Koska vene tulee tiensä päähän?

Mainitsemiasi "pommeja" tai raatoja löytyy markkinoilta aina. Sellaisen voi kyllä ostaa, jos tietää mihin ryhtyy ja on halli, missä raadon rakentamista veneeksi voi tulevien talvikausien aikana toteuttaa.

Aikanaan etsin markkinoilta tietoisesti sellaista klassikkovenettä, jonka runko kansi olisivat mahdollisimman hyvässä kunnossa. Kunnotuksen tein itse ja osaksi teetin. Silti tuli ennakoitua kalliimmaksi ja kunnostusprojekti kesti n. 3 vuotta. Vuosia myöhemmin myin veneen, jonka uusi omistaja on yhä tyytyväinen.

Tiedän kyllä tapauksia, joissa veneen ostaja ei ole ostotilanteessa ymmärtänyt hankkivansa aihiota, josta tulee kallis projekti merikelpoiseksi siistiksi purjeveneeksi. Kunnostus voi olla paljon kalliimpi kuin raadon ostohinta. Se oli pointtini.

"Pommilla" tarkoittanet sellaista vanhaa venettä, jota ostaja ei venekuumeessaan tunnista raadoksi tai projektinsa aihioksi. Raato tulisi tunnistaa myytäviä veneitä katsellessa ja tarjota raadosta raadon hinta! Pyydä asiantuntija mukaan tai ulkomailta ostaessasi tilaa ammatti-syrveyor tutkimaan vene.

Jos raatoa myy, kannattaa olla rehellinen ja avoin - jos puhdas omatunto loppuelämäksi merkitsee jotain. Purjehtijat kyllä tapaavat toisensa vielä myöhemminkin. Kiva jos sekä myyjä että ostaja ovat tyytyväisiä...

pommi vai aihio? kirjoitti:

Mainitsemiasi "pommeja" tai raatoja löytyy markkinoilta aina. Sellaisen voi kyllä ostaa, jos tietää mihin ryhtyy ja on halli, missä raadon rakentamista veneeksi voi tulevien talvikausien aikana toteuttaa.

Aikanaan etsin markkinoilta tietoisesti sellaista klassikkovenettä, jonka runko kansi olisivat mahdollisimman hyvässä kunnossa. Kunnotuksen tein itse ja osaksi teetin. Silti tuli ennakoitua kalliimmaksi ja kunnostusprojekti kesti n. 3 vuotta. Vuosia myöhemmin myin veneen, jonka uusi omistaja on yhä tyytyväinen.

Tiedän kyllä tapauksia, joissa veneen ostaja ei ole ostotilanteessa ymmärtänyt hankkivansa aihiota, josta tulee kallis projekti merikelpoiseksi siistiksi purjeveneeksi. Kunnostus voi olla paljon kalliimpi kuin raadon ostohinta. Se oli pointtini.

"Pommilla" tarkoittanet sellaista vanhaa venettä, jota ostaja ei venekuumeessaan tunnista raadoksi tai projektinsa aihioksi. Raato tulisi tunnistaa myytäviä veneitä katsellessa ja tarjota raadosta raadon hinta! Pyydä asiantuntija mukaan tai ulkomailta ostaessasi tilaa ammatti-syrveyor tutkimaan vene.

Jos raatoa myy, kannattaa olla rehellinen ja avoin - jos puhdas omatunto loppuelämäksi merkitsee jotain. Purjehtijat kyllä tapaavat toisensa vielä myöhemminkin. Kiva jos sekä myyjä että ostaja ovat tyytyväisiä...

Lue lisää

"Jos raatoa myy, kannattaa olla rehellinen ja avoin - jos puhdas omatunto loppuelämäksi merkitsee jotain. Purjehtijat kyllä tapaavat toisensa vielä myöhemminkin. Kiva jos sekä myyjä että ostaja ovat tyytyväisiä... "
Tätä juuri tarkoitin!
Tokihan minkä tahansa vehkeen saa kunnostettua uudenveroiseksi jos vain haluaa.

Veneeni voidaan laskea melko uudeksi. Se on nyt 7 vuotias. Minun pitää siis viedä se kaatopaikalle viimeistään 3 vuoden kuluttua. Vene on tällä hetkellä lähes uuden veroinen, joten on se sääli luopua siitä niin äkkiä. Mutta minkäs teet, kun asiantuntijat sanovat sen olevan tiensä päässä. Itse olen kuvitellut sen kestävän pelkällä huolenpidolla vielä toiset 7 vuotta ja sitten tulevat elektroniikan ja purjeiden päivitykset. Voi minua poloista, kun luulin, hyvällä hoidolla pitäväni veneen käyttökelpoisena vielä useita vuosikymmeniä.

C/R kirjoitti:

Veneeni voidaan laskea melko uudeksi. Se on nyt 7 vuotias. Minun pitää siis viedä se kaatopaikalle viimeistään 3 vuoden kuluttua. Vene on tällä hetkellä lähes uuden veroinen, joten on se sääli luopua siitä niin äkkiä. Mutta minkäs teet, kun asiantuntijat sanovat sen olevan tiensä päässä. Itse olen kuvitellut sen kestävän pelkällä huolenpidolla vielä toiset 7 vuotta ja sitten tulevat elektroniikan ja purjeiden päivitykset. Voi minua poloista, kun luulin, hyvällä hoidolla pitäväni veneen käyttökelpoisena vielä useita vuosikymmeniä.

Lue lisää

Tämä aihe on mielenkiintoinen. Tulevaisuudessa yhä useampi 70-luvun vene on peruskunostuksen tarpeessa. Kannattaako homma, riippuu tosiaan monesta seikasta. Tässä hetkellä markkinoita hämää se, että peruskunostettujen veneiden hinnat eivät ole läheskään sillä tasolla, mitä niiden käyttöarvo on.

Kuvitelalan, että joku ostaa vaikka kymppitonnilla 70-luvun tukevasti tehdyn matkaveneen, joka vaatii rungon huolon, uuden koneen, sisustan fiksaamisen patjoineen sekä sähköpuolen päivittämisen. Rahaa hurahtaa helposti päälle parikymppiä. Lopptuloksena voi kuitenkin olla vene, jolla purjehtii parikymmentä vuotta huoleta ja ilman suurempia kustannuksia. Kuinka moni kuitenkaan on valmis maksamaan tällaisestä venestä 30.000 - 35.000? Tuskin kovin moni. Sen sijaan on helpompi ostaa samalla hinnalla uudempi pursi, johon siihenkin joutuu uusimaan vähiontäänkin purjeita, navgaatiolaiteita ja mahdollisesti koneen. Kaliiksi tulee sekin..

Ratkaisevaa on, kuinka pitkään aikoo venettä pitää. Jos tähtäisemessä on esim. 20 vuoden omistus, asiat saavat toisenlaiset mittasuhteet. Itse voisin hyvin kuvitella, että tällöin hankkisin jonkun tarkoituksenmukaisen aihion ja päivittäisin sen mieluisaksi. Aihioista ei kuitenkaan kannata maksaa liikaa..

C/R kirjoitti:

Veneeni voidaan laskea melko uudeksi. Se on nyt 7 vuotias. Minun pitää siis viedä se kaatopaikalle viimeistään 3 vuoden kuluttua. Vene on tällä hetkellä lähes uuden veroinen, joten on se sääli luopua siitä niin äkkiä. Mutta minkäs teet, kun asiantuntijat sanovat sen olevan tiensä päässä. Itse olen kuvitellut sen kestävän pelkällä huolenpidolla vielä toiset 7 vuotta ja sitten tulevat elektroniikan ja purjeiden päivitykset. Voi minua poloista, kun luulin, hyvällä hoidolla pitäväni veneen käyttökelpoisena vielä useita vuosikymmeniä.

Lue lisää

Jos haluat viedä veneesi kaatopaikalle niin sinulla ei ole enää aikaa kuin reilu 2 vuotta. Toki voit viedä sen veneen myös poltettavaksi mutta näitä laitoksia on Suomessa vain kaksi, Paraisilla ja Lappeenranassa.
Voitko sanoa kuka asiantuntija on sanonut että 7 vuotias veneesi on tiensä päässä? Pidä nyt vielä sitä venettäs kuitenkin se 33 vuotta lisää niin varmaan haluat sen jo sitten kierrättää, ehkä silloin on taas hyviä ja halpoja vaihtoehtoja käytettävissä. Tällähetkellä se vielä onnistuu kaatikselle vieden n. 125 € / tonni (siis lujitemuovijäte, muun saa viedä esim. hyötykäyttöasemille ilmaiseksi)!

C/R kirjoitti:

Veneeni voidaan laskea melko uudeksi. Se on nyt 7 vuotias. Minun pitää siis viedä se kaatopaikalle viimeistään 3 vuoden kuluttua. Vene on tällä hetkellä lähes uuden veroinen, joten on se sääli luopua siitä niin äkkiä. Mutta minkäs teet, kun asiantuntijat sanovat sen olevan tiensä päässä. Itse olen kuvitellut sen kestävän pelkällä huolenpidolla vielä toiset 7 vuotta ja sitten tulevat elektroniikan ja purjeiden päivitykset. Voi minua poloista, kun luulin, hyvällä hoidolla pitäväni veneen käyttökelpoisena vielä useita vuosikymmeniä.

