'Etkö tätä juuri kerjännytkin?'

Toinen käsi pitää kiinni hiuksista. Se kiskoo, kiskoo ja tekee kipeää. Raju nykäisy, pää retkahtaa taaksepäin. Inahdan. "Hiljaa nartttu. Sinun mielipidettäsi ei kysytä." Hän kiristää nahkaista pantaa. Irvistän, puoliksi kivusta puoliksi sisälläni vellovasta raivosta ja nöyryytyksestä.

"Mahtavaa tyttöni, kerrassaan upeaa", hän ihailee minua ja hetkeksi katseemme kohtaa. Hän katsoo minua suoraan silmiin, enkä näe niissä huonoa omatuntoa tai hermostuneisuutta. Pelkkää puhdasta kiimaa ja voitonriemua. Hän kiertää taakseni, samalla antaen sormiensa kulkea ihollani.Kylmät väreet kulkevat selkärankaani pitkin ja hän huomaa sen. "Pelottaakoo narttu? Etkö tätä juuri kerjännytkin?" Ilman varoitusta hän iskee hampaansa kaulaani ja tuskin edes kuulee huutoani, jonka suuni eteen laitettu huivi tukahduttaa. Hän puree, nuolee veren kaulaltani ja antaa kielensä vaeltaa niskassani. Hitaasti kieltä pyöritellen hän siirtyy solisluille ja tunnen kuinka iho rikkoutuu. Puren hampaani yhteen, mutta en voi estää silmistäni vuotavia kyyneleitä.

Remmit käsieni ja jalkojeni ympärillä kiristää. Hän on nyt edessäni ja minä häpeän. Hän astuu askeleen eteen ja kuiskaa korvaani samalla sitä näykkien. "Kosketa.." näykkäisy. "itseäsi.." näikkäisy. "niin, että.." näykkäisy. "olet minulle valmis." Hän vetäytyy, mutta minä en liikahdakaan. "Kuulitko mitä sanoin? Kuulitko?!" Hän tarttuu toiseen rintaani ja puristaa. Minä nyökkään niin pienesti, että sen juuri ja juuri erottaa. Hän päästää irti ja täysin nöyryytettynä, minä teen kuten käsketään.

Näen, kuinka hän hymyilee silmissäänsä kiilto, joka ei lupaa hyvää. "Olet hyödytön, narttu. Tiedän, että kykenisit parempaan." Hän ärähtää muka kovinkin turhautuneena ja virnistää hyvin pienesti. Hän tulee istumaan päälleni ja levitettyjen haarojeni ja pienen hameeni ansiosta hän näkee kaiken. Hän nuolaisee huuliaan. Tarttuu toisella kädellään pannastani roikkuvaan hihnaan ja toisella kouraisee jalkoväliäni. Hän suutelee minua rajusti suulle ja tunnen hänen sormensa sisälläni. Yritän olla ajattelematta tilannetta, saamatta nautintoa, mutta jotain minä kuitenkin tunnen, eikä se tällä kertaa ole vain pelkkää kipua.

Hetkessä hän on taas seisaallaan. Hän kiskaisee talutusnuorastani, niin että pääni on hänen vittunsa kohdalla. "Nuole", hän kuiskaa ja tiedän, etten voi muutakaan. "Kunnolla!"

Kun hän huutaen laukeaa, hiuksiani repien, minä itken. Itken ja olen aivan liian väsynyt edes kuiskaamaan tyttöystäväni nimeä, kun hän irrottaa siteet ja remmit postuen paikalta.