkansa, voisimme rakennella ulkoseinät ilman höyrysulkuja, koska villa hengittää mukavasti kosteuden pois.

Jos kerran harva eriste (jota mineraalivilla ei todellakaan ole) hienosti luovuttaa kosteuden, niin voisiko siinä olla myös pieni mahdollisuus sille, että se myös päästää kosteutta sissään? Tämän voi testata kivasti, kun laittaa villapaidan sadetakin päälle seuraavalla sateella.

Juu, maamme kymmenen vuoden takuu onkin osoittautunut käytännössä kahden vuoden takuuksi, jolloin taloon tehdään toinen ja viimeinen tarkastus, jos silloin ei ole huomannut tulevaisuuden ongelmia, niin jälkeen on turha vinkua, vaikka nurkat kasvaisi tatteja. Puheluihin ei vastata ja sähköpostit menee suoraan roskapostiin. (-;

Juu, ei minun tietämykselläni rakenneta taloja, toisaalta neljäsosa maamme omakotitaloista on jo homeessa, mahtaisiko tuota enää huonomin pystyä tekemään, vaikka yrittäisikin?

The_Rat kirjoitti:

Noilla ohjeilla ainakin homehtuminen onnistuu. Rossipohjaiset talot ovat järjestään homeessa, koska ilma ei vaihdu tarpeeksi talon alla, ja laattapohjaisuus ei ainakaan tilannetta paranna (googleta huviksesi vaikkapa "valesokkeli").

Ehdotuksesi pistää styroksia ulkoseinään ja villaa sisäpuolelle voi toimia etelässä, jossa sisällä on kylmempää ja kuivempaa kuin ulkona. Mutta täällä pohjoisessa pyritään estämään kosteuden jääminen rakenteisiin ja siksi ne harvenevat ulospäin. Tämä ei tosin ole ongelma kivitalossa, mutta ilmeisesti kauppaamasi talo onkin villaeristetty? Hmm... Niissä on ollut paljonkin ongelmia.

Sitten aiempi väite, jonka mukaan maksimitakuu suomessa olisi 10 vuotta on täysin roskaa. Rakentaja on vastuussa talostaan 10 vuotta. Sen päälle hän voi myöntää vaikka ikuisen takuun jos haluaa. Tai sitten ei myönnä takuuta ollenkaan. Takuu on täysin vapaaehtoinen ja valinnainen.

Toivottavasti kukaan ei ainakaan noilla ohjeilla ja tietämyksillä rakenna tähän maahan taloja.

Lue lisää

Onnistuin unohtamaan mineraalivillapaketin ulos, kun olin ottanut yhden levyn, No nehän kastui heti ensimmäisessä sateessa (ja toisessa, ja kolmannessa) joten avasin paketin ja heitin levyt autotallin perukoille kuivumaan. Pari vuotta odottelin, mutta kun ei vaan kuiva, niin ei kuiva, joten tänä kesänä kuskasin kaatopaikalle koko satsin. Jos meinaat villaeristeellä estää kosteuden jäämisen eristeeseen, niin huonosti käy.

Hengitysliitto HELI kirjoitti:

Jep googletin valesokkelin. Ensimmäisenä löytyi http://www.rakentaja.fi/ jossa kerotaan Hui jopa olikin pelottavaa, noin paljon riskitekijöitä. :-)

Rossipohjaisen talon ilmanvaihto-ingelmat olikin ihan uusi juttu??? Itse asun 1928 rakennetussa talossa, jossa ei home ei haise, eikä astmakeuhkot vingu. Pitänee alkaa huolestumaan, ettei ilma pääsekään vaihtumaan, vaikka kissa mahtuukin kulkemaan talon alla.

Väitteesi, että styroks eriste toimii, jos ulkona on lämmintä, ja sisällä viileämpää, on jo sinänsä huvittavaa, että sellaisessa ilmanalassa, ei juuri taloja eristellä. (Taisi jäädä ajattelematta ihan pikkasta vaille loppuun?) Myös väite siitä, että mineraalivilla jotenkin luovuttaisi kosteutta ja huokoinen levy sitä ei tee, on suorastaan hauska, ja mikäli tämä pitäisi paikkansa, voisimme rakennella ulkoseinät ilman höyrysulkuja, koska villa hengittää mukavasti kosteuden pois.

Jos kerran harva eriste (jota mineraalivilla ei todellakaan ole) hienosti luovuttaa kosteuden, niin voisiko siinä olla myös pieni mahdollisuus sille, että se myös päästää kosteutta sissään? Tämän voi testata kivasti, kun laittaa villapaidan sadetakin päälle seuraavalla sateella.

Juu, maamme kymmenen vuoden takuu onkin osoittautunut käytännössä kahden vuoden takuuksi, jolloin taloon tehdään toinen ja viimeinen tarkastus, jos silloin ei ole huomannut tulevaisuuden ongelmia, niin jälkeen on turha vinkua, vaikka nurkat kasvaisi tatteja. Puheluihin ei vastata ja sähköpostit menee suoraan roskapostiin. (-;

Juu, ei minun tietämykselläni rakenneta taloja, toisaalta neljäsosa maamme omakotitaloista on jo homeessa, mahtaisiko tuota enää huonomin pystyä tekemään, vaikka yrittäisikin?

Lue lisää

Ei ole olemassa mitään 10 vuoden takuuta. On 10 vuoden virhevastuu. Se on aivan eri asia. Takuu on aina ylimääräinen, vapaaehtoinen etu, jonka voi ostaa tai myyjä antaa. Puhutaan siis edes oikeista asioista jooko.

Tietämättömille kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään 10 vuoden takuuta. On 10 vuoden virhevastuu. Se on aivan eri asia. Takuu on aina ylimääräinen, vapaaehtoinen etu, jonka voi ostaa tai myyjä antaa. Puhutaan siis edes oikeista asioista jooko.

Lue lisää

Juu, ei kukkakaan kasva kukkaruukussa, vaan siinä ruukussa olevassa mullassa.

Se laatu ei tosiaankaan tule Keski-Eurooasta kun puhutaan taloista tai rakentamisesta Suomessa. Sen hallitsevat suomalaiset parhaiten. Kyse on erilaisista ilmastoista ja kulttuureista.

Niin se on kirjoitti:

Se laatu ei tosiaankaan tule Keski-Eurooasta kun puhutaan taloista tai rakentamisesta Suomessa. Sen hallitsevat suomalaiset parhaiten. Kyse on erilaisista ilmastoista ja kulttuureista.

Lue lisää

Jep jep. Näinhän se on. Suomessa on kuivaa ja kylmää. Mikäpä talo sellaista kestäisi?

Toista se on Keski-Euroopassa jossa sataa ja tuulee yli puolet vuodesta.

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2011/01/14/joka-neljas-pientalo-on-homeessa/2011629/310

Niinkö se onkin? kirjoitti:

Jep jep. Näinhän se on. Suomessa on kuivaa ja kylmää. Mikäpä talo sellaista kestäisi?

Toista se on Keski-Euroopassa jossa sataa ja tuulee yli puolet vuodesta.

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2011/01/14/joka-neljas-pientalo-on-homeessa/2011629/310

Lue lisää

Miksi sakemannit tulisivat tähän pieneen ja kilpailtuun markkinaan muuten, kuin valloittamaan tai pottamaan Lapin. Pitävät tätä metsäkansaa sen verran tyhmänä, että lankeavat näinkin hulluun ideaan kuin rahdata betonielementtejä tuhansien kilometrien päästä. Harkkotuonnin ulkomailta vielä jotenkin ymmärrän, mutta tämä nyt on ihan pöpiä touhua.

Jjdkdldd kirjoitti:

Miksi sakemannit tulisivat tähän pieneen ja kilpailtuun markkinaan muuten, kuin valloittamaan tai pottamaan Lapin. Pitävät tätä metsäkansaa sen verran tyhmänä, että lankeavat näinkin hulluun ideaan kuin rahdata betonielementtejä tuhansien kilometrien päästä. Harkkotuonnin ulkomailta vielä jotenkin ymmärrän, mutta tämä nyt on ihan pöpiä touhua.

Lue lisää

Se takuu muuten talossa on sitten ainoastaan urakoitsijan tai talovalmistajan yrityksen mittainen. Suomessa talotehtaan tai myyjän konkurssi tai velkasaneeraus on miltei päivittäistä.
Ennakkomaksujakaan ei pidä mennä näille jobbareille ilman pankkitakausta makselemaan. Saksastakin on aikojen saatossa yritetty tuoda jos jonkinlaisia rakennustarviketta Suomeen, usein surullisella lopputuloksella.

Jjdkdldd kirjoitti:

Miksi sakemannit tulisivat tähän pieneen ja kilpailtuun markkinaan muuten, kuin valloittamaan tai pottamaan Lapin. Pitävät tätä metsäkansaa sen verran tyhmänä, että lankeavat näinkin hulluun ideaan kuin rahdata betonielementtejä tuhansien kilometrien päästä. Harkkotuonnin ulkomailta vielä jotenkin ymmärrän, mutta tämä nyt on ihan pöpiä touhua.

Lue lisää

Tuskin Saksmannit tänne mitään tuovat, eiköhän asialla ole Suomalaiset jobbarit.
Kansan kannattaa nyt ryhdistäytyä ja käyttää Suomessa valmistettuja materiaaleja, niin saamme työpaikkoja.
Metsäsuomalainen on oikeastaan täysin aivoton, kun lähettää rahaa jatkuvasti maasta ulos. Suomalainen on nykyisin kova AY mies vain työpaikallaan, omissa toimissaan ja ahneuksissaan kaikkea muuta.
Ei todellakaan ole ihme, että ongelmia tässä maassa viennin ja tuonnin suhteessa riittää. Porukkaa kortistossa satoja tuhansia ja verotus tapissa.
Ylikoulutetut Suomalaiset eivät enää osaa arvostaa työtä ja ovat laiskistuneita sohvaperunoita, mitähän tästä seuraa ?