Lue lisää

Kyllä sun täytyy se veneesi romuttaa. Palstan huippuasiantuntija näet tietää miten nämä asiat ovat. Kaikki 2000-luvun veneet pitää romuttaa, näin se on.

6+4 kirjoitti:

Kyllä sun täytyy se veneesi romuttaa. Palstan huippuasiantuntija näet tietää miten nämä asiat ovat. Kaikki 2000-luvun veneet pitää romuttaa, näin se on.

Kyllä kaikki 2000 luvun veneetkin pitää joskus romuttaa tai sitten museoida, tai heittää sitten vaan luontoon! Väistämätön tosiasia.

Sailor49 kirjoitti:

Tämä aihe on mielenkiintoinen. Tulevaisuudessa yhä useampi 70-luvun vene on peruskunostuksen tarpeessa. Kannattaako homma, riippuu tosiaan monesta seikasta. Tässä hetkellä markkinoita hämää se, että peruskunostettujen veneiden hinnat eivät ole läheskään sillä tasolla, mitä niiden käyttöarvo on.

Kuvitelalan, että joku ostaa vaikka kymppitonnilla 70-luvun tukevasti tehdyn matkaveneen, joka vaatii rungon huolon, uuden koneen, sisustan fiksaamisen patjoineen sekä sähköpuolen päivittämisen. Rahaa hurahtaa helposti päälle parikymppiä. Lopptuloksena voi kuitenkin olla vene, jolla purjehtii parikymmentä vuotta huoleta ja ilman suurempia kustannuksia. Kuinka moni kuitenkaan on valmis maksamaan tällaisestä venestä 30.000 - 35.000? Tuskin kovin moni. Sen sijaan on helpompi ostaa samalla hinnalla uudempi pursi, johon siihenkin joutuu uusimaan vähiontäänkin purjeita, navgaatiolaiteita ja mahdollisesti koneen. Kaliiksi tulee sekin..

Ratkaisevaa on, kuinka pitkään aikoo venettä pitää. Jos tähtäisemessä on esim. 20 vuoden omistus, asiat saavat toisenlaiset mittasuhteet. Itse voisin hyvin kuvitella, että tällöin hankkisin jonkun tarkoituksenmukaisen aihion ja päivittäisin sen mieluisaksi. Aihioista ei kuitenkaan kannata maksaa liikaa..

Lue lisää

Käytetyn veneen hinnan määrittäminen on vähän hankala homma. Usein hintaa vääristää omistajan tunnesidokset veneeseen. Toisaalta hintaan pyritään vaikuttamaan uusilla varusteilla.

Varusteiden vaikutus hintaan ei aina olekaan ihan yksiselitteinen. Jos ajatellaan, että veneen rungon arvo nyt vuonna 2013 olisi vaikka 10 k€. Veneeseen olisi uusittu vuonna 2003 moottori, johon olisi uponnut 7k€. Purjeet olisi uusittu vuonna 2008, hintaa purjeille olisi tullut 4k€. Veneen arvo ei varmaan kuitenkaan näin ollen ole 21k€.

Voisikohan hinnan määritykseen käyttää jonkinlaista poistologiikkaa, vrt. kaluston arvon vuosittainen poisto kirjanpidosta. 25% poistolla moottorin hinnaksi tosin jäisi ainoastaan vajaa 400€, mikä ei varmaan pidä ihan paikkaansa. Purjeiden kohdalla arvoksi jäisi n. 950€. Ehkä pitäisikin laskea, että mikä on moottorin todennäköinen käyttöaika ja laskea poistoprosentti sen mukaan.

Varusteet voisi luokitella tietyn "elinajan odotteen" mukaan, jolloin hinnan pystyisi periaatteessa laskemaan tietyn kaavan mukaan. Rungon hinnan määrittäminen tekee hommasta vähän mutkikkaamman.

A31 kirjoitti:

Käytetyn veneen hinnan määrittäminen on vähän hankala homma. Usein hintaa vääristää omistajan tunnesidokset veneeseen. Toisaalta hintaan pyritään vaikuttamaan uusilla varusteilla.

Varusteiden vaikutus hintaan ei aina olekaan ihan yksiselitteinen. Jos ajatellaan, että veneen rungon arvo nyt vuonna 2013 olisi vaikka 10 k€. Veneeseen olisi uusittu vuonna 2003 moottori, johon olisi uponnut 7k€. Purjeet olisi uusittu vuonna 2008, hintaa purjeille olisi tullut 4k€. Veneen arvo ei varmaan kuitenkaan näin ollen ole 21k€.

Voisikohan hinnan määritykseen käyttää jonkinlaista poistologiikkaa, vrt. kaluston arvon vuosittainen poisto kirjanpidosta. 25% poistolla moottorin hinnaksi tosin jäisi ainoastaan vajaa 400€, mikä ei varmaan pidä ihan paikkaansa. Purjeiden kohdalla arvoksi jäisi n. 950€. Ehkä pitäisikin laskea, että mikä on moottorin todennäköinen käyttöaika ja laskea poistoprosentti sen mukaan.

Varusteet voisi luokitella tietyn "elinajan odotteen" mukaan, jolloin hinnan pystyisi periaatteessa laskemaan tietyn kaavan mukaan. Rungon hinnan määrittäminen tekee hommasta vähän mutkikkaamman.

Lue lisää

Ehdottamasi laskentamali tuntu järkevältä. Nykyisten dieselien kohdalla elinikäksi voisi laskea 20 vuotta, jolloin vuotuinen poisto olisi 5% uushankintahinnasta. Purjeiden kohdalla aika voi ola lyhyempi, vaikka 10 vuotta ja 10%. Tuolla perusteella saa jo jonkinlaista arviota sijoituksen kannattavuudesta.

Muiden rakenteiden kohdalla peruskonstruktio on olennaisen tärkeä. Jos runko ja suurin osa kansirakennelmista on konstailematonta umpilaminaattia, veneen hengissä pitäminen on huomattavasti yksinkertaisempaa. Kerrosrakenteita voi toki korjata, mutta mitä enemmän niitä on käytetty ja mitä enemmän kosteus on päässyt tekemään tuhojaan, sitä hankalampaa on korjaus. Kostunutta balsasandwich-runkoa tuskin kannattaa alkaa fiksata..

Sama koskee joidenkin veneiden puuosia. Esim. Vindö-pursien puuosien kunnostaminen on vaativaa puuhaa, mikäli kosteus on päässyt irroittamaan liimakerroksia.Ei välttämättä onnistu kotikonstein.

Sailor49 kirjoitti:

Ehdottamasi laskentamali tuntu järkevältä. Nykyisten dieselien kohdalla elinikäksi voisi laskea 20 vuotta, jolloin vuotuinen poisto olisi 5% uushankintahinnasta. Purjeiden kohdalla aika voi ola lyhyempi, vaikka 10 vuotta ja 10%. Tuolla perusteella saa jo jonkinlaista arviota sijoituksen kannattavuudesta.

Muiden rakenteiden kohdalla peruskonstruktio on olennaisen tärkeä. Jos runko ja suurin osa kansirakennelmista on konstailematonta umpilaminaattia, veneen hengissä pitäminen on huomattavasti yksinkertaisempaa. Kerrosrakenteita voi toki korjata, mutta mitä enemmän niitä on käytetty ja mitä enemmän kosteus on päässyt tekemään tuhojaan, sitä hankalampaa on korjaus. Kostunutta balsasandwich-runkoa tuskin kannattaa alkaa fiksata..

Sama koskee joidenkin veneiden puuosia. Esim. Vindö-pursien puuosien kunnostaminen on vaativaa puuhaa, mikäli kosteus on päässyt irroittamaan liimakerroksia.Ei välttämättä onnistu kotikonstein.

Lue lisää

Mikä muka rajoittaa dieselien eliniän 20 vuoteen? Purjeveneiden vuotuisilla käyttötunneilla useimmat ovat vasta juuri sisäänajettuja 20 vuoden iässä. Merivesikään ei edes syövytä makeavesijäähdytettyä moottoria.

4+3= kirjoitti:

Mikä muka rajoittaa dieselien eliniän 20 vuoteen? Purjeveneiden vuotuisilla käyttötunneilla useimmat ovat vasta juuri sisäänajettuja 20 vuoden iässä. Merivesikään ei edes syövytä makeavesijäähdytettyä moottoria.

Lue lisää

Kommentti varmaan lähinnä liittyi siihen, ettei moottori enää tuon jälkeen nosta veneen arvoa merkittävästi.

Tuo väite 5-10 vuoden "suunnitellusta eliniästä" on kyllä täysin tuulesta temmattu. Toki on ihan mahdollista mm. materiaalivahvuuksien vuoksi, etteivät tämän päivän uudet veneet ole vaikkapa 30-vuotiaina yhtä hyvässä iskussa kuin useimmat 80-luvun veneet ovat tänään. Mutta kyllä minä uskallan silti väittää, että vähintään 20 vuotta on nykyistenkin uusien veneiden odotettavissa oleva käyttöikä.

Sailor49 kirjoitti:

Tämä aihe on mielenkiintoinen. Tulevaisuudessa yhä useampi 70-luvun vene on peruskunostuksen tarpeessa. Kannattaako homma, riippuu tosiaan monesta seikasta. Tässä hetkellä markkinoita hämää se, että peruskunostettujen veneiden hinnat eivät ole läheskään sillä tasolla, mitä niiden käyttöarvo on.

