Millaiset omakotitalot ovat vähiten tai eivät ollenkaan hometaloja? Ja miksi? Itse veikkaisin yhdeksi homeettomaksi puista rintamamiestaloa. Onko talon parempi olla kellariton vai kellarillinen? Kellari siis se kerros joka on maanpinnan alapuolella.
Millaiset oktalot vähiten homeessa?
munatkin homeessa
365986
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
ihan mutuna veikkaisin kyllä pyöröhirsimökkiä täysin avonaisella rossilla, jossa maa-aines on vaihdettu mökin alta. ulkosaunalla ja ulkohuussilla. ja mökki koneellisella poistolla tai talteenottavalla sekä suorasähköpattereilla.
myös talopaketit jotka ovat puurakenteisia villaeristeisiä alapohjasta kattoon on otettu mm. maakosteuden nousu huomioon (rossi tai laatta ilmatilalla).
itse veikkaisin vastavalmistunutta
Sellainen talo mitä ei ole rakennettu sateella ja suojaamattomana.
Kun talossa on metrin räystäät ja metrin sokkeli ja sijaitsee kuivalla kukkulalla eikä märällä pellolla.
Missä ilmanvaihto toimii. Ei ole pakko olla koneellinen ilmanvaihto, myös painovoimainen riittää kunhan toimii.
Eikohän se ole teräspilariperustuksella oleva rakennus jota on pidetty hyvin, esimerkiksi katto ei vuoda ja putket on uusittu ajallaan. Luonnonkiviperustukset toimivat yhtä hyvin kuin teräspaalut, mutta yleensä joku idiootti rappaa ne/korjaa rakoja betonilla jonka seurauksena on kapiläärisen kosteuden nousun alkaminen.
Rossipohja toteutettuna betonilla on huonoin mahdollinen, niissä on ongelmia 80 % varmuudella. Sama päteen maanalaisin kellaritiloin varustettuihin rakennuksiin.
Mutta taas kerran, maassamme on vain hometaloja, sekä niitä jotka eivät VIELÄ ole homeessa!
onpas joku pessimisti :)
Kaikki rintsikat ovat homeessa. Kysymys on vain siitä, ovatko ne niin homeessa, että se haittaa elämää (välttämättä eivät, ellei ole lisäeristetty tai tehty sisälle pesutiloja).
Paras olisi varmaan tolppien päällä asusteleva kivitalo, jonka katossa on kunnolla kulmaa. Eristeenä mielummin "muovia" kuin villaa.
No eiköhän 2000-luvun talot ole pääpiirteisesti kunnossa. Itse ostin 2002 valmistuneen 215 m2 talon toukokuun lopulla. Tehtiin 3500 euron päivän kestäneen tarkistuksen ja talo todettiin terveeksi niinkuin pitikin. Joitan ylläpitoon tulevia huoltotoimenpiteitä listalle kuitenkin tuli....Ja niinhän pitikin ettei turhasta maksettu...
ja sitten otit itseltäsi suihin ...
3500€ päivän katselmuksesta ja raportin kirjoituksesta, joka ei sido raportin kirjoittanutta mihinkään!!! Etkä turhasta maksanut!! Lienet unohtanut ottaa lääkkeesi...
Tuohon hintaan yrityksemme olisi vakuuttanut talosi olevan vankka kuin linnoitus jossa ei ole vettä koskaan käytettykään kosteusvaurioiden välttämiseksi...
Olen näihin päiviin saakka ollut toiveikas suomalaisen kyvystä hoitaa asioitaan ilman holhoojaa, mutta joillekin holhooja näemmä olisi syytä asettaa oman ja perheensä tulevaisuuden vuoksi.
No otin, kun pystyin!
Sellaiset talot ei ole homeessa joissa ei ole koneellista ilmanvaihtoa eikä muoveja
Niin että joku puukoolatulla lattialla varustettu 60-luvun rytökasa sitten olisi kunnossa ;-D?
Eikö 2000-luvun talot juuri olekin niitä pullomaisia nolla-energiataloja jotka on niin tiiviitä että homehtuvat jossain vaiheessa? Liika energiatehokkuus juuri tekee sen homeen.
Pääsääntöisesti mitä uudempi sitä parempia ovat.
Mitä vanhempi talo, sitä todennäköisemmin on homeessa.
Täysin höpöhöpöä. Mitä uudempi ja uudemmalla tekniikalla niin alkaa homeongelmia tulla koska uudet talot on rakennettu liian tiiviiksi. Elisuomeksi sanottuna kun ilma ei kierrä niin kosteus ei poistu. Vanhat rossipohjaiset talot ovat parhaita, ja jos on vielä "luonnollinen ilmanvaihto" niin nou problem! Itse asun 30-luvulla rakennetussa talossa jossa lämmitysmuotona vanhanajan uunit. Kun uuneja lämmittää niin se savuhormi vetää ilmaa ulospäin ja samaan aikaan raitista korvausilmaa tulee sisään ilmanvaihtoaukoista. Eikä muuten ole ongelmia minkäänlaisia.