Suosi Suomalaista kirjoitti:

Tuskin Saksmannit tänne mitään tuovat, eiköhän asialla ole Suomalaiset jobbarit.
Kansan kannattaa nyt ryhdistäytyä ja käyttää Suomessa valmistettuja materiaaleja, niin saamme työpaikkoja.
Metsäsuomalainen on oikeastaan täysin aivoton, kun lähettää rahaa jatkuvasti maasta ulos. Suomalainen on nykyisin kova AY mies vain työpaikallaan, omissa toimissaan ja ahneuksissaan kaikkea muuta.
Ei todellakaan ole ihme, että ongelmia tässä maassa viennin ja tuonnin suhteessa riittää. Porukkaa kortistossa satoja tuhansia ja verotus tapissa.
Ylikoulutetut Suomalaiset eivät enää osaa arvostaa työtä ja ovat laiskistuneita sohvaperunoita, mitähän tästä seuraa ?

Lue lisää

Betoni on ainakin Suomalaista ja sitä saa lähipalveluna. Tehkäämme siis kivitaloja betonista, se kestää isältä pojalle.
Virolaiset juokoon itse viinansa ja pitäköön palavan kivensä.

Pekka Betoni kirjoitti:

Betoni on ainakin Suomalaista ja sitä saa lähipalveluna. Tehkäämme siis kivitaloja betonista, se kestää isältä pojalle.
Virolaiset juokoon itse viinansa ja pitäköön palavan kivensä.

Lue lisää

Hirveen vaikeaa kun virolainen viina on niin paljon järkevämmin hinnoiteltua. Mitä kivitaloihin tulee, virolainen kevytbetoni on niin paljon järkevämmin hinnoiteltua... On sääli ettei Suomessa enää tehdä kevytbetonia, joka on ehdottomasti paras kivitalon rakenne.

sääli sinänsä kirjoitti:

Hirveen vaikeaa kun virolainen viina on niin paljon järkevämmin hinnoiteltua. Mitä kivitaloihin tulee, virolainen kevytbetoni on niin paljon järkevämmin hinnoiteltua... On sääli ettei Suomessa enää tehdä kevytbetonia, joka on ehdottomasti paras kivitalon rakenne.

Lue lisää

Ei viinaa ole pakko juoda jos ei taho. Kevytbetonista voidaan olla montaa mieltä, kyllä kunnon betoni on aina betonia ja sitä sentään vielä saa Suomesta.
Kilohintakin on halvempi ja eristeitä tarvitaan kuitenkin.

Toinen Pekka kirjoitti:

Ei viinaa ole pakko juoda jos ei taho. Kevytbetonista voidaan olla montaa mieltä, kyllä kunnon betoni on aina betonia ja sitä sentään vielä saa Suomesta.
Kilohintakin on halvempi ja eristeitä tarvitaan kuitenkin.

Lue lisää

Ei ole mies eikä mikään jos ei taloa rakenna tai viinaa juo. Kevytbetoniseinä ei lisäeristystä kaipaa. U-arvo on alle 0,17 ilman eristeen eristettä ja todellinen energiankulutus kommanneksen pienempi kuin laskennallisesti. Ihan on kuule paras ratkaisu kivitaloon... ollut jo vuosikymmeniä. Sitä ei nämä muovista tai betonista viimeisen kymmenen vuoden aikana nykymuotoonsa kehitetyt "uutuustuotteet", eli lisäeristetyt valumuottiharkot pysty rakenteellisesti, saatikka järkevyydessä voittamaan. Kova on ollut yritys, mikä on nyt vesittymässä kun uutuudenviehätys on muuttunut hammasten kiristelyksi valutyömailla.

Porskuttaja kirjoitti:

Ei ole mies eikä mikään jos ei taloa rakenna tai viinaa juo. Kevytbetoniseinä ei lisäeristystä kaipaa. U-arvo on alle 0,17 ilman eristeen eristettä ja todellinen energiankulutus kommanneksen pienempi kuin laskennallisesti. Ihan on kuule paras ratkaisu kivitaloon... ollut jo vuosikymmeniä. Sitä ei nämä muovista tai betonista viimeisen kymmenen vuoden aikana nykymuotoonsa kehitetyt "uutuustuotteet", eli lisäeristetyt valumuottiharkot pysty rakenteellisesti, saatikka järkevyydessä voittamaan. Kova on ollut yritys, mikä on nyt vesittymässä kun uutuudenviehätys on muuttunut hammasten kiristelyksi valutyömailla.

Lue lisää

Vain muutaman vuoden kuluttua talojen tulee olla lähes nollaenergiataloja, siihen tavoitteeseen ei päästä betoniin ilmaa pumppaamalla. U-arvojen on nytkin hyvä olla jo alle yhden, eikä heti vanhenevia rakenteita kannata enää suunnitella.
Muovieristeissähän ei ole mitään vikaa, ne eivät lahoa, mätäne tai homehdu, sekä eristävät hyvin ja ovat kevyitä. Niitä on käytetty jo viimeiset 50 vuotta vähintään, joten mistään uutuudesta ei sinänsä ole kysymys.
Yhtään kevytsoraharkko taloakaan ei tehdä ilman muovieristettä tai muovia. Autoissakin muovin osuus sen kun kasvaa, kun kevyt ja kestävä on vaatimuksena.
Kevytsoraharkko ei ole huono materiaali sekään, eikä kivitalo yleensäkään. Betoni on tunnetusti kestävää ja sitä tarvitaan myös kevytsoraharkko taloissa ja monasti enemmänkin, kun rungon kuorman kantavuus on nolla. Tarvitaan kantavat perustusrakenteet, jotta harkot eivät liikkuisi. Taas voidaan verrata autoihin, itsekantava kori voittaa nykyisin jo rungollisen rakenteen kustannusmielessäkin.
Kuten autoissakin tehdään korroosiosuojausta, voidaan betonikin suojata eristekerroksella kätevästi ilman isompaa kustannuslisää.
Lopuksi vielä provo. Eps-harkot ovat rakenteellisesti ylivoimaisia, eikä niiden kanssa ole mitään betonin holvausongelmia. Kevyitä käsitellä ja työstää, sekä hyvin eristäviä.

Betonin myyjä kirjoitti:

Vain muutaman vuoden kuluttua talojen tulee olla lähes nollaenergiataloja, siihen tavoitteeseen ei päästä betoniin ilmaa pumppaamalla. U-arvojen on nytkin hyvä olla jo alle yhden, eikä heti vanhenevia rakenteita kannata enää suunnitella.
Muovieristeissähän ei ole mitään vikaa, ne eivät lahoa, mätäne tai homehdu, sekä eristävät hyvin ja ovat kevyitä. Niitä on käytetty jo viimeiset 50 vuotta vähintään, joten mistään uutuudesta ei sinänsä ole kysymys.
Yhtään kevytsoraharkko taloakaan ei tehdä ilman muovieristettä tai muovia. Autoissakin muovin osuus sen kun kasvaa, kun kevyt ja kestävä on vaatimuksena.
Kevytsoraharkko ei ole huono materiaali sekään, eikä kivitalo yleensäkään. Betoni on tunnetusti kestävää ja sitä tarvitaan myös kevytsoraharkko taloissa ja monasti enemmänkin, kun rungon kuorman kantavuus on nolla. Tarvitaan kantavat perustusrakenteet, jotta harkot eivät liikkuisi. Taas voidaan verrata autoihin, itsekantava kori voittaa nykyisin jo rungollisen rakenteen kustannusmielessäkin.
Kuten autoissakin tehdään korroosiosuojausta, voidaan betonikin suojata eristekerroksella kätevästi ilman isompaa kustannuslisää.
Lopuksi vielä provo. Eps-harkot ovat rakenteellisesti ylivoimaisia, eikä niiden kanssa ole mitään betonin holvausongelmia. Kevyitä käsitellä ja työstää, sekä hyvin eristäviä.

Lue lisää

Höpö höpö. Jos ole eps talomyyjä, niin toivon ettei kukaan erehdy uskomaan noita sinun juttujasi ja ostamaan vahingossa mitään. Puoletkaan luettelemistasi faktoista eivät olleet oikein. Jos nyt vaikka aloittaisit tiedon keräämisen jostain muualta kuin tämän palstan jutuista. Jos taas nuo jutut on suoltanut joku eps guru, niin suodattaisit tai ees tarkistaisit tietojen paikkansapitävyyden.

Ei ammattitaitoa! kirjoitti:

Höpö höpö. Jos ole eps talomyyjä, niin toivon ettei kukaan erehdy uskomaan noita sinun juttujasi ja ostamaan vahingossa mitään. Puoletkaan luettelemistasi faktoista eivät olleet oikein. Jos nyt vaikka aloittaisit tiedon keräämisen jostain muualta kuin tämän palstan jutuista. Jos taas nuo jutut on suoltanut joku eps guru, niin suodattaisit tai ees tarkistaisit tietojen paikkansapitävyyden.

Lue lisää

Kerroppa mitkä faktoista eivät olleet oikein ja miksi ?

Tietoa keräävä kirjoitti:

Kerroppa mitkä faktoista eivät olleet oikein ja miksi ?

No vaikka nämä:
-betoniin pumpataan ilmaa
-u-arvojen tulee olla alle yhden
-seinärakenne muka ratkaisee onko joku nollaenergiatalo vai ei
-autoissa käytetään yhä enemmän muovia
-kevytsoraharkkorungon kantavuus on lähes nolla
-eps harkko toimii betonirakenteen korroosiosuojana

... Mikään näistä ei pidä paikkansa. Varsinkaan, että eps-harkko olisi millään tavalla ylivoimaisin. Ainoa hyöty on seinärakenteen laskennallinen energiatehokkuus, mutta sekin kalpenee kun ruvetaan mittaamaan todellisia energiankulutuksia. Silloin jopa 20-vuotta sitten rakennettu kevytbetonitalo on pieksee nää nykyiset "Passiivitalot" mennen tullen. Kivitalossa kivirakenteen osuus massasta ratkaisee energiatehokkuuden, ei se kuinka paksulti rakenteessa on muovia eristeenä. Muovilla lisäeristäminen on saksalaisten ja EU:n politikoinnin aikaansaannosta, jolla koitetaan keinotekoisesti (lue paperilla) vähentää energian kulutusta. Näillä nykyisillä energiatodistuksilla ja energiankulutuksen laskentatavoilla voisi pyyhkiä takapuolen ja poltaa takassa... Siinä on niiden todellinen energiankutusta säästävä vaikutus.

Olet mitä olet kirjoitti:

No vaikka nämä:
-betoniin pumpataan ilmaa
-u-arvojen tulee olla alle yhden
-seinärakenne muka ratkaisee onko joku nollaenergiatalo vai ei
-autoissa käytetään yhä enemmän muovia
-kevytsoraharkkorungon kantavuus on lähes nolla
-eps harkko toimii betonirakenteen korroosiosuojana

... Mikään näistä ei pidä paikkansa. Varsinkaan, että eps-harkko olisi millään tavalla ylivoimaisin. Ainoa hyöty on seinärakenteen laskennallinen energiatehokkuus, mutta sekin kalpenee kun ruvetaan mittaamaan todellisia energiankulutuksia. Silloin jopa 20-vuotta sitten rakennettu kevytbetonitalo on pieksee nää nykyiset "Passiivitalot" mennen tullen. Kivitalossa kivirakenteen osuus massasta ratkaisee energiatehokkuuden, ei se kuinka paksulti rakenteessa on muovia eristeenä. Muovilla lisäeristäminen on saksalaisten ja EU:n politikoinnin aikaansaannosta, jolla koitetaan keinotekoisesti (lue paperilla) vähentää energian kulutusta. Näillä nykyisillä energiatodistuksilla ja energiankulutuksen laskentatavoilla voisi pyyhkiä takapuolen ja poltaa takassa... Siinä on niiden todellinen energiankutusta säästävä vaikutus.

Lue lisää

1. Ilma on se joka eristää, ei kiviainekset, joten kevytbetonia on huokoistettava mahdollisimman paljon.
2. Seinän hyvä U-arvo vähentää eristyksen tarvetta katossa ja lattiassa. Se on kustannussäästöä ja myös paremmin toimivaa kun lämmön eristys on tasaisesti ympäri vaipan.
3. Seinärakenne ratkaisee n. 20 prosentin osuudella kokonaisenergian kulutuksessa.
4. 70 ja vielä 80 luvun autoissa muovia oli vähän. Ruostuivat hanakasti ja painoa kertyi joka lisäsi polttoaineen kulutusta. Nykyautossa muovia käytetään moninkertaistua määriä, rakenteet kestää ja ovat kevyitä, kulutuksen ollessa jopa hämmästyttävän pieni.
5. Kevytsoraharkot ja Siporexit vaativat erillisen anturapalkin betonista ja maanpaineseinät tukevan väliseinän 5 metrin välein. Eps-harkoissa näitä suuria betonimääriä nieleviä rakenteita ei tarvita.
6. Onhan se selvä että ilmatiivis eriste kerros suojaa rakennetta ja samalla myös estää betonin jäätymisen lämpimässä rakennuksessa.
7. Kun lämmitysenergian kulutus lasketaan Passiivitasolle 20 kWh/m²/v, ei varaavilla massoilla ole enää käytännön merkitystä energian säästössä lämmityksessä. Ei enää pahemmin maalämmölläkään ja voi olla ettei saa koskaan investointia kuoletettua.
8. Eriste nyt voi olla mitä vaan, eikä niitä nyt ihan huvikseen käytetä. Muovieristeet ovat kevyitä ja kehittyneitä, siksi niitä käytetään eniten kivitalojen eristeinä.
9. Luotan kuitenkin enemmän Saksalaisiin ratkaisuihin, kuin Venäläisiin.
10. Siitä olen samaa mieltä, että nykyiset energiatodistukset käyvät paremmin vessapaperiksi, haitta hyötykertoimineen.

Lisää keskustelua kirjoitti:

1. Ilma on se joka eristää, ei kiviainekset, joten kevytbetonia on huokoistettava mahdollisimman paljon.
2. Seinän hyvä U-arvo vähentää eristyksen tarvetta katossa ja lattiassa. Se on kustannussäästöä ja myös paremmin toimivaa kun lämmön eristys on tasaisesti ympäri vaipan.
3. Seinärakenne ratkaisee n. 20 prosentin osuudella kokonaisenergian kulutuksessa.
4. 70 ja vielä 80 luvun autoissa muovia oli vähän. Ruostuivat hanakasti ja painoa kertyi joka lisäsi polttoaineen kulutusta. Nykyautossa muovia käytetään moninkertaistua määriä, rakenteet kestää ja ovat kevyitä, kulutuksen ollessa jopa hämmästyttävän pieni.
5. Kevytsoraharkot ja Siporexit vaativat erillisen anturapalkin betonista ja maanpaineseinät tukevan väliseinän 5 metrin välein. Eps-harkoissa näitä suuria betonimääriä nieleviä rakenteita ei tarvita.
6. Onhan se selvä että ilmatiivis eriste kerros suojaa rakennetta ja samalla myös estää betonin jäätymisen lämpimässä rakennuksessa.
7. Kun lämmitysenergian kulutus lasketaan Passiivitasolle 20 kWh/m²/v, ei varaavilla massoilla ole enää käytännön merkitystä energian säästössä lämmityksessä. Ei enää pahemmin maalämmölläkään ja voi olla ettei saa koskaan investointia kuoletettua.
8. Eriste nyt voi olla mitä vaan, eikä niitä nyt ihan huvikseen käytetä. Muovieristeet ovat kevyitä ja kehittyneitä, siksi niitä käytetään eniten kivitalojen eristeinä.
9. Luotan kuitenkin enemmän Saksalaisiin ratkaisuihin, kuin Venäläisiin.
10. Siitä olen samaa mieltä, että nykyiset energiatodistukset käyvät paremmin vessapaperiksi, haitta hyötykertoimineen.

Lue lisää

Kanssasi ei viitsi vääntää... olet edelleen ihan kuutamolla!!!

Lisää keskustelua kirjoitti:

1. Ilma on se joka eristää, ei kiviainekset, joten kevytbetonia on huokoistettava mahdollisimman paljon.
2. Seinän hyvä U-arvo vähentää eristyksen tarvetta katossa ja lattiassa. Se on kustannussäästöä ja myös paremmin toimivaa kun lämmön eristys on tasaisesti ympäri vaipan.
3. Seinärakenne ratkaisee n. 20 prosentin osuudella kokonaisenergian kulutuksessa.
4. 70 ja vielä 80 luvun autoissa muovia oli vähän. Ruostuivat hanakasti ja painoa kertyi joka lisäsi polttoaineen kulutusta. Nykyautossa muovia käytetään moninkertaistua määriä, rakenteet kestää ja ovat kevyitä, kulutuksen ollessa jopa hämmästyttävän pieni.
5. Kevytsoraharkot ja Siporexit vaativat erillisen anturapalkin betonista ja maanpaineseinät tukevan väliseinän 5 metrin välein. Eps-harkoissa näitä suuria betonimääriä nieleviä rakenteita ei tarvita.
6. Onhan se selvä että ilmatiivis eriste kerros suojaa rakennetta ja samalla myös estää betonin jäätymisen lämpimässä rakennuksessa.
7. Kun lämmitysenergian kulutus lasketaan Passiivitasolle 20 kWh/m²/v, ei varaavilla massoilla ole enää käytännön merkitystä energian säästössä lämmityksessä. Ei enää pahemmin maalämmölläkään ja voi olla ettei saa koskaan investointia kuoletettua.
8. Eriste nyt voi olla mitä vaan, eikä niitä nyt ihan huvikseen käytetä. Muovieristeet ovat kevyitä ja kehittyneitä, siksi niitä käytetään eniten kivitalojen eristeinä.
9. Luotan kuitenkin enemmän Saksalaisiin ratkaisuihin, kuin Venäläisiin.
10. Siitä olen samaa mieltä, että nykyiset energiatodistukset käyvät paremmin vessapaperiksi, haitta hyötykertoimineen.

Lue lisää

Vain kohta 10 pitää paikkansa. Muut kohdat enemmän tai vähemmän väärin

Kaikki kympille kirjoitti:

Vain kohta 10 pitää paikkansa. Muut kohdat enemmän tai vähemmän väärin

Et sinäkään mikään Mensan jäsen ole, kansakoulussakin jo opetetaan lukemaan.
Vittuiluun ei paljon näköjään järkeä tarvita.

Lisää keskustelua kirjoitti:

1. Ilma on se joka eristää, ei kiviainekset, joten kevytbetonia on huokoistettava mahdollisimman paljon.
2. Seinän hyvä U-arvo vähentää eristyksen tarvetta katossa ja lattiassa. Se on kustannussäästöä ja myös paremmin toimivaa kun lämmön eristys on tasaisesti ympäri vaipan.
3. Seinärakenne ratkaisee n. 20 prosentin osuudella kokonaisenergian kulutuksessa.
4. 70 ja vielä 80 luvun autoissa muovia oli vähän. Ruostuivat hanakasti ja painoa kertyi joka lisäsi polttoaineen kulutusta. Nykyautossa muovia käytetään moninkertaistua määriä, rakenteet kestää ja ovat kevyitä, kulutuksen ollessa jopa hämmästyttävän pieni.
5. Kevytsoraharkot ja Siporexit vaativat erillisen anturapalkin betonista ja maanpaineseinät tukevan väliseinän 5 metrin välein. Eps-harkoissa näitä suuria betonimääriä nieleviä rakenteita ei tarvita.
6. Onhan se selvä että ilmatiivis eriste kerros suojaa rakennetta ja samalla myös estää betonin jäätymisen lämpimässä rakennuksessa.
7. Kun lämmitysenergian kulutus lasketaan Passiivitasolle 20 kWh/m²/v, ei varaavilla massoilla ole enää käytännön merkitystä energian säästössä lämmityksessä. Ei enää pahemmin maalämmölläkään ja voi olla ettei saa koskaan investointia kuoletettua.
8. Eriste nyt voi olla mitä vaan, eikä niitä nyt ihan huvikseen käytetä. Muovieristeet ovat kevyitä ja kehittyneitä, siksi niitä käytetään eniten kivitalojen eristeinä.
9. Luotan kuitenkin enemmän Saksalaisiin ratkaisuihin, kuin Venäläisiin.
10. Siitä olen samaa mieltä, että nykyiset energiatodistukset käyvät paremmin vessapaperiksi, haitta hyötykertoimineen.