Kuvitelalan, että joku ostaa vaikka kymppitonnilla 70-luvun tukevasti tehdyn matkaveneen, joka vaatii rungon huolon, uuden koneen, sisustan fiksaamisen patjoineen sekä sähköpuolen päivittämisen. Rahaa hurahtaa helposti päälle parikymppiä. Lopptuloksena voi kuitenkin olla vene, jolla purjehtii parikymmentä vuotta huoleta ja ilman suurempia kustannuksia. Kuinka moni kuitenkaan on valmis maksamaan tällaisestä venestä 30.000 - 35.000? Tuskin kovin moni. Sen sijaan on helpompi ostaa samalla hinnalla uudempi pursi, johon siihenkin joutuu uusimaan vähiontäänkin purjeita, navgaatiolaiteita ja mahdollisesti koneen. Kaliiksi tulee sekin..

Ratkaisevaa on, kuinka pitkään aikoo venettä pitää. Jos tähtäisemessä on esim. 20 vuoden omistus, asiat saavat toisenlaiset mittasuhteet. Itse voisin hyvin kuvitella, että tällöin hankkisin jonkun tarkoituksenmukaisen aihion ja päivittäisin sen mieluisaksi. Aihioista ei kuitenkaan kannata maksaa liikaa..

Lue lisää

Millä perusteella väität, että peruskunnostettujen 70-luvun veneiden hinnat eivät ole läheskään käyttöarvon tasolla?

Käyttöarvon määrittely tietysti ei ole aivan helppoa, mutta eiköhän sille ole joku syy, ettei kukaan ole halukas maksamaan siitä 20 tonnilla kunnostetusta 10 tonnin veneestä 30 tonnia. Tuskin siitä saisi 20 tonniakaan. Kunnostamalla veneen saa tietysti hyvään käyttökuntoon, tosin erittäin harvoin kunnostus on niin perusteellinen, että vene oikeasti vastaisi selvästi uudempaa venettä. Usein jää heloitus vanhanaikeiseksi, maalipinta haalistuneeksi tms. Mutta kunnostamalla ei saa veneen perussuunnittelua muutettua eli vene on edelleen se mitä se 70-luvulla oli eli ahtaampi ja hitaampi kuin uudemmat.

Tästähän tulee se oikea veneen tiensä päähän tuleminen. Eli vene ei enää ole mielekäs kunnostettava, jos sen kunnostukseen käyttämiä rahoja ei saa edes osin takaisin ja vene ei ominaisuuksiltaan enää vastaa nykyisiä tarpeita. Kyse ei ole siis suoranaisesti siitä, että vene olisi liian huonokuntoinen kunnostettavaksi.

Jos venettä joutuu kunnostamaan yli arvonsa edestä, se ei varmasti ole mielekästä. Ainoa poikkeus tästä tietysti se, että ei ole lainkaan kiinnostunut myynnistä ja syystä tai toisesta pitää juuri ko. veneestä ja vielä juuri ko. yksilöstä. Halvemmalla pääsisi ostamalla jonkun jo kunnostaman veneen.

Joakim_ kirjoitti:

Millä perusteella väität, että peruskunnostettujen 70-luvun veneiden hinnat eivät ole läheskään käyttöarvon tasolla?

Käyttöarvon määrittely tietysti ei ole aivan helppoa, mutta eiköhän sille ole joku syy, ettei kukaan ole halukas maksamaan siitä 20 tonnilla kunnostetusta 10 tonnin veneestä 30 tonnia. Tuskin siitä saisi 20 tonniakaan. Kunnostamalla veneen saa tietysti hyvään käyttökuntoon, tosin erittäin harvoin kunnostus on niin perusteellinen, että vene oikeasti vastaisi selvästi uudempaa venettä. Usein jää heloitus vanhanaikeiseksi, maalipinta haalistuneeksi tms. Mutta kunnostamalla ei saa veneen perussuunnittelua muutettua eli vene on edelleen se mitä se 70-luvulla oli eli ahtaampi ja hitaampi kuin uudemmat.

Tästähän tulee se oikea veneen tiensä päähän tuleminen. Eli vene ei enää ole mielekäs kunnostettava, jos sen kunnostukseen käyttämiä rahoja ei saa edes osin takaisin ja vene ei ominaisuuksiltaan enää vastaa nykyisiä tarpeita. Kyse ei ole siis suoranaisesti siitä, että vene olisi liian huonokuntoinen kunnostettavaksi.

Jos venettä joutuu kunnostamaan yli arvonsa edestä, se ei varmasti ole mielekästä. Ainoa poikkeus tästä tietysti se, että ei ole lainkaan kiinnostunut myynnistä ja syystä tai toisesta pitää juuri ko. veneestä ja vielä juuri ko. yksilöstä. Halvemmalla pääsisi ostamalla jonkun jo kunnostaman veneen.

Lue lisää

Tekemällä tarpeelliset korjaukset itse ja ennenkaikkea ajoissa pääsee helpolla sekä halvalla ja vene kestää miten kauan vaan.

7+14 kirjoitti:

Tuo väite 5-10 vuoden "suunnitellusta eliniästä" on kyllä täysin tuulesta temmattu. Toki on ihan mahdollista mm. materiaalivahvuuksien vuoksi, etteivät tämän päivän uudet veneet ole vaikkapa 30-vuotiaina yhtä hyvässä iskussa kuin useimmat 80-luvun veneet ovat tänään. Mutta kyllä minä uskallan silti väittää, että vähintään 20 vuotta on nykyistenkin uusien veneiden odotettavissa oleva käyttöikä.

Lue lisää

80-luvulla tehtiin todella heikkoja veneitä. Ne ovat lähes kaikki vieläkin käytössä. Nykyisin ei tehdä niin heikkoja kuin erittäin harvoissa poikkeuksissa. Nykyveneet ovat täten käyttökelpoisia vähintään 50 vuotta, eli vähintään riittävän kauan.

4-1 kirjoitti:

80-luvulla tehtiin todella heikkoja veneitä. Ne ovat lähes kaikki vieläkin käytössä. Nykyisin ei tehdä niin heikkoja kuin erittäin harvoissa poikkeuksissa. Nykyveneet ovat täten käyttökelpoisia vähintään 50 vuotta, eli vähintään riittävän kauan.

Lue lisää

Täytyy olla todella poikkeuksellisen heikko rakenne kautta linjan, että rakenteelliset heikkoudet johtaisivat romutukseen. Monissa veneissä on aikojen saatossa ollut heikkouksia, kuten epäonnistuneita kölin tuentoja tai ratkeavia rusteja. Lähes poikkeuksetta sellaiset heikkoudet on niistä korjattu jo siinä iässä, kun venettä on taloudellisesti kannattanut korjata. Nykyveneiden tulevasta käyttöiästä ei noilla perusteilla voi tehdä minkäälaisia päätelmiä.

Mitkäs 80-luvun veneet muuten ovat olleet todella heikkoja mielestäsi?

4-1 kirjoitti:

80-luvulla tehtiin todella heikkoja veneitä. Ne ovat lähes kaikki vieläkin käytössä. Nykyisin ei tehdä niin heikkoja kuin erittäin harvoissa poikkeuksissa. Nykyveneet ovat täten käyttökelpoisia vähintään 50 vuotta, eli vähintään riittävän kauan.

Lue lisää

Olen hiukan eri mieltä noista "todella heikoista". Väitän, että lähes minkä tahansa 80-luvulla (ainakin Pohjoismaissa) tehdyn veneen materiaalivahvuudet ovat järeämpiä kuin tämän päivän veneiden. Toki materiaalilaaduissa on tapahtunut kehitystä ja ehkä työmenetelmissäkin, mutten silti ihan vähällä usko, että jos me voisimme asettaa vaikkapa neliömetrin palan 80-luvun materiaaleilla ja menetelmillä tehtyä laminaattia ja 2010-luvun vastaavanlaisen rinnatusten mekaaniseen rasituskokeeseen, niin jälkimmäinen sitä testiä voittaisi. Kysymys kuuluukin, häviäisikö se niin pahasti, että sen perusteella voisi väittää tällaisesta materiaalista tehdyn veneen kestoiän olevan vain 5-10 vuotta. Itse en usko myöskään siihen.

viisaasti vaivatonta kirjoitti:

Tekemällä tarpeelliset korjaukset itse ja ennenkaikkea ajoissa pääsee helpolla sekä halvalla ja vene kestää miten kauan vaan.

Itse voi tehdä toki paljon, mutta harvempi tekee itse heloja, purjeita ja moottoria, jotka kaikkiin veneisiin joutuu vaihtamaan ennemmin tai myöhemmin. Monessa 70-luvun veneessä moottorin tai purjekerran uusinnan hinta on samaa luokkaa kuin veneen arvo.

mikä päätelmä kirjoitti:

Täytyy olla todella poikkeuksellisen heikko rakenne kautta linjan, että rakenteelliset heikkoudet johtaisivat romutukseen. Monissa veneissä on aikojen saatossa ollut heikkouksia, kuten epäonnistuneita kölin tuentoja tai ratkeavia rusteja. Lähes poikkeuksetta sellaiset heikkoudet on niistä korjattu jo siinä iässä, kun venettä on taloudellisesti kannattanut korjata. Nykyveneiden tulevasta käyttöiästä ei noilla perusteilla voi tehdä minkäälaisia päätelmiä.

Mitkäs 80-luvun veneet muuten ovat olleet todella heikkoja mielestäsi?

Lue lisää

Kirjoita Googleen sana svajköl, saat pitkän listan veneistä, jotka olivat aikoinaan todella heikkoja. 70-luvulla käytettiin runsaasti lasikuitua, mutta 80-luvulla mentiin toiseen äärimmäisyyteen. Nykyveneet ovat varmasti niitä vahvempia.

Mulla on 40 vuotta vanha Päijän soutuvene jolle ei ole koskaan tehty yhtään mitään. Se on edelleen täydin kunnossa heloineen päivineen, airoja on vain mennyt puoli tusinaa. Odotan että se kestää vielä toiset 40 vuotta.

4-1 kirjoitti:

Kirjoita Googleen sana svajköl, saat pitkän listan veneistä, jotka olivat aikoinaan todella heikkoja. 70-luvulla käytettiin runsaasti lasikuitua, mutta 80-luvulla mentiin toiseen äärimmäisyyteen. Nykyveneet ovat varmasti niitä vahvempia.

Lue lisää

Olisit nyt vain antanut niitä esimerkkejä, eikä KVG:tä. Moniko edes niistä aikanaan heikoiksi todetuista on jäänyt jo silloin vahvistamatta, kuten edellä todettiin.

Joakim_ kirjoitti:

Itse voi tehdä toki paljon, mutta harvempi tekee itse heloja, purjeita ja moottoria, jotka kaikkiin veneisiin joutuu vaihtamaan ennemmin tai myöhemmin. Monessa 70-luvun veneessä moottorin tai purjekerran uusinnan hinta on samaa luokkaa kuin veneen arvo.

Lue lisää

Ei niissä enään ajatella veneen myyntiarvoa vaan sen käytettävyyttä. Uudet purjeet ostetaan sitten kun niitä tarvitaan jne.

se lista kirjoitti:

Olisit nyt vain antanut niitä esimerkkejä, eikä KVG:tä. Moniko edes niistä aikanaan heikoiksi todetuista on jäänyt jo silloin vahvistamatta, kuten edellä todettiin.

Onhan näistä ennenkin kirjoiteltu, alla jotain esimerkkejä. Taitavat tosin suurin osa olla 70-luvun skandeja. Omega toki 80-luvulta. Voihan tietty nykyveneidenkin heikkouksia korjailla, ja saada lisää elinikää siinä missä vanhempienkin. Luulen kyllä, että nykyneneissä heikkouksia on vähemmän. Tulevat vain kaikkien tietoon helpommin kuin 70- ja 80-luvulla.

http://www.sailguide.biz/forum2/viewtopic.php?f=3&t=5288&start=75

"Om man tittar lite historiskt på båtar med dålig kölkonstruktion så kommer jag på några gamla (finns säker fler) som poppar upp. Undra hur många insidenter dessa båtar varit med om som inneburit att dom sjunkit, eller vält? 
Båtarna jag tänke på är Murena (svajköl) Becker 27 (svajköl) Albin 79 (svajköl) Scampi (höll ej för grunstötning). Den enda jag vet av egen erfarenhet som hade problem var Scampin, den höll på att sjunka för våra bästa vänner efter grundstötning i ca 6 knop."


http://keskustelu.suomi24.fi/node/11022748

"
Shipman "Svajköl" 28: 

"Shipmanissa kuten monissa 70-luvun veneiden pilssirakenteissa on nykyaikaisempiin sisariin verrattuna enemmän joustavuutta. 70 luvun Shipmanin pilssi on ajan tavan rakennettu ilman kunnon kölitukkeja, eli poikittaisi jäykkääjiä. Tämä ei ole tavanomaisesta poikkeavaa, vaan 70 luvulla veneitä tehtiin niin. Joissain yksilöissä on aika ohut laminaatti, ja Shipman sai Ruotsissa manineen että siinä on "svajköl" - heiluva köli."

"Keulapunkka irtoaa laminaateista aallokossa ja kylki lommahtaa, keulakansi notkuu, laminaatissa kuplia, moottori oikuttelee, köli notkuu. Laadukas, tukevasti rakennettu 70-luvun perusskandi..."

http://m.suomi24.fi/node/10131294

Albin Vega: 

Esim:"Vegan omistajien keskuudessa tiedetään, että mastoa tukeva palkki on heikko rakennelma. Alkuperäisessä, Per Brohallin piirustuksessa on erilainen rakenne, pyöreä holvikaari. Tämä ratkaisu olisi ensimmäisille veneenveistäjille (Larsson Trade, myöh. Albin Marine) tullut liian kalliiksi, ja käytetyksi rakenteeksi tuotantoon tuli suora palkki. Useat Vegan omistajat ovat muuttaneet tämän ja vahvistaneet rakennetta monin tavoin."

Jne, lisää täällä:

http://suomenalbinpurjehtijat.purjehdusportaali.com/purjehdi_vegalla_osa1.php

Omega 36:

"Kurt Gelinin 500 (nykyään kaiketi jo 700) segelbåtar i test kirjoitetaan Omega 36:sta: Svaga tekniska lösningar. Besiktningar visar att laminatet kan vara underdimensionerat i kölpartier och att bottenstocarna lossar. Läckage i ruftaket och propelleraxeln förekommer. Siis kyhyesti, pysy kaukana Omega 36:sta, jos et halua ongelmia tai jos ostat niin älä aja venettä karille!"

http://m.suomi24.fi/node/10721434
"

7+14 kirjoitti:

Olen hiukan eri mieltä noista "todella heikoista". Väitän, että lähes minkä tahansa 80-luvulla (ainakin Pohjoismaissa) tehdyn veneen materiaalivahvuudet ovat järeämpiä kuin tämän päivän veneiden. Toki materiaalilaaduissa on tapahtunut kehitystä ja ehkä työmenetelmissäkin, mutten silti ihan vähällä usko, että jos me voisimme asettaa vaikkapa neliömetrin palan 80-luvun materiaaleilla ja menetelmillä tehtyä laminaattia ja 2010-luvun vastaavanlaisen rinnatusten mekaaniseen rasituskokeeseen, niin jälkimmäinen sitä testiä voittaisi. Kysymys kuuluukin, häviäisikö se niin pahasti, että sen perusteella voisi väittää tällaisesta materiaalista tehdyn veneen kestoiän olevan vain 5-10 vuotta. Itse en usko myöskään siihen.

Lue lisää

Olen uusinut paljon osia 80-luvun veneeseen.

On erittäin vaikea, usein mahdoton, löytää uusia osia, jotka rakenteeltaan ja materiaalivahvuuksiltaan vastaisivat 25--30 vuotta vanhoja osia.

Uusimisen sijaan olenkin päätynyt korjauttamaan monia vanhoja osia.

Purjeet ja elektroniikka ovat parantuneet tuossa ajassa, lähes kaikki muu on huonontunut. Valitettavasti.

Käykääpä oikein ajatuksella läheltä tutkimassa vaikka 70-luvun lopun Swania. Kuka voisi väittää, että nykypursi olisi jostakin kohtaa laadukkaampaa työtä?

Ehkä kalliin nykypurren omistaja?

Huonoksi muuttuu kirjoitti:

Olen uusinut paljon osia 80-luvun veneeseen.

On erittäin vaikea, usein mahdoton, löytää uusia osia, jotka rakenteeltaan ja materiaalivahvuuksiltaan vastaisivat 25--30 vuotta vanhoja osia.

Uusimisen sijaan olenkin päätynyt korjauttamaan monia vanhoja osia.

Purjeet ja elektroniikka ovat parantuneet tuossa ajassa, lähes kaikki muu on huonontunut. Valitettavasti.

Käykääpä oikein ajatuksella läheltä tutkimassa vaikka 70-luvun lopun Swania. Kuka voisi väittää, että nykypursi olisi jostakin kohtaa laadukkaampaa työtä?

Ehkä kalliin nykypurren omistaja?

Lue lisää

Kerro joku esimerkki noista vanhoista osista.

Swanit ovat aika kaukainen esimerkki useimmille. Ne ovat aina olleet uutena tolkuttoman kalliita, hinnaltaan 2-5 kertaisia suomalai4sten tyypillisesti valitsemiin veneisiin nähden.

Toki nykyään Suomessa on jo paljon Swaneja, jotka ovat ostettu ulkomailta "takaisin". Usein noihin on jouduttu tekemään suuria investointeja, kuten runkon lasikuituruttokorjaus, tiikkikannen uusinta, kylkien maalaus ja sisustuksen kunnostus. Sen jälkeen ne tietysti ovat hienoja klassikkoveneitä, mutta turha kuvitellakaan saavansa myydessä investointiaan takaisin.

Ovatko nuo 70-luvun lopun Swanit mielestäsi laadukkaampaa työtä kuin uudet Swanit tai Balticit? Ne maksavat käytettynäkin saman kuin vastaavankokoinen uusi "halpis", joten niihin on järjetöntä verrata.

Huonoksi muuttuu kirjoitti:

Olen uusinut paljon osia 80-luvun veneeseen.

On erittäin vaikea, usein mahdoton, löytää uusia osia, jotka rakenteeltaan ja materiaalivahvuuksiltaan vastaisivat 25--30 vuotta vanhoja osia.

Uusimisen sijaan olenkin päätynyt korjauttamaan monia vanhoja osia.

Purjeet ja elektroniikka ovat parantuneet tuossa ajassa, lähes kaikki muu on huonontunut. Valitettavasti.