Vuodoista ne homeet alkaa kasvamaan.
Talo pitääkin olla tiivis ja jokapuolelta muovitettu. Sekin nykyään testataan ettei jää ilmavuotoja. Vanha rossipohja uuneilla olikin hyvä ja se uuni alkoi tietenkin maanpinnasta ei sitä lattian päälle kasattu ja sen takia se lämmitti rossipohjaa . ryömintätilaa ja kosteus ja kylmyys pysyi poissa. Uusissa Kiirunataloissa on rossipohja ja ryömintätila on lämmin.
Pahtien ovat homeessa, "valesokkelilla" varustetut 70-luvun tasakattotalot.. Mitä tiiviimpi raknnus sitä vähemmin tulee homeesta haittoja.. Ei home itiöt tule sisäilmaan jos vaippa on tiivis ja ilmanvaihto toimii..
näin on......... Niinhän sinä luulet. Mutta luule vain.
sellaiset talot on tasan varmoja homepommeja, olivat joko uusia tai remontoituja vanhoja, joissa on jätetty pois pesuhuoneen alaslaskun päälle kuuluva TIIVIS höyrynsulku koska ilman sitä se kostea vesihöyry leviää ympäri kämppä ja nostaa koko asunnon sisäilman kosteusprosenttia homevaara tasolle. ja niinkin uskomattomalta kuin se tuntuukin, niin jopa noin alkeellisia virheitä tehdään aivan uusiin taloihin.
Hyvä vertaus on auto. Ei se ikä ainakaan arvoa nosta. Tulöee iän mukanaan tuomia rasitteita joita vastaan yrittää epätoivoisesti taistella.
Uudempi on parempi ja turvallisempi. Rintamamiestalot on tehty pula-ajan materiaaleista mutta pihoillahan niitä myydäänkin.Eli kannattaa oikeesti miettiäennen ostoa. Jos vielä koukuttaa katso hometalkot.fi
ei se uudempi aina ja automaattisesti ole parempi, toki ikä ei paina mutta urakoitsijoiden hutiloinnit pilaa uudenkin talon. eli huolella pitää katsoa mitä on ostamassa.
rintamamiestaloissa kuten muissakin vanhoissa taloissa taas se hyvä puoli että viat alkaa olla ajettu jo ulos, sikäli kun ei ole myöhemmin huonoilla remonteilla pilattu ja peitelty toimivia rakenteita
Rossipohjainen hirsitalo on paras ja turvallisin ratkaisu.
Siporex ja muut kevytbetonitalot.
Itsellä 57 rakennettu talo, ostopäätökseen vaikutti seuraavat asiat
alkuperäinen peltisaumakatto joka ei ole vuotanut.
tuulettuva vinttitila
kellari täysin auki
sijainti soramaastossa ei pohjavesiongelmia ei vettä kellarissa
asuinkerroksia ei lisäeristetty mistään suunnasta. alkuperäiset ikkunat. pinkopahvit yms
kellariin ei ole pakko mitään rakentaa mutta on mielestäni todella hyvä että perustukset on ns tarkastettavissa eivätkä yhteydessä asuintiloihin. niin ei haise kellarissakaan yhtään mikään, tosin kellari on eristetty oikeaoppisesti ulkopuolelta ja salaojat ja rännivedet menee sinne minne pitääkin. kellari myös suodattaa radonin hyvin pois asumistiloista, toisin kuin maanvaraiset systeemit. radonit on mitattu ja menee reilusti alle uusien talojen arvojen.
ei haise home eikä olla oltu koko asumis aikana kertaakaan kipeitä. kop, kop
tuttavapiirissä on näitä maavaraisia rivitaloasujia ja jokaisessa kämpässä on jotain hajua ja tunkkaisuutta. varsinkin nyt kun on ollut hiukka kosteita nämä syksyt.
Terveeseen taloon ei kuulu mitkään ylimääräiset hajut,
Sauna on kellaritiloissa ja talon toisessa päässä kellari, jossa säilyy koko talven syksyllä ostetut perunat.
Niin peruskysymys lienee se kunnossapito. Uusikin alkaa ongelmataloksi muuttua jos on oiottu ja huolto/tarkkailu laimin lyödään. Katselinpa tuossa 80 luvun tiilitaloa kun on katto vihreänä sammalta. Eipä ole omistaja kattoa katsellut. Mut kukas sitä nyt taivaalle tähyäisi….
Eli huollot ja se pienet askartee pitäävanhemmankin hyvänä
Meillä on 60-ja 70-lukujen vaihteessa rakennettu pikkutalo. En tiedä rakentamisesta niin paljon, että osaisin seinien rakenteita kuvailla, mutta kuulemma tärkein syy siihen, että hometta ei ole, on se, että talo on hiekkamaalla, entisen järven aluetta. Vaikka on kellari, hometta ei ole. Purueriste välikatossa, mineriittiseinät. Ei ole sisälle rakennettua kylppäriä eikä edes vessaa - rakennamme sellaisen, mutta se tulee verannan viereen omaan tilaansa, eristetty ja omalla ilmanvaihdolla varustettu. Mitään remontteja eivät edelliset omistajat tehneet, onneksi. Tästä on mukava nikkaroida vähitellen ihan viihtyisä koti.
