Tämä tosiaan tapahtui, eikä ole kuvitelmaa.
Oli syksyinen ilta-aamu, eli päivä oli noin puolessa välissä. Puolessavälissä yötä vai päivää, sehän on merkityksetöntä, koska jossain on päivä silloin kun muualla on yö, ja toisaalta kaikki on ykseyttä, eli päivällä ja yöllä ei ole eroa, vaan se vain vain aivorakenteen tuottama harha-aistimus ykseyden kaikkiallisuudesta.
Oli siis talvinen kesäpäivä. Pakkanen paukkui ja purot solisivat kiimankostean ruohikon tarjotessa monia lymypaikkoja paritteleville pieneläimille ja muullekkin enemmän tai vähemmän pariiteleville eliöille, jotka siis kuuluvat ykseýteen eli ovat yhtä kaiken muunkin paskan ja kusen kanssa,
Olin siis paskalla, tai kusella, ihan miten haluaa painottaa, mutta joitain sanojahan on käytettävä, jotta ihmiset, joidenka mieli on vielä sidonnainen, voisivat hahmoittaa kertomaani aineellisen eli pilaantuneen ja sisäisesti mädän mielensä avulla. on myönnettävä, että se kuva, jonka olen tällä puuttellisella tavalla pakotettu antamaan kanssaihmisille, ei voi olla täysin yhtenevä sen henkisen todellisuuden kanssa, jossa riemukkaasti elän harva se päivä, mutta jos ilmaisin aivan tarkan totuuden, ei kukaan täällä olevista lukijoista voisi ymmärtää sen sisältöä lainkaan, joten siksi joudun käyttämään puuttellisia ihmismielen sanoja, jotka eivät kuvaa todellisuutta, vaan ihmisen aistimaa todellisuutta, joka on siis aistitulkintaa todellisuudesta, joten tavallaan se ei ole lainkaan totta, vaan kertoo enemmänkin itse aisteista hämärtäen oikean todellisuuden ihmisen tajunnasta tehden ihmisestä mayan vangin pakottamalla ihmisen kokemaan, että hänen tapansa aistia on ainoa oikea, koska hänellä itsellään ei ole mitään muuta tulkinnan mahdollisuutta kuin vain se, jonka hän on jo hyvin pienenä oppinut.
Eli sisäinen Finnairini nousi ilmaan jättäen jälkeensä haisevan saasteläjän, koska irrotessani kehosta olin laskenut samalla housuihini valtavan määrän paskaa, koska nähdessäni näkymätöntä se vaikutti niin voimakkaasti, että näkeminen upposi voimalla syvälle kehooni ja kehossa olevat tunteet saivat sellaisen latauksen, että peräsuolen ympärille jähmettyneet tunteet saivat äkkilähdön, ja täten jännityksessä olleet peräsuolen lihakset laukesivat jännityksestä päästäen sisäiset herkut housuihin.
Eli ihmeellihnen on tämä henkisen ja fyysisen maailman samankaltaisuus: mikä toisaalta on henkinen ilmiö; nouseminen omaan sisäiseen lentokoneeseen saasteiden pääsyn kera; sille on fyysisen maailman vastine finnairin saastelentokone, joka saastuttaa kolektiiviolennon sisäistä taivasta, joka meille on vääristyneen aistitulkinnan mukaisesti ulkoinen taivas, vaikka totuus on tietysti, ettei se ole kumpaakaan; kaikki riippuu näköpisteestä eli siitä, onko saanut tärkyn vasempaan vai oikeaan ohimolohkoon silloin, kun kätilö, nuori vastavalmistunut kätilöharjoittelija hermoili, ja kolautti otsasi pinnasänkyyn heti sen jälkeen, kun olin kovalla vaivalla ängennyt itseni pois siitä saastaisesta ja epämukavasta paikasta, jossain jouduin viettämään monta kuukautta erittäin huonossa seurassa.
Kannattaa siis tehdä valintoja jo aivan pienenä, harkittuja ja omaa parastaankin huomioivia, ettei tarvitse missään saastan keskellä jo aivan pienenä elää. Semminkin jos ajattelee minua, jolla oli harvinaisen paljon vapautta valita. On myönnettävä, että valinnan vapautta oli minulla poikkeuksellisen paljon, mutta ei sitä kenenkään kannata kadehtia -
Oli syksyinen ilta-aamu, eli päivä oli noin puolessa välissä. Puolessavälissä yötä vai päivää, sehän on merkityksetöntä, koska jossain on päivä silloin kun muualla on yö, ja toisaalta kaikki on ykseyttä, eli päivällä ja yöllä ei ole eroa, vaan se vain vain aivorakenteen tuottama harha-aistimus ykseyden kaikkiallisuudesta.
Oli siis talvinen kesäpäivä. Pakkanen paukkui ja purot solisivat kiimankostean ruohikon tarjotessa monia lymypaikkoja paritteleville pieneläimille ja muullekkin enemmän tai vähemmän pariiteleville eliöille, jotka siis kuuluvat ykseýteen eli ovat yhtä kaiken muunkin paskan ja kusen kanssa,
Olin siis paskalla, tai kusella, ihan miten haluaa painottaa, mutta joitain sanojahan on käytettävä, jotta ihmiset, joidenka mieli on vielä sidonnainen, voisivat hahmoittaa kertomaani aineellisen eli pilaantuneen ja sisäisesti mädän mielensä avulla. on myönnettävä, että se kuva, jonka olen tällä puuttellisella tavalla pakotettu antamaan kanssaihmisille, ei voi olla täysin yhtenevä sen henkisen todellisuuden kanssa, jossa riemukkaasti elän harva se päivä, mutta jos ilmaisin aivan tarkan totuuden, ei kukaan täällä olevista lukijoista voisi ymmärtää sen sisältöä lainkaan, joten siksi joudun käyttämään puuttellisia ihmismielen sanoja, jotka eivät kuvaa todellisuutta, vaan ihmisen aistimaa todellisuutta, joka on siis aistitulkintaa todellisuudesta, joten tavallaan se ei ole lainkaan totta, vaan kertoo enemmänkin itse aisteista hämärtäen oikean todellisuuden ihmisen tajunnasta tehden ihmisestä mayan vangin pakottamalla ihmisen kokemaan, että hänen tapansa aistia on ainoa oikea, koska hänellä itsellään ei ole mitään muuta tulkinnan mahdollisuutta kuin vain se, jonka hän on jo hyvin pienenä oppinut.
Eli sisäinen Finnairini nousi ilmaan jättäen jälkeensä haisevan saasteläjän, koska irrotessani kehosta olin laskenut samalla housuihini valtavan määrän paskaa, koska nähdessäni näkymätöntä se vaikutti niin voimakkaasti, että näkeminen upposi voimalla syvälle kehooni ja kehossa olevat tunteet saivat sellaisen latauksen, että peräsuolen ympärille jähmettyneet tunteet saivat äkkilähdön, ja täten jännityksessä olleet peräsuolen lihakset laukesivat jännityksestä päästäen sisäiset herkut housuihin.
Eli ihmeellihnen on tämä henkisen ja fyysisen maailman samankaltaisuus: mikä toisaalta on henkinen ilmiö; nouseminen omaan sisäiseen lentokoneeseen saasteiden pääsyn kera; sille on fyysisen maailman vastine finnairin saastelentokone, joka saastuttaa kolektiiviolennon sisäistä taivasta, joka meille on vääristyneen aistitulkinnan mukaisesti ulkoinen taivas, vaikka totuus on tietysti, ettei se ole kumpaakaan; kaikki riippuu näköpisteestä eli siitä, onko saanut tärkyn vasempaan vai oikeaan ohimolohkoon silloin, kun kätilö, nuori vastavalmistunut kätilöharjoittelija hermoili, ja kolautti otsasi pinnasänkyyn heti sen jälkeen, kun olin kovalla vaivalla ängennyt itseni pois siitä saastaisesta ja epämukavasta paikasta, jossain jouduin viettämään monta kuukautta erittäin huonossa seurassa.
Kannattaa siis tehdä valintoja jo aivan pienenä, harkittuja ja omaa parastaankin huomioivia, ettei tarvitse missään saastan keskellä jo aivan pienenä elää. Semminkin jos ajattelee minua, jolla oli harvinaisen paljon vapautta valita. On myönnettävä, että valinnan vapautta oli minulla poikkeuksellisen paljon, mutta ei sitä kenenkään kannata kadehtia -
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.