Käykääpä oikein ajatuksella läheltä tutkimassa vaikka 70-luvun lopun Swania. Kuka voisi väittää, että nykypursi olisi jostakin kohtaa laadukkaampaa työtä?

Ehkä kalliin nykypurren omistaja?

Lue lisää

Tosiaan, mistähän osista on kyse, ja mistä olet korvaavia osia käynyt etsimässä ? Kenties Biltemasta ? Kyllä maailmalta ja Suomestakin saa tilaamalla vaikka kuinka järeitä ja laadukkaita venevarusteita, vain taivas ja tilin saldo ovat rajana. Tietysti on niin, että halvimmat komponentit ovat rimpulampia kuin aikanaan Swaniisi laitetut. Eivät nekään ole 80-luvulla niitä halvimpia ole olleet. Kalliin 80-luvun veneen varusteita tulee nimenomaan verrata kalliisiin nykyveneisiin, eihän vertailussa muuten mitään järkeä ole. Laatu maksaa, niin 80-luvulla kuin nykyisinkin.

Kun 40-vuotta vanha "laatuvene" maksaa suunnilleen yhtä paljon kuin uusi "halpis", vaarana on laittaa ne vertailussa samalle viivalle. Vanhassa veneessä ylläpitokulut ovat ihan toista luokkaa, varsinkin jos haluaa säilyttää varusteiden "laatutason". Toinen kysymys sitten on, mikä on riittävä laatutaso, ja ovatko vanhat kuluneet laatuvarusteet luotettavampia tai parempia kuin uudet, ei aivan niin
laadukkaat.

70- ja 80-luvulta kirjoitti:

Onhan näistä ennenkin kirjoiteltu, alla jotain esimerkkejä. Taitavat tosin suurin osa olla 70-luvun skandeja. Omega toki 80-luvulta. Voihan tietty nykyveneidenkin heikkouksia korjailla, ja saada lisää elinikää siinä missä vanhempienkin. Luulen kyllä, että nykyneneissä heikkouksia on vähemmän. Tulevat vain kaikkien tietoon helpommin kuin 70- ja 80-luvulla.

http://www.sailguide.biz/forum2/viewtopic.php?f=3&t=5288&start=75

"Om man tittar lite historiskt på båtar med dålig kölkonstruktion så kommer jag på några gamla (finns säker fler) som poppar upp. Undra hur många insidenter dessa båtar varit med om som inneburit att dom sjunkit, eller vält? 
Båtarna jag tänke på är Murena (svajköl) Becker 27 (svajköl) Albin 79 (svajköl) Scampi (höll ej för grunstötning). Den enda jag vet av egen erfarenhet som hade problem var Scampin, den höll på att sjunka för våra bästa vänner efter grundstötning i ca 6 knop."


http://keskustelu.suomi24.fi/node/11022748

"
Shipman "Svajköl" 28: 

"Shipmanissa kuten monissa 70-luvun veneiden pilssirakenteissa on nykyaikaisempiin sisariin verrattuna enemmän joustavuutta. 70 luvun Shipmanin pilssi on ajan tavan rakennettu ilman kunnon kölitukkeja, eli poikittaisi jäykkääjiä. Tämä ei ole tavanomaisesta poikkeavaa, vaan 70 luvulla veneitä tehtiin niin. Joissain yksilöissä on aika ohut laminaatti, ja Shipman sai Ruotsissa manineen että siinä on "svajköl" - heiluva köli."

"Keulapunkka irtoaa laminaateista aallokossa ja kylki lommahtaa, keulakansi notkuu, laminaatissa kuplia, moottori oikuttelee, köli notkuu. Laadukas, tukevasti rakennettu 70-luvun perusskandi..."

http://m.suomi24.fi/node/10131294

Albin Vega: 

Esim:"Vegan omistajien keskuudessa tiedetään, että mastoa tukeva palkki on heikko rakennelma. Alkuperäisessä, Per Brohallin piirustuksessa on erilainen rakenne, pyöreä holvikaari. Tämä ratkaisu olisi ensimmäisille veneenveistäjille (Larsson Trade, myöh. Albin Marine) tullut liian kalliiksi, ja käytetyksi rakenteeksi tuotantoon tuli suora palkki. Useat Vegan omistajat ovat muuttaneet tämän ja vahvistaneet rakennetta monin tavoin."

Jne, lisää täällä:

http://suomenalbinpurjehtijat.purjehdusportaali.com/purjehdi_vegalla_osa1.php

Omega 36:

"Kurt Gelinin 500 (nykyään kaiketi jo 700) segelbåtar i test kirjoitetaan Omega 36:sta: Svaga tekniska lösningar. Besiktningar visar att laminatet kan vara underdimensionerat i kölpartier och att bottenstocarna lossar. Läckage i ruftaket och propelleraxeln förekommer. Siis kyhyesti, pysy kaukana Omega 36:sta, jos et halua ongelmia tai jos ostat niin älä aja venettä karille!"

http://m.suomi24.fi/node/10721434
"

Lue lisää

Ja kuitenkin sait jo lainaukseesi lauseen "Laadukas, tukevasti rakennettu 70-luvun perusskandi". Sekä "Useat Vegan omistajat ovat muuttaneet tämän ja vahvistaneet rakennetta monin tavoin."

Tuostahan juuri oli edellä kyse. Nuo heikot kohdat on löydetty ja korjattu liki kaikista yksilöistä jo vuosikymmenet sitten. Jäljelle jäi vain Omega 36 mahdollisesti vältettävänä monien huonojen ratkaisujen takia.

lyhyt lista kirjoitti:

Ja kuitenkin sait jo lainaukseesi lauseen "Laadukas, tukevasti rakennettu 70-luvun perusskandi". Sekä "Useat Vegan omistajat ovat muuttaneet tämän ja vahvistaneet rakennetta monin tavoin."

Tuostahan juuri oli edellä kyse. Nuo heikot kohdat on löydetty ja korjattu liki kaikista yksilöistä jo vuosikymmenet sitten. Jäljelle jäi vain Omega 36 mahdollisesti vältettävänä monien huonojen ratkaisujen takia.

Lue lisää

Nyt meni vähän ohi. Ensinnäkin, en ole nimimerkki "4-1".

Toiseksi, et taida ymmärtää sarkasmia tyylilajina, koska tuo "laadukas, tukevasti rakennettu 70-luvun perusskandi" on juuri sitä.

Entä miksi vuonna 2013 pitää antaa netissä korjausvinkkejä 70-luvun veneisiin, jos melkein kaikki yksilöt on korjattu vuosilymmeniä sitten "kun venettä on ollut taloudellisesti kannattavaa korjata" ? Katso noita albinpurjehijoiden sivuja, on siellä paljon muitakin heikkouksia ja korjausvinkkejä. Tuollaista jos löytyisi nykybavariasta, niin johan täällä kirjoiteltaisiin.

Entä muut listan veneet, miten päädyit siihen, että vain Omega jää jäljelle ? Senkö vuoksi, että moni Vegalla purjehtija on korjannut maston tuennan ?

lyhyt lista kirjoitti:

Ja kuitenkin sait jo lainaukseesi lauseen "Laadukas, tukevasti rakennettu 70-luvun perusskandi". Sekä "Useat Vegan omistajat ovat muuttaneet tämän ja vahvistaneet rakennetta monin tavoin."

Tuostahan juuri oli edellä kyse. Nuo heikot kohdat on löydetty ja korjattu liki kaikista yksilöistä jo vuosikymmenet sitten. Jäljelle jäi vain Omega 36 mahdollisesti vältettävänä monien huonojen ratkaisujen takia.

Lue lisää

Jos 70- ja 80-luvun alun perin huonosti tehdyistä ja varustelluista veneistä saa korjaamalla kelpo veneitä, niin miksi se sama ei onnistusi uudemmillekin, jos tarvetta olisi?

Vanhaa laatua kirjoitti:

Tosiaan, mistähän osista on kyse, ja mistä olet korvaavia osia käynyt etsimässä ? Kenties Biltemasta ? Kyllä maailmalta ja Suomestakin saa tilaamalla vaikka kuinka järeitä ja laadukkaita venevarusteita, vain taivas ja tilin saldo ovat rajana. Tietysti on niin, että halvimmat komponentit ovat rimpulampia kuin aikanaan Swaniisi laitetut. Eivät nekään ole 80-luvulla niitä halvimpia ole olleet. Kalliin 80-luvun veneen varusteita tulee nimenomaan verrata kalliisiin nykyveneisiin, eihän vertailussa muuten mitään järkeä ole. Laatu maksaa, niin 80-luvulla kuin nykyisinkin.

Kun 40-vuotta vanha "laatuvene" maksaa suunnilleen yhtä paljon kuin uusi "halpis", vaarana on laittaa ne vertailussa samalle viivalle. Vanhassa veneessä ylläpitokulut ovat ihan toista luokkaa, varsinkin jos haluaa säilyttää varusteiden "laatutason". Toinen kysymys sitten on, mikä on riittävä laatutaso, ja ovatko vanhat kuluneet laatuvarusteet luotettavampia tai parempia kuin uudet, ei aivan niin
laadukkaat.

Lue lisää

Näin on. Otetaan taas se autovertaus. Ei jonkun 70-80 luvun luksusmersun osia voi verrata uuden Toyotan osiin. Luksusmersussa osat olivat varmasti laadukkaampia, mutta kyllä laadukkaita osia on myös nykyään, mutta hinta on nytkin kallis.