Lue lisää

"Passiivitasolle"

Jos keskustelija ottaa suomalaisista taloista keskustellessa sanan passiivi mukaan, se todistaa vain ette ko. henkilö ole perehtynyt suomen pimeisiin pakkastalviin ja ikiliikkujan määritelmään. Siispä todistaa esseilyn turhuuden.

23+22 kirjoitti:

"Passiivitasolle"

Jos keskustelija ottaa suomalaisista taloista keskustellessa sanan passiivi mukaan, se todistaa vain ette ko. henkilö ole perehtynyt suomen pimeisiin pakkastalviin ja ikiliikkujan määritelmään. Siispä todistaa esseilyn turhuuden.

Lue lisää

http://fi.wikipedia.org/wiki/Passiivitalo

Oikeastaan siis riittää, ettei ole varsinaista lämmitysjärjestelmää. Ilmanvaihto, jääkaappi ja pakastin kun hurisevat, niin siitä riittää lämpöä parin kuukauden talviloman ajaksi. Kyllä tuollainen voidaan tehdä.

Sipouskis asunee yksin, jos noin vähällä pääsee. Mieletön turhanpäiväinen sipo&maalämpöhype essee jokatapauksessa. Harva lapsiperhe tarvitsee 250m2 taloa, alle 200m2 riittää monelle, esim.

Asia on juuri näin! Ei ole uskon asia vaan fakta.

sipo on paras kirjoitti:

Asia on juuri näin! Ei ole uskon asia vaan fakta.

Eiköhän tuo energian säästö ole syntynyt maalämmöllä, alhaisilla huonelämpötiloilla ja muovieristeillä perustuksessa ja lattiassa.
Siporexin osuus on olematon ja kaikki kivitalon saadaan huolellisuudella yhtä ilmatiiviiksi.
Esimerkiksi Eps-harkolla ei eristämisestä tule lainkaan lisähintaa, kun eristeet kuuluvat perustuksia myöten jo kauppaan ja työssäkin säästyy rahaa merkittävästi keveyden ansiosta.
Eps-harkko on paras ja betoni myös massiivisen vahvaa.

Antaa viherpiiperoiden polttaa kynttilöitä muovikuutioissaan. Jos kunnon talon haluaa tehdä, syntyy se ihan eri tuotteilla kuin eps-valumuoteilla, joissa kiven/betonin osuus rakenteessa on minimoitu. En sanoisi niitä edes kivitaloiksi.

KFkfkfm kirjoitti:

Antaa viherpiiperoiden polttaa kynttilöitä muovikuutioissaan. Jos kunnon talon haluaa tehdä, syntyy se ihan eri tuotteilla kuin eps-valumuoteilla, joissa kiven/betonin osuus rakenteessa on minimoitu. En sanoisi niitä edes kivitaloiksi.

Lue lisää

Jos mielestäsi 15 cm paksu teräsbetoniseinä ei ole kivitalo, niin ei kyllä puristettu kuselta haiseva hiekkakuutiokaan.

Outo tulkinta kirjoitti:

Jos mielestäsi 15 cm paksu teräsbetoniseinä ei ole kivitalo, niin ei kyllä puristettu kuselta haiseva hiekkakuutiokaan.

Epsitalostasi seinät tilavuudelta vain noin 1/3 on kivitaloa, loput on muovitaloa ja yläpohja tietysti pelkkää muovipussia. Kivitalon irvikuva?

Keinotekoiselta kuullostaa. Samalla todella huonolta. En suosittele. Miksi tehdä kaikesta itselle niin vaikeaa?

En ole tarkemmin tutustunut kommentteihin, mutta pari kaveria ovat aivan innoissaan tästä menetelmästä. Molemmat olivat vakuuttuneita sen toimivuudesta. Itse asiassa rappaus on kuitulaasti, lasikuituverkko kuitulaastilla, silkonipohjuste ja sakretin maalipohjainen rappi.

Eikös tämä ole yksinkertainen rakenne ja suhteellisen nopea rakentaakin. Minulla on hinta ja päätös aloittaa keväällä!

Ehkä rakentaja kirjoitti:

En ole tarkemmin tutustunut kommentteihin, mutta pari kaveria ovat aivan innoissaan tästä menetelmästä. Molemmat olivat vakuuttuneita sen toimivuudesta. Itse asiassa rappaus on kuitulaasti, lasikuituverkko kuitulaastilla, silkonipohjuste ja sakretin maalipohjainen rappi.

Eikös tämä ole yksinkertainen rakenne ja suhteellisen nopea rakentaakin. Minulla on hinta ja päätös aloittaa keväällä!

Lue lisää

Yksinkertaista on laittaa harkko paikalleen ja laastia väliin. Kaikki siitä poikkeavat menetelmät ovat monimutkaisia ja riskit kasvaa.

Miksi epsi pitää kiinnittää valuvaiheessa?

Ihan hyvä kirjoitti:

Miksi epsi pitää kiinnittää valuvaiheessa?

Ettei se lähde tuulen mukana! Kts. Villapainajainen :))))

Eiköhän se seinä ja lattia toimi aivan samoin periaattein. Kyllä seinään voi aivan huoletta laittaa betonin kanssa muovieristettä, paljon turvallisemmin, kuin villoja ja varsinkin orgaanisia villoja.
Eristäminen sitten taas säästää energian kulutusta ja betoni on hyvin ilmatiivistä. Muovieristeillä saadaan myös säästettyä talon painoa ja samalla paalukuormia tai maaperän kuormitusta.
Muovieristeet ovat hyvin ylivoimaisia: Keveitä, lahoamattomia ja mätänemättömiä.
Uretaanit ja solupolystyreeni eristeet ovat kehittyneitä, sekä keveinä tarvitsevat huomattavan vähän raaka-aineita. Pelkällä kivimateriaalilla ei pysty edes täyttämään nykyisiä energian säästön vaatimuksia, kyllä eristeitä tarvitaan ja myös muualle, kuin lattian alle.
Maalämmöt ja muut kertoimet vaikuttavat ainoastaan ET lukuun, eivät lompakosta lähtevään rahavirtaan, eristystä tarvitaan ja runsaasti.

Tietoa on kirjoitti:

Eiköhän se seinä ja lattia toimi aivan samoin periaattein. Kyllä seinään voi aivan huoletta laittaa betonin kanssa muovieristettä, paljon turvallisemmin, kuin villoja ja varsinkin orgaanisia villoja.
Eristäminen sitten taas säästää energian kulutusta ja betoni on hyvin ilmatiivistä. Muovieristeillä saadaan myös säästettyä talon painoa ja samalla paalukuormia tai maaperän kuormitusta.
Muovieristeet ovat hyvin ylivoimaisia: Keveitä, lahoamattomia ja mätänemättömiä.
Uretaanit ja solupolystyreeni eristeet ovat kehittyneitä, sekä keveinä tarvitsevat huomattavan vähän raaka-aineita. Pelkällä kivimateriaalilla ei pysty edes täyttämään nykyisiä energian säästön vaatimuksia, kyllä eristeitä tarvitaan ja myös muualle, kuin lattian alle.
Maalämmöt ja muut kertoimet vaikuttavat ainoastaan ET lukuun, eivät lompakosta lähtevään rahavirtaan, eristystä tarvitaan ja runsaasti.

Lue lisää

Aivan turhaa eps-ratkaisujen provoa vailla mitään todellisuusperää. Erittäin riskialtis tuote niin rakennusvaiheessa, kuin käytännössäkin... Ympäristöasioita unohtamatta. Massivikiviseinä on aina todelliselta energian kulutukseltaan parempi. Paperilla muovieristeellä varustettu on toki parempi, mutta tuo paperi onkin vain muodollisuus. Kyllä kokemus ja historiatieto aina yhden EU:ssa luodun direktiivin voittaa. Massiivibetoniseinä ei tarvitse mitään lisäeristettä, sillä se on fakta ja niin rakennetaan 20% Suomen kivitaloista edelleen. Näissä eps-eristeisissä taloissa on samaa typeryyttä kuin massiivihirsitalojen lisäeristämisessä, joissa niissäkin rakenteet ovat vain kärsineet asiasta.

Mutta totuus... kirjoitti:

Aivan turhaa eps-ratkaisujen provoa vailla mitään todellisuusperää. Erittäin riskialtis tuote niin rakennusvaiheessa, kuin käytännössäkin... Ympäristöasioita unohtamatta. Massivikiviseinä on aina todelliselta energian kulutukseltaan parempi. Paperilla muovieristeellä varustettu on toki parempi, mutta tuo paperi onkin vain muodollisuus. Kyllä kokemus ja historiatieto aina yhden EU:ssa luodun direktiivin voittaa. Massiivibetoniseinä ei tarvitse mitään lisäeristettä, sillä se on fakta ja niin rakennetaan 20% Suomen kivitaloista edelleen. Näissä eps-eristeisissä taloissa on samaa typeryyttä kuin massiivihirsitalojen lisäeristämisessä, joissa niissäkin rakenteet ovat vain kärsineet asiasta.

Lue lisää

Sehän on sama mitä sinne seinään tunget, kun vaikutus kokonaisenergian kulutukseen on 17 prosenttia. Määräykset täytetään kompensaatiolaskennalla.
Enemmän eristettä kattoon ja lattiaan. Puulämmitys hyötykerroin 0,5 tai maalämpö tuotto kerroin 1/3.
Seinät voi tehdä vaikka vanhoista filteistä ja läpi menee. Miksihän sitten 80 prosenttia kivitaloista tehdään seiniltään eristettynä ?
Se on täyttä jaskaa, ettei eristeitä tarvita, ne ovat jo hyvin vanha keksintö, Savonlinna on sitten erikseen.
Virolaiset myyköön tuotteensa vaikka Afrikkaan, mutta eristävät huonosti sielläkin ja jäähdytyskuluja riittää.

Betoni ja muovi kirjoitti:

Sehän on sama mitä sinne seinään tunget, kun vaikutus kokonaisenergian kulutukseen on 17 prosenttia. Määräykset täytetään kompensaatiolaskennalla.
Enemmän eristettä kattoon ja lattiaan. Puulämmitys hyötykerroin 0,5 tai maalämpö tuotto kerroin 1/3.
Seinät voi tehdä vaikka vanhoista filteistä ja läpi menee. Miksihän sitten 80 prosenttia kivitaloista tehdään seiniltään eristettynä ?
Se on täyttä jaskaa, ettei eristeitä tarvita, ne ovat jo hyvin vanha keksintö, Savonlinna on sitten erikseen.
Virolaiset myyköön tuotteensa vaikka Afrikkaan, mutta eristävät huonosti sielläkin ja jäähdytyskuluja riittää.

Lue lisää

Se on Olavinlinna :)

Olet tietämätön kirjoitti:

Se on Olavinlinna :)

Edellinen kirjoittaja osui asian ytimeen, eristäminen alentaa myös kesäisin jäähdytyksen kustannuksia, sekä myös nopeuttaa sitä.
Ennenvanhaankin kaupunkien paksuseinäisistä kivitaloista muutettiin kesällä viileämmälle maaseudulle, ainoastaan köyhät hikoilivat ikkunat auki puolen metrin tiiliseinän sisäpuolella.
Riitti monenmoista propelia ja tuuletinta, jotta kuumuuden kesti. Enää ei tarvitse, kun eristeet on keksitty ja toimivat kaikkialla moitteetta.
Koko ET luku on kovin vääristävä , kaikkihan me ollaan omakotitaloissamme sähkölämmittäjiä vähintään 10 000 kWh:n edestä, mikä menee käyttösähköksi ja muuttuu lopulta lämmöksi.
Puulämmittäjiäkin olemme vain jos jaksaminen klapia hieroa takkaan tai pannuun, sitä ei sitten valvo kukaan.
Sitten on vielä tämä kustannuspuoli, saakohan rahojaan koskaan takaisin investoimalla huippusummia lämmitysjärjestelmiin taloon, jonka kulutus on muutenkin vain 10 - 20 prosenttia 70 luvun talosta ?
Eristäminen on edullisin tapa säästää energiaa ja siihen on nykyisin edulliset tuotteet olemassa.

Eriste n:o 1 kirjoitti:

Edellinen kirjoittaja osui asian ytimeen, eristäminen alentaa myös kesäisin jäähdytyksen kustannuksia, sekä myös nopeuttaa sitä.
Ennenvanhaankin kaupunkien paksuseinäisistä kivitaloista muutettiin kesällä viileämmälle maaseudulle, ainoastaan köyhät hikoilivat ikkunat auki puolen metrin tiiliseinän sisäpuolella.
Riitti monenmoista propelia ja tuuletinta, jotta kuumuuden kesti. Enää ei tarvitse, kun eristeet on keksitty ja toimivat kaikkialla moitteetta.
Koko ET luku on kovin vääristävä , kaikkihan me ollaan omakotitaloissamme sähkölämmittäjiä vähintään 10 000 kWh:n edestä, mikä menee käyttösähköksi ja muuttuu lopulta lämmöksi.
Puulämmittäjiäkin olemme vain jos jaksaminen klapia hieroa takkaan tai pannuun, sitä ei sitten valvo kukaan.
Sitten on vielä tämä kustannuspuoli, saakohan rahojaan koskaan takaisin investoimalla huippusummia lämmitysjärjestelmiin taloon, jonka kulutus on muutenkin vain 10 - 20 prosenttia 70 luvun talosta ?
Eristäminen on edullisin tapa säästää energiaa ja siihen on nykyisin edulliset tuotteet olemassa.

Lue lisää

Täyttä roskaa tuo että olisi vain 1/7 70-luvun talosta. Samaa roskaa on se että ilman aktiivista lämmitysmuotoa Suomessa voisi päästä 20kWh/m2 lämmitysenergian kulutukseen (eli pelkällä ostosähköllä). Suomessa ei tuollaista talo ole eikä tule, piste.

Faktaa on myös se että taloudellisesti ja asumismukavuudellisesti paras tapa rakentaa edelleen vähänkään isompi omakotitalo (esim 200m2 ->) on rakentaa määräysten mukaisin eristepaksuuksin ja laittaa maalämpö. Maalämmön lisäkustannukset vs suora sähkö on reilun kymppitonnin kun näyttää passiivirakentajat laittavan jo vähintään tuon summan lisäeristeisiin ja eivät luonnollisestikaan mitenkään pääse lähellekään maalämpötalon kulutuslukemia ilman 17 asteen sisälämpöjä, halkosavottaa ja/tai pakkosaunomista.

Mddmdmdd kirjoitti:

Täyttä roskaa tuo että olisi vain 1/7 70-luvun talosta. Samaa roskaa on se että ilman aktiivista lämmitysmuotoa Suomessa voisi päästä 20kWh/m2 lämmitysenergian kulutukseen (eli pelkällä ostosähköllä). Suomessa ei tuollaista talo ole eikä tule, piste.

Faktaa on myös se että taloudellisesti ja asumismukavuudellisesti paras tapa rakentaa edelleen vähänkään isompi omakotitalo (esim 200m2 ->) on rakentaa määräysten mukaisin eristepaksuuksin ja laittaa maalämpö. Maalämmön lisäkustannukset vs suora sähkö on reilun kymppitonnin kun näyttää passiivirakentajat laittavan jo vähintään tuon summan lisäeristeisiin ja eivät luonnollisestikaan mitenkään pääse lähellekään maalämpötalon kulutuslukemia ilman 17 asteen sisälämpöjä, halkosavottaa ja/tai pakkosaunomista.

Lue lisää

70 luvulla 200 m² taloon tilattiin öljyä vuodessa 3000 - 4000 litraa, käyttöveteen siitä meni noin neljännes. Lisäksi tietysti vielä lämmitettiin hehkulampuilla, helloilla, jääkaapeilla, putkitelevisioilla jne...
Jos nyt tehtäisiin öljylämmitys Passiivitaloon, menisi käyttöveteen suurin piirtein sama 500 - 700 litraa, mutta lämmitykseen vain 300 - 400 litraa. Hukkalämmön määräkin joka lämmöksi muuttuu on laskenut valaistus ym. Tekniikan kehittyessä.
Jotta laskelmat avautuvat on 100 litraa öljyä suurin piirtein sama kuin 1000 kWh.
2020 joka on varsin pian , tulee uuden omakotitalon olla lähes nollaenergiatalo, nyt ei missään nimessä ole minkäänlaista järkeä tehdä heti vanhentuvaa taloa, arvon säilymisen vuoksi.
Maalämpöhän on oiva vaihtoehto, mutta hyvä eristäminen ei haittaa sitäkään. Todellisuudessa hyvä eristäminen ei paljonkaan maksa ja työn kustannuksia se ei oikeastaan lisää lainkaan. Kapillaarikatko sepelikin on ajettuna kuutiohinnaltaan solupolystyreenin kanssa samaa luokkaa ja samalla myös rakenteet kevenevät. 10 - 20 cm puhallusvillaa kattoon, melko minimikustannus. Seinäharkkoja kivitaloon saa 0.09 U-arvoilla jo samaan hintaan kuin puolta vähemmän eristäviä jne...
Passiivitalon kustannuskasvu on ylimainostettua, kustannukset kertyvät kyllä enemmänkin sisustuksen puolelta.
Passiivitalon määritelmä on lämmitysenergian kulutus korkeintaan 20 kWh/m²/v ja tällaisia taloja alkaa Suomessakin olla jo satoja, joten ei mikään mahdottomuus. Väritelevisiokin keksittiin vaikka sitä paljon aikanaan epäiltiinkin ja jo nyt Teslan sähköauto kulkee yhdellä latauksella jo 500 km, akkujen takuun olessa 8 vuotta.
Maalämpöä ei nyt ihan kymppitonnilla saa, kun vaatii kombressorin lisäksi paljon oheistekniikkaa. Vesikiertoa kiertovesipumppuineen, varaajia, huoltokaivoja porauksineen jne...
Maalämpömiehellä sitten kuluu käyttösähköä käytön verran ja se muuttuu lämmöksi kuten muillakin puu- tai sähkölämmittäjillä. Nykyisin yleisten sähkökatkosten aikaan paremmin eristetty talo pysyy merkittävästi pidempään lämpimänä, mutta maalämpö pysähtyy. Maalämpöratkaisuissa sähkökatkokset ja jännitepiikit aiheuttavat yleisesti hankalia ja joskus kalliitakin ongelmia, voi jopa kerralla paukahtaa menoiksi jopa vuoden lämmityssäästöt.
Puulämmitys takalla taitaa kuitenkin olla niitä varmatoimisimpia ja sekin varalämmitysjärjestelmä tarvitaan investointina kuitenkin.
Hyvä ja ilmatiivis eristäminen on aina eduksi ja normitaloja tekevät vain rakennusliikkeet, pieni kustannussäästö ja paremmat katteet mielessään.

