Viime aikon o ollu paljo irtisanomissii
tai anaki uhkauksii semmosest.
Se o kova paikka kenel vaa.
ja ko tullee satoi samal paikkakunnal.
Itte ole ollu asias molemmmil pualil.
Kerra minu o irtisanottu tyäst,
mut se oli opiskeluaikan,
väliaikast ja sitä tiäsi orottaaki.
Ei se nii paljo kirvelly, mut silti -
kui just mää eikä joku toine?
Voi sit miättii, milt se tuntuu,
ko o velkaa ja perhe elätettävän.
Kerra mää ole sit ollu toisel pualel.
Se miäs oli melkose viinaamenevä,
mut selvipäite iha kelvolline
ja ossaavaki omas tyässäs.
Niist ryyppyputkist tahto tul pitkii
ja rahakki siin tuppas loppuu.
Kerra se sit tuli pyytää ennakkoo
tekemättömist töist, tautis hoitoo.
Tautii olis auttanut vaa leijonalääke
enkä mää halunnu lääkit sitä.
Sano sil suaraa, et ei tipu, me kottii.
Siit se sit valla hermostu.
Se tempas puukkos essii,
pisti se mu kurkulleni poikittai,
Sano viä, et eiks ruppee tullee?
Mää tei pikase kannamuutokse.
Myänsi hänel sit ylimääräse ennako
ja ohjasi lempeesti pois toimistost.
Vähä minnuu hävetti lepsuiluni,
mut joskus olosuhteet vaaatii.
Seuraavan päivän anno sil potkut
ja sano, et mee suhre oli kärsiny
siit puukkojutust severra,
et häne o parempi lähtee.
tai anaki uhkauksii semmosest.
Se o kova paikka kenel vaa.
ja ko tullee satoi samal paikkakunnal.
Itte ole ollu asias molemmmil pualil.
Kerra minu o irtisanottu tyäst,
mut se oli opiskeluaikan,
väliaikast ja sitä tiäsi orottaaki.
Ei se nii paljo kirvelly, mut silti -
kui just mää eikä joku toine?
Voi sit miättii, milt se tuntuu,
ko o velkaa ja perhe elätettävän.
Kerra mää ole sit ollu toisel pualel.
Se miäs oli melkose viinaamenevä,
mut selvipäite iha kelvolline
ja ossaavaki omas tyässäs.
Niist ryyppyputkist tahto tul pitkii
ja rahakki siin tuppas loppuu.
Kerra se sit tuli pyytää ennakkoo
tekemättömist töist, tautis hoitoo.
Tautii olis auttanut vaa leijonalääke
enkä mää halunnu lääkit sitä.
Sano sil suaraa, et ei tipu, me kottii.
Siit se sit valla hermostu.
Se tempas puukkos essii,
pisti se mu kurkulleni poikittai,
Sano viä, et eiks ruppee tullee?
Mää tei pikase kannamuutokse.
Myänsi hänel sit ylimääräse ennako
ja ohjasi lempeesti pois toimistost.
Vähä minnuu hävetti lepsuiluni,
mut joskus olosuhteet vaaatii.
Seuraavan päivän anno sil potkut
ja sano, et mee suhre oli kärsiny
siit puukkojutust severra,
et häne o parempi lähtee.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olet sinä elänyt vaarallista elämää. Onneksi muutit kantaasi ja ilahdutat meitä lukijoita näillä murremuisteluilla.
Hei *m*, ei minun elämäni ole ollut mielestäni kohtuuttoman vaarallista siihen nähden, että jotkut suorastaan tarkoituksella hakevat vaaaroja, vaikkapa vain autollaan tai sitten harrastuksilla kuten vuorikiipeilyllä., yms.
Mutta mitä tuilee työelämän vaaroihin vaikkapa toisten ihmisten kanssa, niin ihmisten mahdollisimman tasapuolinen ja ystävällinen kohtelu jo auttaa paljon.
Muistelen, että näissä kouluampumisissakin on usein olut takana jonkun pitkäaikainen kiusaminen, joka sitten on lopulta räjähtänyt kohdistumaan sivullisiinkiin. Osana tietysti mahdolisuus saada käsiinsä tarvittavat välineet.
Kiitos vastauksestasi ja kaunista syksyä sinulle!
Nykyajan suuria ongelmia kuvattu yksilötasolta, ikään kuin omakohtaisen kokemuksen kautta. Irtisanomiset ovat ongelma, tulivat ne sitten omasta syystä tai syyttä suotta - jonkin korkeamman kiemuran seurauksena. Murrerunosi edustavat palstan parempaa antia.
Gotska-sando, tämäntyyppisiä ongelmia on tavallisen ihmisen paras lähestyä oman kokemuksen kautta, niin tarina saa enemmän lihaa ja verta.
Niin paha kuin ongelma on, maan- ja maailmanlaajuiset näkökulmat on viisaampi jättää hallitukselle.
Mukava, kun tarinani kelpasi. Ja kiitos vastauksestasi!
Eipä vaikea ollu päätöksesi antaa tossua..
minullekko tulee työ kotia ovesta kävellen..
vaikka miten uhattu muutama kerta näitten
vuosien aikana.. en voi samaa tehdä..
en silti pelkää huomista..
Kiitän tee..
Tuo murteesi on ilo lukea!
Hei onija, yhteisiä ovat ongelmat niin meillä kuin monilla muillakin. On onnekas, jos pystyy sulkemaan työpaikakan oven ja samalla kaikki siihen liittyvät huolet, kenellä minkinlaisia. Mutta nähtävästi elämän yksinkertaisuus työasioissa on mennyttä.
Siinä yksi syy, miksi potkut, puolin ja toisin ovat vaikeita; niihin liittyy niin monia asioita niin yrityksen kuin työntekijänkin suhteen.
Antamissani potkuissa olisi nykyään varmaan lähdetty rikosprosessin kautta: laiton uhkaus ja kiristys ja sitä olisi puitu korvausvaatimuksineen ja asianajaneen pari vuotta. Sen jälkeen olisi tuomittu esimies irtisanomisesta ilman lainmukaisia irtisanomisaikoja. Erotettu olisi palautettu tehtäviinsä korvausten kanssa, koska hän omien sanojensa mukaan oli vain korottanut ääntään keskustelussa eikä mistään muusta ollut näyttöä.
Yritä kaikesta huolimatta jaksaa töissä! Mukava kun tarinani kelpaavat.