Mace66 kirjoitti:

Näin on. Otetaan taas se autovertaus. Ei jonkun 70-80 luvun luksusmersun osia voi verrata uuden Toyotan osiin. Luksusmersussa osat olivat varmasti laadukkaampia, mutta kyllä laadukkaita osia on myös nykyään, mutta hinta on nytkin kallis.

Lue lisää

Oliko laadukkaampia? Tai mitä tarkoitetaan laadukkaammalla? Noissa taisi olla mm. pneumaattinen keskuslukitus, joka toimii oikein hienostuneesti, jykevät ovet ja pellit, hienot jalopuupaneelit, ensimmäisinä ABS:t ja turvatyynyt jne. Mutta Toyota taitaa olla täysin ylivoimainen luotettavuudessa ja ylläpitokustannuksissa. Varsinkin verrattaessa 2010-luvun Toyotaa 70-80-luvun Mersuun (uutena tai varsinkin vanhana).

70- ja 80-luvulta kirjoitti:

Nyt meni vähän ohi. Ensinnäkin, en ole nimimerkki "4-1".

Toiseksi, et taida ymmärtää sarkasmia tyylilajina, koska tuo "laadukas, tukevasti rakennettu 70-luvun perusskandi" on juuri sitä.

Entä miksi vuonna 2013 pitää antaa netissä korjausvinkkejä 70-luvun veneisiin, jos melkein kaikki yksilöt on korjattu vuosilymmeniä sitten "kun venettä on ollut taloudellisesti kannattavaa korjata" ? Katso noita albinpurjehijoiden sivuja, on siellä paljon muitakin heikkouksia ja korjausvinkkejä. Tuollaista jos löytyisi nykybavariasta, niin johan täällä kirjoiteltaisiin.

Entä muut listan veneet, miten päädyit siihen, että vain Omega jää jäljelle ? Senkö vuoksi, että moni Vegalla purjehtija on korjannut maston tuennan ?

Lue lisää

Jos 70- tai 80-luvun vene ei kestä karilleajoa, luuletko tosiaan löytäväsi vielä yksilön, jota ei kivelle olisi ajettu? Onko se silloin kivellä käynnin takia tullut tiensä päähän, vai onko sille tehty jotain muuta?

Kannelle stepattujen mastojen tuennassa tehdään edelleen jatkuvasti virheitä, kun maston paine ei satukaan juuri sen sinällään tukevan tolpan kohdalle ja kansi säröilee. Ero näiden ongelmien ja noiden vanhusten kanssa on enimmäkseen siinä, että vanhoja tekevät omistajat itse, uudet korjataan telakoilla. Aika luonnollista, kun korjauttaminen maksaisi vanhassa veneen hinnan. Siksi omistajat niistä tietojaan vaihtavat. Uudet veneet taas vaihvat malliaan niin tiheään tahtiin, ettei niitä oikein mihinkään kerry muutamaa yksilöä enempää. Ei niistä tule edes sellaista omistajien keskustelukerhoa. Eikä uuden veneen omistaminen ole edes mikään harrastus, kuten vaikkapa Vegan omistaminen on. Ja Vegasta puheen ollen, se kun joutui tuolle heikkojen listalle. Miksi niinkin moni pienen budjetin pallonkiertäjä valitsee tunnetusti heikon konstruktion?

Ihme vertailua kirjoitti:

Jos 70- ja 80-luvun alun perin huonosti tehdyistä ja varustelluista veneistä saa korjaamalla kelpo veneitä, niin miksi se sama ei onnistusi uudemmillekin, jos tarvetta olisi?

Lue lisää

Siksi, että nykyään optimoidaan veneen rakenne melko tarkkaan ja samoilla perusteilla. Jos siis yksi kohta on heikko, tuppaa koko vene olemaan heikko. Sisämodulitkin ovat mukana laskuissa rakenteellisina elementteinä ja rakenne tietenkin sandwichia. Ennen tehtiin perusratkaisuna niin, jotta varmasti kestää pelkkänä umpilaminaattisena runkona. Mutta paikoin möhlittiin yksityiskohtien kanssa. Osasivat tietenkin myös tupeksia esimerkiksi epätasaisen ruiskulaminoinnin kanssa ja ties mitä muuta.

listan veneet kirjoitti:

Jos 70- tai 80-luvun vene ei kestä karilleajoa, luuletko tosiaan löytäväsi vielä yksilön, jota ei kivelle olisi ajettu? Onko se silloin kivellä käynnin takia tullut tiensä päähän, vai onko sille tehty jotain muuta?

Kannelle stepattujen mastojen tuennassa tehdään edelleen jatkuvasti virheitä, kun maston paine ei satukaan juuri sen sinällään tukevan tolpan kohdalle ja kansi säröilee. Ero näiden ongelmien ja noiden vanhusten kanssa on enimmäkseen siinä, että vanhoja tekevät omistajat itse, uudet korjataan telakoilla. Aika luonnollista, kun korjauttaminen maksaisi vanhassa veneen hinnan. Siksi omistajat niistä tietojaan vaihtavat. Uudet veneet taas vaihvat malliaan niin tiheään tahtiin, ettei niitä oikein mihinkään kerry muutamaa yksilöä enempää. Ei niistä tule edes sellaista omistajien keskustelukerhoa. Eikä uuden veneen omistaminen ole edes mikään harrastus, kuten vaikkapa Vegan omistaminen on. Ja Vegasta puheen ollen, se kun joutui tuolle heikkojen listalle. Miksi niinkin moni pienen budjetin pallonkiertäjä valitsee tunnetusti heikon konstruktion?

Lue lisää

Kerrotko jonkun esimerkin 2000-luvun veneestä, jossa on jouduttu korjaamaan maston tuentaa?

70/80-luvun veneistä löytyy lukuisia esimerkkejä tapauksista, joissa kansi painuu kuopalle, kun ko. kohtaaan laitettu vanerinpala on mädäntynyt pehmeäksi. Itsellekin on sellainen sattunut kohdalla: Dehler 22. Noissa ongelmat ovat nimenomaan tulleet 20-40 vuoden iässä, ei uutena. Seuraava omistaja korjautti tuon, maksoi muistaakseni 1500 €. Samaisessa veneessä myös etustaagin kiinnitys alkoi pettämään samasta syystä. Sen korjasin itse.

siksi ei kirjoitti:

Siksi, että nykyään optimoidaan veneen rakenne melko tarkkaan ja samoilla perusteilla. Jos siis yksi kohta on heikko, tuppaa koko vene olemaan heikko. Sisämodulitkin ovat mukana laskuissa rakenteellisina elementteinä ja rakenne tietenkin sandwichia. Ennen tehtiin perusratkaisuna niin, jotta varmasti kestää pelkkänä umpilaminaattisena runkona. Mutta paikoin möhlittiin yksityiskohtien kanssa. Osasivat tietenkin myös tupeksia esimerkiksi epätasaisen ruiskulaminoinnin kanssa ja ties mitä muuta.

Lue lisää

Kannet ovat käytännössä kaikissa lasikuituveneissä sandwichia. Rungot taas ovat edelleen usein umpilaminaattia ja toisaalta 80-luvulla jo oli hyvin merkittävä osa sandwichia (esim. kaikki Infernot ja FG:t). Onko tuossa edes tapahtunut muutosta?

Joakim_ kirjoitti:

Kerrotko jonkun esimerkin 2000-luvun veneestä, jossa on jouduttu korjaamaan maston tuentaa?

70/80-luvun veneistä löytyy lukuisia esimerkkejä tapauksista, joissa kansi painuu kuopalle, kun ko. kohtaaan laitettu vanerinpala on mädäntynyt pehmeäksi. Itsellekin on sellainen sattunut kohdalla: Dehler 22. Noissa ongelmat ovat nimenomaan tulleet 20-40 vuoden iässä, ei uutena. Seuraava omistaja korjautti tuon, maksoi muistaakseni 1500 €. Samaisessa veneessä myös etustaagin kiinnitys alkoi pettämään samasta syystä. Sen korjasin itse.

Lue lisää

Enpä osaa antaa venetyyppejä erikseen. Mutta useista olen kuullut korjaustelakalla, sinnehän ne tapaukset tiivistyvät. Tyypillisesti tulee hämähäkkejä mastonjalan ympärille. Toiset korjauttaa, toiset antaa olla. Mistä edes tulisi niitä tyyppiviaksi muodostuvia tapauksia, kun mitään mallia ei kolmea enempää oikein maassa ole.

siksi ei kirjoitti:

Siksi, että nykyään optimoidaan veneen rakenne melko tarkkaan ja samoilla perusteilla. Jos siis yksi kohta on heikko, tuppaa koko vene olemaan heikko. Sisämodulitkin ovat mukana laskuissa rakenteellisina elementteinä ja rakenne tietenkin sandwichia. Ennen tehtiin perusratkaisuna niin, jotta varmasti kestää pelkkänä umpilaminaattisena runkona. Mutta paikoin möhlittiin yksityiskohtien kanssa. Osasivat tietenkin myös tupeksia esimerkiksi epätasaisen ruiskulaminoinnin kanssa ja ties mitä muuta.

Lue lisää

"Ennen tehtiin perusratkaisuna niin, jotta varmasti kestää pelkkänä umpilaminaattisena runkona."

Näin tehtiin kun lasikuiturakenne oli uusi, myös tekijöille. Tunnetuimpia esimerkkejä Antinojan S&S 6.6 ja Antillat. Etenkin 80-luvun alku oli jo sitten ihan muuta. Muistelen katsoneeni siihen aikaan venemessuilla jotain paattia, jonka kylkeä peilatessa erottuivat ulkopuolelta runkoon laminoitujen sisustojen ja laipioiden kiinnityskohdat. Olisiko vaneri ollut hiukan kosteampaa ja kuivuessaan vetänyt saumat sisään. Toinen pomminvarma rakenne on lasikuitufolkkari, jossa luokkasääntäjen vuoksi tehtiin kylki ainevahvuudeltaan tosi paksuksi ja vielä limisaumaista jäljitteleväksi.

Mutta yleistyksenä väitteesi on pelkästään sinun (yltiöoptimistinen?) käsityksesi.

70- ja 80-luvulta kirjoitti:

Onhan näistä ennenkin kirjoiteltu, alla jotain esimerkkejä. Taitavat tosin suurin osa olla 70-luvun skandeja. Omega toki 80-luvulta. Voihan tietty nykyveneidenkin heikkouksia korjailla, ja saada lisää elinikää siinä missä vanhempienkin. Luulen kyllä, että nykyneneissä heikkouksia on vähemmän. Tulevat vain kaikkien tietoon helpommin kuin 70- ja 80-luvulla.

http://www.sailguide.biz/forum2/viewtopic.php?f=3&t=5288&start=75

"Om man tittar lite historiskt på båtar med dålig kölkonstruktion så kommer jag på några gamla (finns säker fler) som poppar upp. Undra hur många insidenter dessa båtar varit med om som inneburit att dom sjunkit, eller vält? 
Båtarna jag tänke på är Murena (svajköl) Becker 27 (svajköl) Albin 79 (svajköl) Scampi (höll ej för grunstötning). Den enda jag vet av egen erfarenhet som hade problem var Scampin, den höll på att sjunka för våra bästa vänner efter grundstötning i ca 6 knop."


http://keskustelu.suomi24.fi/node/11022748

"
Shipman "Svajköl" 28: 

"Shipmanissa kuten monissa 70-luvun veneiden pilssirakenteissa on nykyaikaisempiin sisariin verrattuna enemmän joustavuutta. 70 luvun Shipmanin pilssi on ajan tavan rakennettu ilman kunnon kölitukkeja, eli poikittaisi jäykkääjiä. Tämä ei ole tavanomaisesta poikkeavaa, vaan 70 luvulla veneitä tehtiin niin. Joissain yksilöissä on aika ohut laminaatti, ja Shipman sai Ruotsissa manineen että siinä on "svajköl" - heiluva köli."

"Keulapunkka irtoaa laminaateista aallokossa ja kylki lommahtaa, keulakansi notkuu, laminaatissa kuplia, moottori oikuttelee, köli notkuu. Laadukas, tukevasti rakennettu 70-luvun perusskandi..."

http://m.suomi24.fi/node/10131294

Albin Vega: 

Esim:"Vegan omistajien keskuudessa tiedetään, että mastoa tukeva palkki on heikko rakennelma. Alkuperäisessä, Per Brohallin piirustuksessa on erilainen rakenne, pyöreä holvikaari. Tämä ratkaisu olisi ensimmäisille veneenveistäjille (Larsson Trade, myöh. Albin Marine) tullut liian kalliiksi, ja käytetyksi rakenteeksi tuotantoon tuli suora palkki. Useat Vegan omistajat ovat muuttaneet tämän ja vahvistaneet rakennetta monin tavoin."

Jne, lisää täällä:

http://suomenalbinpurjehtijat.purjehdusportaali.com/purjehdi_vegalla_osa1.php

Omega 36:

"Kurt Gelinin 500 (nykyään kaiketi jo 700) segelbåtar i test kirjoitetaan Omega 36:sta: Svaga tekniska lösningar. Besiktningar visar att laminatet kan vara underdimensionerat i kölpartier och att bottenstocarna lossar. Läckage i ruftaket och propelleraxeln förekommer. Siis kyhyesti, pysy kaukana Omega 36:sta, jos et halua ongelmia tai jos ostat niin älä aja venettä karille!"

http://m.suomi24.fi/node/10721434
"

Lue lisää

Lisätään tähän vielä ainakin Diva 39 (hento korsi kauttaaltaan) ja Targa 96 (notkuva keulakansi).

Lujuuslaskentaa kirjoitti:

"Ennen tehtiin perusratkaisuna niin, jotta varmasti kestää pelkkänä umpilaminaattisena runkona."

Näin tehtiin kun lasikuiturakenne oli uusi, myös tekijöille. Tunnetuimpia esimerkkejä Antinojan S&S 6.6 ja Antillat. Etenkin 80-luvun alku oli jo sitten ihan muuta. Muistelen katsoneeni siihen aikaan venemessuilla jotain paattia, jonka kylkeä peilatessa erottuivat ulkopuolelta runkoon laminoitujen sisustojen ja laipioiden kiinnityskohdat. Olisiko vaneri ollut hiukan kosteampaa ja kuivuessaan vetänyt saumat sisään. Toinen pomminvarma rakenne on lasikuitufolkkari, jossa luokkasääntäjen vuoksi tehtiin kylki ainevahvuudeltaan tosi paksuksi ja vielä limisaumaista jäljitteleväksi.

Mutta yleistyksenä väitteesi on pelkästään sinun (yltiöoptimistinen?) käsityksesi.

Lue lisää

Jos laipion tai minkä muun hyvänsä osan laminoi kiinni runkoon jättämättä tilaa laipion ja rungon jäliin, se tulee peilaamaan ulkopuolelta. Näin käy, koska hartsi kovettuessaan kutistuu hieman. Siksi jopa pelkkä rungon sisäpintaan tehty laminointi vetää vanhaa laminaattia mutkalle. Osia kiinni laminoitaessa ilmiö vielä korostuu, koska siinä kuitupitoisuus jää aina huonommaksi kuin runkoa laminoitaessa. Sandwichissa painauma melko todennäköisesti jää sisäkuoreen. Mutta järjettömän paksunkin umpilaminaatin saa peilaamaan ne laipiot, sen suhteen päätelmäsi on väärä.

vanha laminoija kirjoitti:

Jos laipion tai minkä muun hyvänsä osan laminoi kiinni runkoon jättämättä tilaa laipion ja rungon jäliin, se tulee peilaamaan ulkopuolelta. Näin käy, koska hartsi kovettuessaan kutistuu hieman. Siksi jopa pelkkä rungon sisäpintaan tehty laminointi vetää vanhaa laminaattia mutkalle. Osia kiinni laminoitaessa ilmiö vielä korostuu, koska siinä kuitupitoisuus jää aina huonommaksi kuin runkoa laminoitaessa. Sandwichissa painauma melko todennäköisesti jää sisäkuoreen. Mutta järjettömän paksunkin umpilaminaatin saa peilaamaan ne laipiot, sen suhteen päätelmäsi on väärä.

Lue lisää

Aha. Aina oppii uutta. Mutta niissä oikeasti laadukkaissa veneissä en ole huomannut tätä ilmiötä, en myöskään nykyveneissä, en niissäkään, jotka ilmoittavat laminoivansa laipiot kiinni. Ilmeisesti liimaus on parempi menetelmä ainakin tässä mielessä, eikä laatu ulottunut aiemmin tällaisiin seikkoihin perusveneissä

Perunasäkki kirjoitti:

Aha. Aina oppii uutta. Mutta niissä oikeasti laadukkaissa veneissä en ole huomannut tätä ilmiötä, en myöskään nykyveneissä, en niissäkään, jotka ilmoittavat laminoivansa laipiot kiinni. Ilmeisesti liimaus on parempi menetelmä ainakin tässä mielessä, eikä laatu ulottunut aiemmin tällaisiin seikkoihin perusveneissä

Lue lisää

Ei se noin mene, laipiot voi ja pitää laminoida kiinni runkoon. Laipion ja rungon väliin vain pitää jättää rako ja periksi antavaa täytettä. Ja sitten laminoidaan taiten, ettei se pintaan tuleva laminointi vetele pohjalla olevaa. Ja nykyveneethän ovat kaikki sandwichia, jossa on jo sisäärakennettuna se pehmeä väliaine ja laipio laminoidaan varsin ohueen sisäkuoreen.

vanha laminoija kirjoitti:

Ei se noin mene, laipiot voi ja pitää laminoida kiinni runkoon. Laipion ja rungon väliin vain pitää jättää rako ja periksi antavaa täytettä. Ja sitten laminoidaan taiten, ettei se pintaan tuleva laminointi vetele pohjalla olevaa. Ja nykyveneethän ovat kaikki sandwichia, jossa on jo sisäärakennettuna se pehmeä väliaine ja laipio laminoidaan varsin ohueen sisäkuoreen.

Lue lisää

Vetääkö väärinlaminointi sisäkuoren irti väliaineesta?

vanha laminoija kirjoitti:

Ei se noin mene, laipiot voi ja pitää laminoida kiinni runkoon. Laipion ja rungon väliin vain pitää jättää rako ja periksi antavaa täytettä. Ja sitten laminoidaan taiten, ettei se pintaan tuleva laminointi vetele pohjalla olevaa. Ja nykyveneethän ovat kaikki sandwichia, jossa on jo sisäärakennettuna se pehmeä väliaine ja laipio laminoidaan varsin ohueen sisäkuoreen.

Lue lisää

Kumma juttu, että kunnolla tekeminen olisi noin helppoa, mutta siitäkään ei välitetty menneinä vuosina. Taidettiin oikaista monessa muussakin kohdassa tai sitten ei vaan osattu vielä.

voileipä kirjoitti:

Vetääkö väärinlaminointi sisäkuoren irti väliaineesta?

Muodonmuutokset ovat hyvin pieniä, kyllä sandwich ne sietää. Mutta hyvin pienikin muodonmuutos kyllä näkyvästi peilaa kyljen ulkopinnassa.

Pahaa sutta kirjoitti:

Kumma juttu, että kunnolla tekeminen olisi noin helppoa, mutta siitäkään ei välitetty menneinä vuosina. Taidettiin oikaista monessa muussakin kohdassa tai sitten ei vaan osattu vielä.

Lue lisää

Autopuolella Corveteissa ollut aina lasikuitukori, vuodesta 1953 lähtien. Varhaisimmissa oli peilausongelmia mutta se ratkaistiin jo kauan ennen ensimmäistäkään lasikuituskandia.

18+0 kirjoitti:

Autopuolella Corveteissa ollut aina lasikuitukori, vuodesta 1953 lähtien. Varhaisimmissa oli peilausongelmia mutta se ratkaistiin jo kauan ennen ensimmäistäkään lasikuituskandia.

Lue lisää

Sotket nyt kaksi eri asiaa: Corvettessa on vain lasikuitukori, joka on ripustettu teräsrungon päälle. Sen sijaan veneissä on lasikuiturunko, johon kaikki muu on kiinnitetty.

Hakro kirjoitti:

Sotket nyt kaksi eri asiaa: Corvettessa on vain lasikuitukori, joka on ripustettu teräsrungon päälle. Sen sijaan veneissä on lasikuiturunko, johon kaikki muu on kiinnitetty.

Lue lisää

Lasikuitukori sanottiinkin. Varmazti korissa on paljon kiinni laminoituja osiakin eikä se ole vain ulkokuori.

listan veneet kirjoitti:

Jos 70- tai 80-luvun vene ei kestä karilleajoa, luuletko tosiaan löytäväsi vielä yksilön, jota ei kivelle olisi ajettu? Onko se silloin kivellä käynnin takia tullut tiensä päähän, vai onko sille tehty jotain muuta?

Kannelle stepattujen mastojen tuennassa tehdään edelleen jatkuvasti virheitä, kun maston paine ei satukaan juuri sen sinällään tukevan tolpan kohdalle ja kansi säröilee. Ero näiden ongelmien ja noiden vanhusten kanssa on enimmäkseen siinä, että vanhoja tekevät omistajat itse, uudet korjataan telakoilla. Aika luonnollista, kun korjauttaminen maksaisi vanhassa veneen hinnan. Siksi omistajat niistä tietojaan vaihtavat. Uudet veneet taas vaihvat malliaan niin tiheään tahtiin, ettei niitä oikein mihinkään kerry muutamaa yksilöä enempää. Ei niistä tule edes sellaista omistajien keskustelukerhoa. Eikä uuden veneen omistaminen ole edes mikään harrastus, kuten vaikkapa Vegan omistaminen on. Ja Vegasta puheen ollen, se kun joutui tuolle heikkojen listalle. Miksi niinkin moni pienen budjetin pallonkiertäjä valitsee tunnetusti heikon konstruktion?

Lue lisää

"Jos 70- tai 80-luvun vene ei kestä karilleajoa, luuletko tosiaan löytäväsi vielä yksilön, jota ei kivelle olisi ajettu? Onko se silloin kivellä käynnin takia tullut tiensä päähän, vai onko sille tehty jotain muuta? "

Karilleajoja on monenlaisia. Ei kai nyt sellaista venettä ole, joka ei minkäänlaista pohjakosketusta kestäisi. Tai vastaavasti, kaikki saa hajalle kun ajaa kallioon yli 10 solmun nopeudella. Kyse on siitä, että jotkut ovat herkempiä saamaan vuodon pahassa pohjakosketuksessa. Niitä ei välttämättä joka veneen kohdalle tule. Eli ei voi sanoa, että kaikki jonkun tyyppiset veneet olisivat joko vahvistettu tai pohjassa.

Folkkari ei enää ole niin selvästi entry level kuin joskus 40-50 vuotta sitten.

Lasikuitufolkkareita on ollut vasta vuodesta 1976 ja senkin jälkeen puufolkkarit olivat vielä pitkään enemmistönä uusista. Voihan olla, että nuo säilyvät pitkään.

Toisaalta erittäin harva 80-luvun IOR-kisaveneistä on kaatapaikalla, vaikka niissä oli usein eksoottisia/kevyitä rakenteita. Osa noista oli tehty puhtaasti kisaveneiksi ja oikeasti vain muutaman vuoden käyttöä varten, mutta silti ne ovat edelleen vesillä lomakäytössä.

Tästä oon eri mieltä, Kun kunnostat sen folkkarin, niin voit saada sitten folkkarin. Sehän nyky mittapuun mukaan kovin ahdas hidas ja kankea. Toki turvallinen ja kestävä. Silti kovin moni ei sitä kunnosta.

Siksi pienimmillä veneillä on lyhyin käyttöikä. Kunnostuksen panostus ei vain kannata, jos voit liian pienen tai vanhan aikaisen veneen. Siksi rannoilla näkee hylättyjä Helmnsmanneja, rokeja, h- veneitä tai viggeneitä. Seuraavaksi ovat vaarassa tulla hylätyksi hiukan suuremmat finn26 ja sunwind 26-27. Uskoisin, että infernot 28 tai yli, siestat, finnflyerit ja etenkin vielä suuremmat vanhukset esim sirenat ja maestrot purjehtivat pitkään. Näissä on jo sen verran potentiaalia, että niiden kunnostukseen kannattaa satsata.

Itselläni on 50 vuotta vanha Marino. Täysin kunnossa. Olen uusinut patjat, tuulilasin
ja kuomun, sekä muutaman kerran moottori. Tietenkin pessyt ja vahannut vuosittain.
Luin aikoinaan ruotsalaisesta lehdestä että "lasikuidun" / lujitemuovin teoreettinen elinikä on 40.000 vuotta. No tämähän ei päde veneeseen, mutta hyvin hoidettuna ja aikoinaan hyvin tehdyn veneen lopullinen ikä ei vielä tiedetä, koska Suomessa lasikuitua veneissä on löytynyt vasta noin 55 vuotta.

Vähimmällä kyllä pääsee kun ei anna lasikuidun tai väliaineiden vettyä, vaan paikkaa ja vesieristää ajoissa. Silloin runkoa ei tarvitse korjata kuin hyvin vähän koskaan.

"Ei ole suihkua eikä lämmintä vettä, mutta kun on viettänyt lapsuutensa kesät telttaillen ja folkkarilla purjehtien, ei sellaista osaa edes kaivata."

Aika harva kehuskelee sillä, ettei ole lapsuusvuosistaan mihinkää kehittynyt.

1+9 kirjoitti:

"Ei ole suihkua eikä lämmintä vettä, mutta kun on viettänyt lapsuutensa kesät telttaillen ja folkkarilla purjehtien, ei sellaista osaa edes kaivata."

Aika harva kehuskelee sillä, ettei ole lapsuusvuosistaan mihinkää kehittynyt.

Lue lisää

kaiketi siitä näkeekö kehityksenä purjehtimisen mukanaan mökki, vessat, suihkut ym. ym. apuvälinettä apuvälineen perään.

1+9 kirjoitti:

"Ei ole suihkua eikä lämmintä vettä, mutta kun on viettänyt lapsuutensa kesät telttaillen ja folkkarilla purjehtien, ei sellaista osaa edes kaivata."

Aika harva kehuskelee sillä, ettei ole lapsuusvuosistaan mihinkää kehittynyt.

Lue lisää

"Aika harva kehuskelee sillä, ettei ole lapsuusvuosistaan mihinkää kehittynyt."

Niin, tämä lausuntosi antaa kyllä aika hyvän kuvan omasta henkisestä kehityksestäsi. Ei paljon tarvitse kehuskella...

solarium,rollaattori kirjoitti:

kaiketi siitä näkeekö kehityksenä purjehtimisen mukanaan mökki, vessat, suihkut ym. ym. apuvälinettä apuvälineen perään.

Itse pidän asumismukavuuden parantumisen kehityksenä myös purjehduksessa. Se on tullut enimmäkseen venekoon kasvun ohessa, mutta on suunnittelukin muuttunut.

Missäs veneilet, jos kerran virtsassa paattia pidät?

Veikkaan: Jagiksen lähivesillä !

Tunnetusti Bawarian hyysi vuotaa pilssiin, joten onko kyse tästä ?

itä Hellsinkij ? kirjoitti:

Missäs veneilet, jos kerran virtsassa paattia pidät?

Veikkaan: Jagiksen lähivesillä !

Tunnetusti Bawarian hyysi vuotaa pilssiin, joten onko kyse tästä ?

Lue lisää

Jaahas. Taas on pissakakkajuttuja hihittävät typerykset ehtineet pistäytyä täällä kaljabaarista.