Eristäminen eduksi kirjoitti:

70 luvulla 200 m² taloon tilattiin öljyä vuodessa 3000 - 4000 litraa, käyttöveteen siitä meni noin neljännes. Lisäksi tietysti vielä lämmitettiin hehkulampuilla, helloilla, jääkaapeilla, putkitelevisioilla jne...
Jos nyt tehtäisiin öljylämmitys Passiivitaloon, menisi käyttöveteen suurin piirtein sama 500 - 700 litraa, mutta lämmitykseen vain 300 - 400 litraa. Hukkalämmön määräkin joka lämmöksi muuttuu on laskenut valaistus ym. Tekniikan kehittyessä.
Jotta laskelmat avautuvat on 100 litraa öljyä suurin piirtein sama kuin 1000 kWh.
2020 joka on varsin pian , tulee uuden omakotitalon olla lähes nollaenergiatalo, nyt ei missään nimessä ole minkäänlaista järkeä tehdä heti vanhentuvaa taloa, arvon säilymisen vuoksi.
Maalämpöhän on oiva vaihtoehto, mutta hyvä eristäminen ei haittaa sitäkään. Todellisuudessa hyvä eristäminen ei paljonkaan maksa ja työn kustannuksia se ei oikeastaan lisää lainkaan. Kapillaarikatko sepelikin on ajettuna kuutiohinnaltaan solupolystyreenin kanssa samaa luokkaa ja samalla myös rakenteet kevenevät. 10 - 20 cm puhallusvillaa kattoon, melko minimikustannus. Seinäharkkoja kivitaloon saa 0.09 U-arvoilla jo samaan hintaan kuin puolta vähemmän eristäviä jne...
Passiivitalon kustannuskasvu on ylimainostettua, kustannukset kertyvät kyllä enemmänkin sisustuksen puolelta.
Passiivitalon määritelmä on lämmitysenergian kulutus korkeintaan 20 kWh/m²/v ja tällaisia taloja alkaa Suomessakin olla jo satoja, joten ei mikään mahdottomuus. Väritelevisiokin keksittiin vaikka sitä paljon aikanaan epäiltiinkin ja jo nyt Teslan sähköauto kulkee yhdellä latauksella jo 500 km, akkujen takuun olessa 8 vuotta.
Maalämpöä ei nyt ihan kymppitonnilla saa, kun vaatii kombressorin lisäksi paljon oheistekniikkaa. Vesikiertoa kiertovesipumppuineen, varaajia, huoltokaivoja porauksineen jne...
Maalämpömiehellä sitten kuluu käyttösähköä käytön verran ja se muuttuu lämmöksi kuten muillakin puu- tai sähkölämmittäjillä. Nykyisin yleisten sähkökatkosten aikaan paremmin eristetty talo pysyy merkittävästi pidempään lämpimänä, mutta maalämpö pysähtyy. Maalämpöratkaisuissa sähkökatkokset ja jännitepiikit aiheuttavat yleisesti hankalia ja joskus kalliitakin ongelmia, voi jopa kerralla paukahtaa menoiksi jopa vuoden lämmityssäästöt.
Puulämmitys takalla taitaa kuitenkin olla niitä varmatoimisimpia ja sekin varalämmitysjärjestelmä tarvitaan investointina kuitenkin.
Hyvä ja ilmatiivis eristäminen on aina eduksi ja normitaloja tekevät vain rakennusliikkeet, pieni kustannussäästö ja paremmat katteet mielessään.

Lue lisää

Näytä nyt vaikka alkuun viiden talon kulutuslukemat jos niitä kerran on satoja. Itse olen kahlannut kaikki mahdolliset netin ja lehtien raportit enkä ole saanut yhtään edes kovin lähelle 20kWh/m2 tulosta kun kaikki muuttujat on "kirjoitettu auki" eli otettu huomioon sisälämpötilan vaikutus, poltettujen puun määrä, aurinkokeräimet, savukaasujen talteenotto jne ja käyttösähkön kulutus on arvioitu realistisesti tai mitattu. Muutenkin löytyy paljon lupauksia ja visioita mutta kun projekti on valmis, ei kulutuslukemia tulekaan esille, koska ne ei kestä lupausten päivänvaloa.

Ja kyllä esim meillä maalämmön lisäkustannus vrt suorasähkö oli aika lailla tasan kymppitonni. Lattialämmitys tulisi joka tapauksessa, samoin käyttövesivaraaja. Eli lisäkustannukset olivat: pumppu 5000e, reikä 5000e. Asennukset ja pientarvikkeet olisi tarvinnut myös jollain tavalla pumputtomassa talossa hoitaa. Lisäksi käytämme maaviileää viilennykseen, joka olisi pitänyt hoitaa esim ilpillä muuten. Joten 10t on hyvin lähellä totuutta.

Mitä eristeiden hintaan tulee niin esim 20cm lisäkerros XPS:ää alapohjaan (tällaisen olen nähnyt) vaikka 150m2 pohjalla maksaa olevaan taloon maksaa noin 3500- 4000e rahteineen (6e/m2/50mm) ilman asennusta.

Ja nimenomaan työpuolella tiivis talo vaatii paljon. Varsinkin jos on muovipussiyläpohja.

Bbbkjhc kirjoitti:

Näytä nyt vaikka alkuun viiden talon kulutuslukemat jos niitä kerran on satoja. Itse olen kahlannut kaikki mahdolliset netin ja lehtien raportit enkä ole saanut yhtään edes kovin lähelle 20kWh/m2 tulosta kun kaikki muuttujat on "kirjoitettu auki" eli otettu huomioon sisälämpötilan vaikutus, poltettujen puun määrä, aurinkokeräimet, savukaasujen talteenotto jne ja käyttösähkön kulutus on arvioitu realistisesti tai mitattu. Muutenkin löytyy paljon lupauksia ja visioita mutta kun projekti on valmis, ei kulutuslukemia tulekaan esille, koska ne ei kestä lupausten päivänvaloa.

Ja kyllä esim meillä maalämmön lisäkustannus vrt suorasähkö oli aika lailla tasan kymppitonni. Lattialämmitys tulisi joka tapauksessa, samoin käyttövesivaraaja. Eli lisäkustannukset olivat: pumppu 5000e, reikä 5000e. Asennukset ja pientarvikkeet olisi tarvinnut myös jollain tavalla pumputtomassa talossa hoitaa. Lisäksi käytämme maaviileää viilennykseen, joka olisi pitänyt hoitaa esim ilpillä muuten. Joten 10t on hyvin lähellä totuutta.

Mitä eristeiden hintaan tulee niin esim 20cm lisäkerros XPS:ää alapohjaan (tällaisen olen nähnyt) vaikka 150m2 pohjalla maksaa olevaan taloon maksaa noin 3500- 4000e rahteineen (6e/m2/50mm) ilman asennusta.

Ja nimenomaan työpuolella tiivis talo vaatii paljon. Varsinkin jos on muovipussiyläpohja.

Lue lisää

Olet tyypillinen maalämpöuskovainen, ei tule lisäkustannuksia ? Suorasähkölämmitys voidaan toteuttaa kaapeleilla lattiassa tai pattereilla n. 3000 € koko paska.
Eristys säästää energiaa myös maalämpötalossa, ei niitäkään tehdä ilman.
Suorasähkölämmityksessä ei tarvita kiertovesipumppuja, eikä vuotavia vesiletkuja. Unohtamalla autotallin oven auki, ei jäädy verkosto piloille, kuten on käynyt muutamalle maalämpöön turvautuneelle. Mitkään vesipumput eivät toimi ilman käyttösähköä, eikä maalämpö muutenkaan. 10 vuoden sisällä uusit kombressorin ja huonolla tuurilla useamminkin. Asennettaessakaan työ maalämpöön asentamisessa ei ollut ilmaista ja ei myöskään korjauksissa.
Vesikiertoisen lattialämmityksen säätö on työlästä ja aikaa vievää puuhaa ja joka sähkökatkokseen jälkeen laitat pumpun asetukset uusiksi.
Kalkki tukkii putkistosi ja jakotukkisi, rassaat niitä sitten tulevaisuudessa.
Jos lisäkustannukset ja huollontarpeen kestää, niin maalämpö on kyllä hyvä ratkaisu ja energiaa säästyy, ei minulla sitä mitään vataan ole.
Xps eristeen käyttöäsi en ymmärrä, se on tarkoitettu rautateiden ja maanteiden eristämiseen jossa tarvitaan puristuslujuutta. Lattian alla käy hyvin normaali lattia Eps 100 puolta halvempana ja kustannus marginaaliluokkaa, kun täyttösepeli samalla vähenee eristyspaksuuden verran.
Laskelmasi on tehty periaatteella tilasto emävale, älä hyvä mies petä itseäsi.
Energian kulutuksen laskenta on kuitenkin varsin yksinkertaista ja kyllä se jo Suomessakin osataan. Se tietysti on puute, että harvalla on tietoa käyttösähkön ja lämmityssähkön suhteesta, koska on vain yksi mittari.
Hukkalämpö joka lämmittää Passiivitalossa , lämmittää myös maalämpötalossa ja se ei olekkaan aivan vähän nykyisessä tekniikkapainoitteisessa yhteiskunnassa. Se lämpö ei ole lämpöpumpun tuottamaa, kuten usein kuvitellaan.
Laskelmissa on lähdettävä talon lämmityksen tarpeesta ja sen mukaan sitten päätetään kuinka paljon on eri järjestelmien takaisinmaksuaika.
Eristämisen kustannus on koko talossa noin kahden prosentin luokkaa ja se on huoltovapaata, sekä melkein ikuista. Mitä enemmän sähkön hinta tai energian hinta nousee, sitä kannattavammaksi eristäminen tulee.
Nyt ei todellakaan ole järjen hiventäkään tehdä normitaloa ja säästää eristämišessä. Ilmatiiveys on itsestään selvyys kaikessa rakentamisessa, sillä vältetään myös liian yleisiä kosteusvaurioita.
Kivirakenteisen katonkin saa tehdä, jos rahaa on ylimääräistä, mutta kattotuoleillakin saadaan aivan toimivia kattorakenteita. Ehkä tärkeämpää on tehdä taloon kunnon suojaavat räystäät meidän ilmastossamme.

Eristäminen kannattaa kirjoitti:

Olet tyypillinen maalämpöuskovainen, ei tule lisäkustannuksia ? Suorasähkölämmitys voidaan toteuttaa kaapeleilla lattiassa tai pattereilla n. 3000 € koko paska.
Eristys säästää energiaa myös maalämpötalossa, ei niitäkään tehdä ilman.
Suorasähkölämmityksessä ei tarvita kiertovesipumppuja, eikä vuotavia vesiletkuja. Unohtamalla autotallin oven auki, ei jäädy verkosto piloille, kuten on käynyt muutamalle maalämpöön turvautuneelle. Mitkään vesipumput eivät toimi ilman käyttösähköä, eikä maalämpö muutenkaan. 10 vuoden sisällä uusit kombressorin ja huonolla tuurilla useamminkin. Asennettaessakaan työ maalämpöön asentamisessa ei ollut ilmaista ja ei myöskään korjauksissa.
Vesikiertoisen lattialämmityksen säätö on työlästä ja aikaa vievää puuhaa ja joka sähkökatkokseen jälkeen laitat pumpun asetukset uusiksi.
Kalkki tukkii putkistosi ja jakotukkisi, rassaat niitä sitten tulevaisuudessa.
Jos lisäkustannukset ja huollontarpeen kestää, niin maalämpö on kyllä hyvä ratkaisu ja energiaa säästyy, ei minulla sitä mitään vataan ole.
Xps eristeen käyttöäsi en ymmärrä, se on tarkoitettu rautateiden ja maanteiden eristämiseen jossa tarvitaan puristuslujuutta. Lattian alla käy hyvin normaali lattia Eps 100 puolta halvempana ja kustannus marginaaliluokkaa, kun täyttösepeli samalla vähenee eristyspaksuuden verran.
Laskelmasi on tehty periaatteella tilasto emävale, älä hyvä mies petä itseäsi.
Energian kulutuksen laskenta on kuitenkin varsin yksinkertaista ja kyllä se jo Suomessakin osataan. Se tietysti on puute, että harvalla on tietoa käyttösähkön ja lämmityssähkön suhteesta, koska on vain yksi mittari.
Hukkalämpö joka lämmittää Passiivitalossa , lämmittää myös maalämpötalossa ja se ei olekkaan aivan vähän nykyisessä tekniikkapainoitteisessa yhteiskunnassa. Se lämpö ei ole lämpöpumpun tuottamaa, kuten usein kuvitellaan.
Laskelmissa on lähdettävä talon lämmityksen tarpeesta ja sen mukaan sitten päätetään kuinka paljon on eri järjestelmien takaisinmaksuaika.
Eristämisen kustannus on koko talossa noin kahden prosentin luokkaa ja se on huoltovapaata, sekä melkein ikuista. Mitä enemmän sähkön hinta tai energian hinta nousee, sitä kannattavammaksi eristäminen tulee.
Nyt ei todellakaan ole järjen hiventäkään tehdä normitaloa ja säästää eristämišessä. Ilmatiiveys on itsestään selvyys kaikessa rakentamisessa, sillä vältetään myös liian yleisiä kosteusvaurioita.
Kivirakenteisen katonkin saa tehdä, jos rahaa on ylimääräistä, mutta kattotuoleillakin saadaan aivan toimivia kattorakenteita. Ehkä tärkeämpää on tehdä taloon kunnon suojaavat räystäät meidän ilmastossamme.

Lue lisää

Ei mun tarvitse uskoa. Riittää kun katson sähkölaskua, 9000kWh kokonaiskulutus vuodelta, 22 sisälämpö, kesällä viilennys, klapiakaan ei ole poltettu, 2010 määräysten standardieristevahvuudet. Käyttösähkön osuus noin 5500-6000. 246brm2 ja 2krs.

Mutta joo, niitä linkkejä kiitos?

Gsxhhkll kirjoitti:

Ei mun tarvitse uskoa. Riittää kun katson sähkölaskua, 9000kWh kokonaiskulutus vuodelta, 22 sisälämpö, kesällä viilennys, klapiakaan ei ole poltettu, 2010 määräysten standardieristevahvuudet. Käyttösähkön osuus noin 5500-6000. 246brm2 ja 2krs.

Mutta joo, niitä linkkejä kiitos?

Lue lisää

Juu, ei ole uskonasia! Todella riittää kun katson sähköraporttia, 11000kWh kokonaiskulutus, sisälämpö 20,5-22,5 (huonekohtainen ohjaus), kesäviilennys, ei tulisijaa, hyvin eristetty ja laadukkaasti tehty (=tiivis, mitattu 0,3). Käyttösähköä 4000-5000. 202brm2/800m3 ja 3krs. Vettä mitttarin mukaan reilu 150m3.

qazxswedc kirjoitti:

Juu, ei ole uskonasia! Todella riittää kun katson sähköraporttia, 11000kWh kokonaiskulutus, sisälämpö 20,5-22,5 (huonekohtainen ohjaus), kesäviilennys, ei tulisijaa, hyvin eristetty ja laadukkaasti tehty (=tiivis, mitattu 0,3). Käyttösähköä 4000-5000. 202brm2/800m3 ja 3krs. Vettä mitttarin mukaan reilu 150m3.

Lue lisää

Edellä joku väitti ettei Passiivitaloa voi oikeasti tehdä, tässähän on jo kaksi taloa, joiden energian kulutus on lähes puolet vielä passiivitaloakin pienempi !
Kyllä eristäminen ja ilmatiiveys on tärkeää todistetusti.
Molemmat esimerkit ovat vielä sähkölämmittäjiä 1,7 kertoimella energiatodistuksissa.
Saunakin heillä varmaan on ja klapejakaan ei kulu yhtään, olemmeko jo miltei keksimässä ikiliikkujan ?

Styroksia menee kymmeniä kuutioita pieniinkin taloihin alapohjan eristeisiin. Asu sinä vain vuokralla ...

Energiasta jupinaa...
Meillä toistaiseksi toteutunut 60kwh/brm2 kaikki talon ostoenergiat.
Seinät 2003 normin mukaiset, samoin akkunat ja yläpohjassa 45cm villaa, 4 hengen perhe. Tiiveys ilmeisesti kohtalainen osatekijä maalämmön kaverina.

(passiivitalo yms. termistö ihan potaskaa, samoin nykyiset e-luku höpinät)

raksaaja-sh kirjoitti:

Energiasta jupinaa...
Meillä toistaiseksi toteutunut 60kwh/brm2 kaikki talon ostoenergiat.
Seinät 2003 normin mukaiset, samoin akkunat ja yläpohjassa 45cm villaa, 4 hengen perhe. Tiiveys ilmeisesti kohtalainen osatekijä maalämmön kaverina.

(passiivitalo yms. termistö ihan potaskaa, samoin nykyiset e-luku höpinät)

Lue lisää

Energiasta tosiaan, meillä tuota 60kWh/brm2 luokkaa kanssa kaikki ostoenergia, tosin ilman maalämpöä tai takkaa.

Termit on termejä, toteutunut ratkaisee.

Mitä sovellutusta piti tehdä ?

Ei rak.mest kirjoitti:

Mitä sovellutusta piti tehdä ?

Sehän on yhtä sovellusta koko EPS-talon tekeminen... vamoin kuin kaikkien valuharkkoratkaisujen. Sutta tulee vaan toimittajat (Lakka, Lammi, Passiivitalo yms.) nostelevat vain käsiään... "mutku me myydään vain harkkoja. Tehkää niillä mitä osaatte" -mentaliteetti kaikilla näillä valloillaan... ja kuka maksaa

artisti maksaa kirjoitti:

Sehän on yhtä sovellusta koko EPS-talon tekeminen... vamoin kuin kaikkien valuharkkoratkaisujen. Sutta tulee vaan toimittajat (Lakka, Lammi, Passiivitalo yms.) nostelevat vain käsiään... "mutku me myydään vain harkkoja. Tehkää niillä mitä osaatte" -mentaliteetti kaikilla näillä valloillaan... ja kuka maksaa

Lue lisää

Bisneksenä on järkevintä jättää tietämättömälle kuluttajalle kaikki vastuu ja myydä vain kappaletavaraa ja arvioita asennuksesta. Niin kauan kuin niitä ostetaan niin myyjiä riittää.

öiyf kirjoitti:

Bisneksenä on järkevintä jättää tietämättömälle kuluttajalle kaikki vastuu ja myydä vain kappaletavaraa ja arvioita asennuksesta. Niin kauan kuin niitä ostetaan niin myyjiä riittää.

Lue lisää

Näinhän noissa Lammin tarjouksissa rivien välissä lukee.

Hyvä... te itse ja säästä. Hieno homma. Kaikki vaan eivät halua tehdä itse tai säästää sillä. Jotkut vain haluavat rakennuttaa haluamansa talon haluamaansa paikkaan ja muuttaa siihen asumaan. Se maksaa varmaankin sen 50t€ enemmän kuin itse väkertäminen, mutta mitä sitten???

onhan niitäkin kirjoitti:

Hyvä... te itse ja säästä. Hieno homma. Kaikki vaan eivät halua tehdä itse tai säästää sillä. Jotkut vain haluavat rakennuttaa haluamansa talon haluamaansa paikkaan ja muuttaa siihen asumaan. Se maksaa varmaankin sen 50t€ enemmän kuin itse väkertäminen, mutta mitä sitten???

Lue lisää

Halustahan se ei tavallisella jäbällä ole kiinni, vaan rahasta. Jos on varaa ostaa avaimet käteen ja rahaa löytyy, niin siitä vaan.
Talon rakentaminen voidaan laskea kahteen osaan, tavaran hankinta ja työ. Molemmissa hartiapankki rakentajilla on mahdollisuus säästää, avaimet käteen ostajalla ei kummassakaan.
On selvää, että niin taitavat rakentajat ovat vähissä että kaikki hommat hoituu ja eri palveluita joudutaan hankkimaan ostopalveluina.
Rakentamisen suurin kustannus on verot ja veroluontoiset maksut, omasta työstä ei vielä veroteta. Avaimet käteen kauppiaan täytyy verot maksaa voitoistaan ja tuskin tätä kauppaa ilman voittoja tehdään. Lisää ongelmaa kasaantuu Suomen avaimet käteen kauppiaille vielä uudesta harmaan työn poistamisen kampanjasta, kun kaikki myös Virolaiset työntekijät on ilmoitettava kuukausittain verottajalle.
Harmaan talouden selvä väheneminen näkyy kyllä hyvinkin paljon nousevina rakennuskustannuksina ja hyvinvointivaltio ottaa omansa.
50 000 € on paljon rahaa siellä rakentamisen loppupäässä ja ei riitä lähellekkään kun puhutaan kivitalon rakentamisesta, jota avaimet käteen tuskin saa alle puolen miljoonan, yleensä lähempänä miljoonaa todellisuudessa.
Kyllä hartiapankki rakentaminen on edullista ja tuntityönä teettäminenkin urakkaa reilusti halvempaa. Rakennusmies haluaa tienata urakalla vähintään 20 prossaa enemmän, kuten me kaikki muutkin taatelin tallaajat tässä yhteiskunnassa.
Lapio vaan käteen hienohelmat ja 100 000 € säästyy vähintään. Talonsa saa myös myydä parin vuoden välein verovapaasti laillisesti, ei ole vihattua harmaata taloutta.

Tein itse säästin kirjoitti:

Halustahan se ei tavallisella jäbällä ole kiinni, vaan rahasta. Jos on varaa ostaa avaimet käteen ja rahaa löytyy, niin siitä vaan.
Talon rakentaminen voidaan laskea kahteen osaan, tavaran hankinta ja työ. Molemmissa hartiapankki rakentajilla on mahdollisuus säästää, avaimet käteen ostajalla ei kummassakaan.
On selvää, että niin taitavat rakentajat ovat vähissä että kaikki hommat hoituu ja eri palveluita joudutaan hankkimaan ostopalveluina.
Rakentamisen suurin kustannus on verot ja veroluontoiset maksut, omasta työstä ei vielä veroteta. Avaimet käteen kauppiaan täytyy verot maksaa voitoistaan ja tuskin tätä kauppaa ilman voittoja tehdään. Lisää ongelmaa kasaantuu Suomen avaimet käteen kauppiaille vielä uudesta harmaan työn poistamisen kampanjasta, kun kaikki myös Virolaiset työntekijät on ilmoitettava kuukausittain verottajalle.
Harmaan talouden selvä väheneminen näkyy kyllä hyvinkin paljon nousevina rakennuskustannuksina ja hyvinvointivaltio ottaa omansa.
50 000 € on paljon rahaa siellä rakentamisen loppupäässä ja ei riitä lähellekkään kun puhutaan kivitalon rakentamisesta, jota avaimet käteen tuskin saa alle puolen miljoonan, yleensä lähempänä miljoonaa todellisuudessa.
Kyllä hartiapankki rakentaminen on edullista ja tuntityönä teettäminenkin urakkaa reilusti halvempaa. Rakennusmies haluaa tienata urakalla vähintään 20 prossaa enemmän, kuten me kaikki muutkin taatelin tallaajat tässä yhteiskunnassa.
Lapio vaan käteen hienohelmat ja 100 000 € säästyy vähintään. Talonsa saa myös myydä parin vuoden välein verovapaasti laillisesti, ei ole vihattua harmaata taloutta.

Lue lisää

Minä rakennutin kivitalon avaimet käteen. 170 m2 Vantaalle. Kaikki kustannukset 437t€. Projektinjohtoyritys veti koko homman. Talopaketin toimittajan määrittelimme me. Nyt asutaan jo kovaa vauhtia ja käsiä ei olla liattu. Talotoimittaja hoiti osuutensa hienosti ja projo oman hommansa. Myydessä tästä saisi 550t ecua. Kaikkiaan kannattava juttu!

meillä kyllä onnistu kirjoitti:

Minä rakennutin kivitalon avaimet käteen. 170 m2 Vantaalle. Kaikki kustannukset 437t€. Projektinjohtoyritys veti koko homman. Talopaketin toimittajan määrittelimme me. Nyt asutaan jo kovaa vauhtia ja käsiä ei olla liattu. Talotoimittaja hoiti osuutensa hienosti ja projo oman hommansa. Myydessä tästä saisi 550t ecua. Kaikkiaan kannattava juttu!

Lue lisää

Omalla työllä saavuttaa säästöjä jos rakentaminen on kokopäivätyötä. Iltarakentaminen päivätöiden jälkeen varmasti nostaa kustannuksia ja moninkertaistamalla rakennusajan.
Jos omaa työllä meinaa säästää todella pitää myös olla alan ammattilainen.
Jos nämä kaksi ehtoa ei täyty on kuyllä järkevintä rakennuttaa talo ammattilaisilla.
Runko vesikattovalmiiksi ja siitä sisätyöt ja tekniikat urakoilla.
Rakennusaikataulu on mukavan nopea, vastuut ja takuut talolle toimivat ja kustannuksia säästyy.

ikkllo kirjoitti:

Omalla työllä saavuttaa säästöjä jos rakentaminen on kokopäivätyötä. Iltarakentaminen päivätöiden jälkeen varmasti nostaa kustannuksia ja moninkertaistamalla rakennusajan.
Jos omaa työllä meinaa säästää todella pitää myös olla alan ammattilainen.
Jos nämä kaksi ehtoa ei täyty on kuyllä järkevintä rakennuttaa talo ammattilaisilla.
Runko vesikattovalmiiksi ja siitä sisätyöt ja tekniikat urakoilla.
Rakennusaikataulu on mukavan nopea, vastuut ja takuut talolle toimivat ja kustannuksia säästyy.

Lue lisää

Juuri näin. Monesti näin tulee kokonaosuutena myös halvempi kuin nysväämällä jos siihen ei ole aikaa tai osaamista. Vesikattoon rakennettu ratkaisu yhdeltä toimittajalta on paras vaihtoehto. Useimmiten myös edullisin jos kaikki todelliset kulut ja ajansäästön laskee yhteen. Tyhmä turhaan rehkii, fiksu pääsee vähemmällä.

Eiköhän se ole jokaisen oma asia kuinka monta toimittajaa talonsa toteuttamiseen tarvitsee. Ikkunat ja ovet voi aivan hyvin ostaa itse valmistajalta, kuten kattotuolit tai tiilikatteenkin.
Logistiikka se ongelma tuntuu olevan ja hoituu paljon paremmin kun itse sitä hoitaa.
Ei tarvitse rakennustuotteita metsissä pressun alla säilytellä, vaan tulevat silloin kun tilaa.
Tuota olen aina ihmetellyt miksi puhutaan rakentamisesta vesikattoon, taitaa olla myyntimiesten juttuja.
Runko on juuri se mikä on paljon helpompi tehdä, kuin sisustus joka vaatii kädentaitoja. Itse palkkaan sisustusta tekemään yleensä ammattilaisen ja rungon teen itse ja säästän.
Pihatyöt sitten teen taas itse koska rahat on yleensä silloin vähissä.
Olen tehnyt 4 taloa ja vielä ehkä yhden kaksi puusta ja kaksi kivitaloa. Seuraavaksi melko varmaan käytän Eps-harkkoja, kiinnostaa.

Verottomana myynti kirjoitti:

Eiköhän se ole jokaisen oma asia kuinka monta toimittajaa talonsa toteuttamiseen tarvitsee. Ikkunat ja ovet voi aivan hyvin ostaa itse valmistajalta, kuten kattotuolit tai tiilikatteenkin.
Logistiikka se ongelma tuntuu olevan ja hoituu paljon paremmin kun itse sitä hoitaa.
Ei tarvitse rakennustuotteita metsissä pressun alla säilytellä, vaan tulevat silloin kun tilaa.
Tuota olen aina ihmetellyt miksi puhutaan rakentamisesta vesikattoon, taitaa olla myyntimiesten juttuja.
Runko on juuri se mikä on paljon helpompi tehdä, kuin sisustus joka vaatii kädentaitoja. Itse palkkaan sisustusta tekemään yleensä ammattilaisen ja rungon teen itse ja säästän.
Pihatyöt sitten teen taas itse koska rahat on yleensä silloin vähissä.
Olen tehnyt 4 taloa ja vielä ehkä yhden kaksi puusta ja kaksi kivitaloa. Seuraavaksi melko varmaan käytän Eps-harkkoja, kiinnostaa.

Lue lisää

EPS-veivarin huru-juttuja. Jos toimittaja ei pysty ammattilaisena toimittamaan vesikattoon asti edes, niin sitten ei PYSTY!!! Ja sinä taas amatöörinä pystyt hoitamaan urakat, logistiikan jne.??? Sitä paitsi runko on se vaikein ja riskialtein kohta kivitalossa. Jos muuta väittää, ei ole koskaan rakentanut.

tampiolle kirjoitti:

EPS-veivarin huru-juttuja. Jos toimittaja ei pysty ammattilaisena toimittamaan vesikattoon asti edes, niin sitten ei PYSTY!!! Ja sinä taas amatöörinä pystyt hoitamaan urakat, logistiikan jne.??? Sitä paitsi runko on se vaikein ja riskialtein kohta kivitalossa. Jos muuta väittää, ei ole koskaan rakentanut.

Lue lisää

Jos talotoimitusta ei saa vesikattovalmiiksi yhdellä sopimukslla syynä on rakenteen ja työmaalogistiikan monimutkaisuus ja tietenkin se, että rungolle ei tarvitse antaa mitään takuita.
Kaikki vastuu on helpompi siirtää kuluttajalleja myydä kappaletavaraa hyvällä katteella talopakettitoimittajan logon alla.

alkkoi kirjoitti:

Jos talotoimitusta ei saa vesikattovalmiiksi yhdellä sopimukslla syynä on rakenteen ja työmaalogistiikan monimutkaisuus ja tietenkin se, että rungolle ei tarvitse antaa mitään takuita.
Kaikki vastuu on helpompi siirtää kuluttajalleja myydä kappaletavaraa hyvällä katteella talopakettitoimittajan logon alla.

Lue lisää

Olet asian ytimessä!!! Juuri siksi tässäkin keskustelussa valuharkkotoimijat yrittävät liputtaa hartiapankkirakentamisen nimeen. Muuten kun niitä ei saa kaupaksi. Syy on se, että kukaan urakoitsija ei suostu niitä sitovaan hintaan tekemään. Liian virherkkä ja monimutkainen rakenne.

Työttömät eivät tee mitään taloja

nkjlnkln kirjoitti:

Työttömät eivät tee mitään taloja

Niin onko se työtön joka rakentaa taloa, hyvä kysymys. Kyllä näin vaan paljon väärinkäytetään korvausjärjestelmää.