Kun lehti putoaa puusta niin miksi se ei putoa suoraan ?
Miksi se leijailee ,onko painovoima kentässä aukkoja?
Miksi se leijailee ,onko painovoima kentässä aukkoja?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Se on niin kevyt pinta-alaansa nähden, joten se leijaillen tuijailee.
Jos ajaa autolla kuoppaan niin keventääkö se iskua jos nostaa takapuoltaan kuopan kohdalla?
Jos hissi putoaa karseaa vauhtia epäkunnossa hissikuilussa, sattuuko alastulo, jos samaan aikaan hyppää?
Jos lentokone menee tuhatta ja sataa ja laukaiset aseen koneen peräpäästä putoaako luoti varpaillesi?
Hahhah, sain multa plussan :)))
Se on siksi, koska matkalla alaspäin löytyy aina joku pahansuopa joka alkaa pelotella ja kuiskimaan että "sä et tiedä mitä siellä alhaalla odottaa... sun kuolema! Maasta olet tullut, ja maaksi sinä jne.." Niin että muut lehdet pelästyy, saavat paniikkikohtauksia ja yrittää vuoroin jarrutella, vuoroin puskea kohti taivasta. Epäilen että haavat ovat syyllisiä tähän paniikin levittämiseen. Ne vapisee kauhusta koko kesän.
Se haapojen havina on uskoakseni yhden suvun syytä, nimittäin rannan suvun.
Sanotaanhan laulussakin että, rannan haapa havisee.
Onko tähtitieteilijä keksinyt pulsaattori koneen?
No sitten ymmärrän, niitä rannan haapoja siis. Heidän lehdet saattavat joutua veteen, eikä pääse edes matojen peitoksi.
MIksi tähtitieteilijä?
Tiesitkö että lypsykoneen pulsaattorin nimi on tykytin? No en tiennyt minäkään. Sehän olisi hyvä nimi sydämelle myös. Runotkin olis kivemmät tyyliin "sinä tahditat tykyttimeni". Tai jos naisilla olisi tykyttimet, miehillä pulsaattorit. Ei, huono idea, sitten olisi ihan sydämetön kansa...
Sinua taitaa todella mietityttää kuolema. Minulle ei kyllä kuoleminen tule mieleen ihan joka käänteessä.
No arveluni asiaan.
Leijaileminen varmaan johtuu ilmavirtauksista. Aina on sen verran tuulen tai lämpöerojen johdosta syntyvää virtausta, että kevyt ja kuvia lehti jää leijaikemaan. Aamulla jos on ollut pakkasyö ja lehdet ovat märkinä jäätyneet ne putoilevat yllättänä suoraan maahan. Katson ilmiötä oamsta ikkunastani.
Onko Rauma paikka missä on ollut inkvisiittoreita koska siellä on Kitukränni?
Ei se kuolema mullekaan tule mieleen joka käänteessä, lehden käänteessä vain :))
Jos välissä ei olisi ilmaa, se tömähtäisi suoraan maahan.
Elikkä siinä leijailu kohdassa on ilmakuoppa? Vai miten se menee?
Ja jos välissä ei olisi ilmaa niin eipä olisi ketään katsomassakaan?
Vai... ;-)
Voihan siihen rakentaa läpinäkyvän tyhjiöputken jos nyt välttämättä haluaa asiaa kokeilla.
Kuoleminen ei ole kenellekään helppo asia.
Ei ainakaan jos sen huomaa.
Kyllä sitä jokainen hanttiin panee aina.
Ja aina on Jesse mukana, höpöttäen menneestä maailmasta.
Siinä se maailma sitten vilahtaa ohitse, kuin kuolleella Lento-kapteenilla.
Oho!
Ja matka alkaa galsaan skrubuun.
Ylös-nousemuskin kyllä tapahtuu aikanaan, kunhan jää-kausi tulee ja mahtava routa ajaa porsaitaan.
H.
Luonto on järjestänyt hienosti asiansa.
Lehti ei ole mikään sokeri tai voipaketti joka vain mätkähtää maahan ja jolloin painovoima ja vetovoimat pääsevät oikeuksiinsa.
Lehdet ovat niin monimuotoisia ja nappaavat olemukseensa helposti tuulen voimat ja virtaukset.
Asun vanhan vaahteran varjossa ja seurailen ikkunasta kuinka vaahteranlehdet putoilevat. Ne kieppuvat ja pyörivät kuin niissä jokaisessa olisi pienet ropelit.
Olisi se aika kauheaa jos kaikki vaahteran lehdet tippuisisvat kuin voipaketti suoraan vaahteran alle... jäisi silloin meiltä haravoijilta haravoinnin ilo kokonaan pois.
Rosaliiin
Sinulla on kaikkein uskottavin selitys, elikkä lehdet leijailee vain ja ainoastaan haravoijien iloksi.
Oih, voih poju-vaan, oivalsit täydellisesti, mitä iloa olisi kaameita lehtikasoja vain puiden alta juoksuttaa kompostiin.
Joku pellepeloton olisi kuitenkin jo keksinyt matrassit joille lehdet tippuisivat ja koneellisesti jotain hienoa tekniikkaa käyttäen lehtikasat vain tiivistettäisiin ja elämä olisi helppoa ja niiiiin yksitoikkoista.
Mutta kun designelämässä ei saa matkia, niin tämä idea on saanut hienosyisen aavistuksen maailmalta, katselin kerran epsanjassa kun oliiveja poimittiin...
Vautsi , oliko siellä leijailevia oliiveja?
Juu, juu, ihan tänne asti, varsinkin ne ihanat,
kylmäpuristetut neitseelliset neitsytöljyt,
extra virgin, kokeileppas,
tulee aivan leijaileva olo kun hieman salattiisi lorautat...
Olen kokeillut ja maistui märälle oljelle ,kumpi on pienempi reikä vai läpi?
Jos lehti tulisi ajas kyljellää ja sivutuulta ei olisi, vastus olisi pienempi ja niin se putoaisi maahan sen enempää leijjailematta.
Kappale, eli lehti on niin kevyt ettei maan vetovoima pysty sitä imaisemaan pystysuoraan olisiko ilma raskaampaa kuinsen lehden massapaino..he fysiikka ei kyllä, ikävä kyllä kuulunut kansakoulun oppimäärään..:)