Entinen kotitaloni oli rintamamiestalo, jossa väärin tehdyt eristykset ja vuotava katto aiheuttivat niin pahan homeongelman, että se on oikeastaan asumiskelvoton.
Talo joka on rakennettu ilman yhtäkään puunkalikkaa, tai muutakaan mätänevää tavaraa käyttäen on hometurvallinen.
Turvallisia rakennusaineita ovat: Metallit, betoni, lasi, muovit, kivi, harkot, styrox, uretaanivaahdot, lasivilla, kivivilla, tiilet, ja muut ei-orgaaniset aineet.
No ei kyllä ole hometurvallinen HAH! Olen asunut Espanjassa ja Englannissa vuosia, pelkästään harkoista tai tilistä tehdyissä taloissa ja sairastuin aika pahasti... Kanarialla satoi ehkä pari kertaa vuodessa, mutta talo veti heti seinät mustille homepilkuille, joita piti sitten kloriitilla pestä pois. Sain joka kerta keuhkoputkentulehduksen, kun satoi. Englannissa talo oli homeessa yltä, päältä ja keskeltä. Sain astman, joka ei ole enää parantunut.
Parhaat rakennukset ovat löytyneet Suomesta. Nyt asun 2010-luvulla kuivalle paikalle rakennetussa puutalossa. Sokkelia on metrin verran. Sisäilma on ihanaa. Mikään ei haise, ilma vaihtuu nopeasti, suihkukaappi pitää kylppärin kuivana. Vihdoinkin voi vetää keuhkot täyteen hyvää sisäilmaa, astmapiippua ei kotona tarvita. Olisin varmaan jo kuollut, jos olisin jäänyt Britteihin vinkumaan, siellä oli ulkoilmakin todella saastunutta.
Vuoden 2000 jälkeiset talot ovat parhaita. Sitä ennen tehdyistä hirsitalot rossipohjalla ovat monesti parhaita.
Pintamateriaaleista muovimatto varsinkin liimattuna on huono.
Huonoimpia ovat ylipäätään märkään paikkaan tehdyt talot ja matalaperustaiset talot.
Talot ovat yksilöitä. Esimerkiksi vanha kellari voi olla erinomaisen homeeton, mutta pelkästään muovimatto lattialla riittää pilaamaan sen.
Kerrostalossa parhaita ovat välikerrokset, ei ole kattovuotoja tai maasta nousevaa kosteutta.
"Vuoden 2000 jälkeiset talot ovat parhaita"
Hyvä vitsi, menevät heti homeeseen kun koneellinen ilmanvaihto pysähtyy !
Miksi ilmanvaihdon pitäisi pysähtyä? Koska essonvaari tietää, että se on tarpeeton, samoin kuin salaojitus, pesutilojen vesieristys, höyrysulut ja minkäänlainen kunnossapito/remontointi?
Käyttövirheillä saa minkä tahansa talon pilattua nopeasti. Tosin ne vanhemmat rytökasat ovat myös täynnä rakennusvirheitä (essonvaarien säästöniksejä osaamattomuutta)
Esimerkkijä säästönikseistä:
- viemärin tuuletusputkea ei ole jaksettu viedä vesikaton läpi, vaan tuuletus johtaa kaasut kosteuden yläpohjaan
- sama juttu painovoimaisen poiston kanavien kanssa
- höyrysulut jätetty pois tai tehty hapertuvasta rakennusmuovista tai villapaalie kääreistä
- KPH lattiakaivo on tehty muovipurkista, mikä kylkee veistetty puukolla reiät putkiliitoksille
Vanhoissa rytökasoissa löytyy kanssa vaikka mitä eristeeksi tungettuna. Rintsikoissakin on voitu ängetä vaikka bitumihuopaa seiniin. Kaipa tällä jotain tuulensuojan virkaa tavoiteltu, mutta vaikutus voi olla yllättävä, jos mokoma on asennettu lähelle seinän ulkopintaa.
Vanhimman rakennuskannan rytöläjät vaan on jo purettu aikoja sitten ja jäljellä on enää ne parhaat yksilöt, mistä essonvaarit päättelevät, että ennen tehtiin vain laatua. Lisäksi essonvaareilla jo dementiakin puree ja kullittaa muistoja.
Tähänkin olisi aika saada Nick Nailerin mielipide!
Savimaalle rakennettu 70-80-luvun taitteen omakotitalo, päämateriaali puu ja tiiliverhous, painovoimainen ilmanvaihto. Lievä harjakatto. Räystään syöksytorvista vedetty pitkä kouru 5 m päähän tontille niin ei valesokkeli kostu.
Kuten+ylempänäkin+kommentoitu: